Tuntuu olevan vaikeasti ymmärrettävä asia. Kummallisia väitteitä siitä on kuulunut mm, että biokaasu olisi huoltovarmuuden näkökulmasta huono ajatus. Biokaasuhan on puhdistettua metaania ja valmistustavaltaan täysin kotimainen ja raaka-ainetta riittää kriisiaikaankin. Mm bensiinihöyryt ovat haitallisempia ihmisen hengittää, kuin biokaasu. Vanhat kaatopaikat sisältävät metaania todella paljon ja se vain pumpataan maasta ja pudistetaan, niin kuin Espoon Ämmässuon kaatopaikalla tehdään ja sillä lämmitetään kokonainen kaupunginosa. Mm Forssassa valmistetaan biokaasua anaerobisen mädättämisen menetelmällä.
Lihajalosteiden pilaantuessa, syntyy botuliinia, joka on tappava hermomyrkky. Sitä vastoin biokaasussa sitä ei ole puhdistusprosessin jälkeen.
Mitä tulee biokaasun räjähdysherkkyyteen; bensiini kaasuuntuu herkemmin kuin myöskin se kaasu räjähtää herkemmin kuin biokaasu.
Maakaasu sekoitetaan usein biokaasuun, tosin käyttökohde kummallakin on sama, esim liikennepolttoaine.
Biokaasua voidaan valmistaa myöskin maakaasusta jalostamalla, jolloin se ei olekkaan enää kotimaisesta raaka-aineesta lähtöisin.
Eestissä nämä kaasuasiat on hoidettu huomattavasti paremmin ja edistyneemmin kuin Suomessa ja siellä liikennekaasu on melkein puolet halvempaa kuin Suomessa. Naapurista löytyy jo kolme yhtiötä, jotka ovat keskittyneet täysin kaasuihin. Suomessa ainoastaan Gasum, joka ei sekään ole täysin suomalainen yritys.
Meillä poliitikot eivät oikein miellä biokaasua uudistuvaksi energiaksi; kauniita sanoja kyllä viljellään mutta tähän asti ainoat teot ovat olleet biokaasulle asetettu lisävero.
Juhani Putkinen;…Kaasun huoltovarmuus on nimenomaan nolla….
Lainaus toisesta avauksesta.
Mielenkiinnolla kuulisin perustelut tuommoiselle väitteelle. Ainakin minun käsityskykyni mukaan vähintäänkin asenteelinen ellei sitten harhaanjohtava.
Kotimaisella biokaasutuotannolla ei mielestäni ole mitään huoltovarmuus painotusta.
Aivan sama kuin väittäisi, että kenttäsirkelillä ei voi kriisitilanteen aikana tehdä lankkuja tai lautaa.
Ämmässuon alueen energiantuotannosta kannattaisi lukea linkki; https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/134854/Keijo_Halonen.pdf?sequence=1
Suoraan sivulle 13 ja todetaan, että J Putkisen esittämät lukemat ylittyvät moninkertaisesti.
Kyllä se nimenomaan biokaasu on huoltovarmuustekijä, ei ongelma.
Enää ei Suomessa kriisitilanteessa tarvitse rs-ajoneuvoihin asentaa ”häkäpönttöjä”, koska biokaasua on saatavissa jatkuvasti.
Biokaasu ja maakaasu ovat samaa ainetta eli metaania CH4
—————————–
.
http://www.biokaasuauto.fi/tiedotusvalineille/sanasto-ja-lyhenteet
RNG (Renewable Natural Gas) = biokaasu eli ”uusiutuva maakaasu”
SBG (Synthetic Biogas) = synteettinen biokaasu eli puusta ja muusta biomassasta termokemiallisesti valmistettu kaasu, joka on koostumukseltaan pääasiassa metaania
SNG (Synthetic Natural Gas) = synteettinen maakaasu on jostain fossiilisesta energialähteestä (kivihiilestä,
turpeesta, raakaöljystä tms) termokemiallisesti valmistettu kaasu, joka on koostumukseltaan pääasiassa metaania
———————————-
En tunne, mikä on kyseinen termokemiallinen menetelmä, mutta ehkä siinä voidaan käyttää märkää turvetta. Märän turpeen käyttö olisi ehkä vähemmän ympäristöä kuormittavaa kuin kuivattava polttoturve, jos ei tarvitsisi ojittaa suon kuivaamiseksi.
Turvetta voitaisiin myös mädättää, koska suot mätänevät itsestäänkin.
———————————-
Keittiötähteestä metaania valmistettaessa saattaa neste ja kiinteä jäännös olla ongelmajätettä botuliinin takia. Ongelma poistunee kuumennettaessa.
En ole kuullut, että botuliinista olisi ollut vaaraa kaatopaikoilla, vaikka siinäkin jätteessä syntyy maakaasua hapettomissa olosuhteissa.
———————————-
Nokian mädättämö ei kai ole vielä valmis, koska biojätettä yhä viedään kompostoitavaksi Tarasteelle.
Mädätyksessä risut tulevat haitaksi, koska puuvartisissa kasveissa on ligniiniä, jota mädätysbakteerit eivät hajoita. Kompostoinnissa risuista on hyötyä, koska ne ilmastoivat kompostia.
Muovipusseista saattaa biopöntöissä olla haittaa, koska ilman puutteen takia saattaa syntyä botuliinia.
On erotettava tuo tuontikaasu ja itse tehty biokaasu toisistaan.
Huoltovarmuudessa tuontikaasu on se riskitekijä, jonka saanti voi jopa loppua ja siksi sen varaan ei suuresti pitäisi laskea.
Kotimainen useassa paikassa tuotettu biokaasu olisi varmuutta lisäävä, mutta toistaiseksi sen tuotanto on aika vähäistä kokonaisuudessaan.
En oikein usko, että biokaasua voitaisiin kaikkiaan massiivisesti tuottaa, mutta ainahan se apu olisi.
Erityisesti ainakin suuremmilla maatiloilla pienvoimaloiden teko olisi kannattavaa ja järkevää, koska silloin ne olisivat aika omavaraisia ja kustannukset laskisivat.
Nuo metaanilähteet, joita voisi maakaasuksi kutsua; ei niitä Suomessa ole. Kannattaisi katsella Wikistä maailman maakaasuvarat. Jos soiden mitättömät metaanivarat kerättäisiin….? Eikä se muuten mitään maakaasua ole sillä ei mitään merkitystä energiataloudellisesti ole.
Toisaalta sanoisin samoihin lähdeaineistoihin tukeutuen; jos Venäjä sulkisi Suomen kaasuputken, laivat kyllä pystyisivät tuomaan esim LNG-kaasua Suomeen.
Lienet ymmärtänyt jotain väärin. Sammal sopii mädätykseen. Puuvartiset kasvit eivät, koska niissä on jäykisteenä ligniiniä, josta syystä nykyinen kuumahierretty sanomalehtipaperikaan ei käy.
Onko sinulta mennyt jotenkin ohi se, että Suomi on turverikas maa? Turve koostuu pääosin sammaleista. Ei vain ole tutkittu tarpeeksi turpeen mädätysmahdollisuuksia.
Melenkiinnolla lukisin, mitenkä keräisit suoperäisesä maasta metaanin. Aivan aluksi kannattaisi selvittää itselleen käsitteet maakaasu (lähes täysin metaania ja fossiilinen kaasu) ja biokaasu (metaania n 60%, uusiutuva luonnonvara).
Metaania syntyy lähes kaikesta orgaanisesta aineesta mädättämällä sitä anaerobisessa tilassa.
Tuo linkkisi aiemmin, blogikirjoitus, joka sisälsi kyllä melkoisen määrän virheellisesti kopioituja kirjoituksia ja lyhenteitä. Siinä kyllä oli asiakokonaisuuksia melkoisesti sotkettu.
En toki väitä, etteikö minun teksteissäni virheitä, ehkä väärinkäsityksiäkin olisi, kukaan ei liene meistä täydellinen asiantuntija.
”Aivan aluksi kannattaisi selvittää itselleen käsitteet maakaasu (lähes täysin metaania ja fossiilinen kaasu) ja biokaasu (metaania n 60%, uusiutuva luonnonvara).”
Siinä onkin sinulla selvittämistä.
Tuskin noissa lyhenteissäkään mitään häikkiä oli.
Eiköhän se kaasu, mitä biokaasuna myydään, ole puhdasta metaania.
Otappa hieman selvää asioista; fossiilinen maakaasu on lähes puhdasta metaania, biokaasussa on metaania n 60%. Edellisestä johtuen mm päästöarvot ovat kummallakin erilaiset. Molemmat kaasut ovat kylläkin paineistettuja (CNG) n 200 baariin.
Jaa ilmoista vai?
Mikset voi ilmoittaa, mitä se muu aines myytävän maa- ja biokaasun seassa on?
En paljon hehkuttaisi turveteollisuuden puolesta. Teollisuudenala, joka saa valtavat yhteiskunnan tuet (n 100 000€/työpaikka), likaa kalavedet, aiheuttaa ympäristöhaittoja,….jne.
Ei ole kokeilty mädätystä. metaanilla turpeen jalostusarvo kohoaa. Turvetta ei tarvitsisi kuivata, eikä soita ojittaa, eikä pölyä leviäisi.
Metaanin tuottamiseen ei Suomessa toista luontaista raaka-ainetta ole. Puuvartiset kasvit soveltuvat heikosti.
Laajassa metaanin tuotannossa jouduttaisiin kasvattamaan ruohovartisia kasveja.
Siispä:
Jos turve ei sovellu, niin köpösti käy.
Ei se tuotanto enää ihan vähäistä ole. Ja oikeassa olet; pientuotanto ja sen lisäksi suurissa yhdyskunnissa jätteistä tuotettu biokaasu on omavaraista; laitos tuottaa oman sähköntarpeensa ja ylijäämä myyntiin. Maatiloilla on isot mahdollisuudet mutta kun tuherretaan biodieseleiden parissa, siitä ei kokonaisratkaisua synny.
Biokaasun kotimainen tuottopotentiaali lienee huomattavasti isompi kun tuotto tällä hetkellä. Kannattaa myös muistaa että kehitteillä on hyvin mielenkiintoisia tekniikoita sen tuotantoon, tekniikoita jotka tekevät tuotannosta edullisempaa.
En tiedä mikä on omavaraisuuden taso, mutta kaikki tuo on sentäs kotimaista tuotantoa. Öljyä ja kaasua ei maaperästämme irtoa, mutta biokaasua ja -dieseliä saadaan. Ei ehkä tarpeeksi kaikkeen mutta vähäkin on nollaa enemmän kotimaisuutta.
Ken luki linkkini Ämmässuosta, sen mittaluokan, oivaltanee ehkä mistä on kyse.
Kuten Juhak kirjoitti, pitäisi myöskin oivaltaa maakaasun ja biokaasun ero. Meillä ihan paikallisesti yhdyskuntajätteestä tuotetaan biokaasua ja jopa omavaraisesti. Olen tuotantolaitoksella vieraillut ja kasvupotentiaali on todella mittava. Laitoksen omat jakeluautot, rekat, kuten kaikki ajoneuvokanta kulkevat biokaasulla, siis ei ihan pieni ponnistus yksityiseltä yritykseltä.
Voisihan sitä vaikka harkita biokaasulla (ja bensalla) käyvää autoa, mutta kun satojen kilometrien säteellä on tasan yksi tankkauspiste, hommassa ei olisi paljon järkeä.
Kuten jo aiemminkin mainitsin, jakeluverkko ei ole poliitikkojen suosiossa. Se on iso ongelma ja olemme vuosia jäljessä etelä-naapuristamme.
Vain muutamat maatilat ovat hankkineet oman laitoksensa, vaikka raaka-aine olisi ”nurkan takana”. Investointi tuottoon nähden luulisi kiinnostavan vähän samaan tyyliin kuin Kalmarin laitos Laukaassa.
Minulla on nyt 11kk:n polttoainekuluseuranta (toki vain osa käyttökustannuksista), verrattuna entiseen bensiini-Dobloon, n 40% pienemmät polttoainekulut. Se ei ole pieni säästö se. Eestissä kun tankkaan; aina biogasia, vaikka surugas hieman halvempaa olisikin. Mikään eko-ihminen en ole mutta kuitenkin.
”Tuo linkkisi aiemmin, blogikirjoitus, joka sisälsi kyllä melkoisen määrän virheellisesti kopioituja kirjoituksia ja lyhenteitä. Siinä kyllä oli asiakokonaisuuksia melkoisesti sotkettu.”
Ehkei termistöä ole vielä standardisoitu. Tai sitten toimittajalle on sattunut käännösvirheitä.
Mikähän jutun termeistä oli mielestäsi väärin?
Tuossa lainaamassani linkissä ei käsitelty kokonaisuutta, vaan analysoitiin eli kokonaisuus hajoitettiin osiinsa.
Minun lähestymistapani lähti kokonaisuudesta käsin eli mahdollisuudesta saada Suomesta biokaasua. Toki pikkutekijätkin kiinnostavat.
Tuotannossa syntyvä biokaasu on erilaista kuin puhdistettu biokaasu. Sekä maa- että biokaasua voitaisiin myydä metaanina, mutta ostavat asiakkaat halunnevat tietää kaasun lähteen ja syyn hintojen eroavuuteen.
http://www.hoyrytys.fi/laitteet/biokaasun-puhdistus
Biokaasuun puhdistuksella parempi energiatiheys
”Jotta biokaasua voidaan käyttää tehokkaasti, täytyy biokaasusta poistaa epäpuhtaudet, esimerkiksi yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannossa (CHP) piiyhdisteet ja liikennepolttoaineen tuotannossa myös hiilidioksidi. Näin saadaan parempi energiatiheys prosessiin.
Puhdistus CHP-järjestelmän yhteydessä voidaan toteuttaa siten, että kaasu kuivataan, kevyesti paineistetaan ja suodatetaan aktiivihiilellä. Tämä on yleensä riittävä toimenpide keventämään CHP-järjestelmän huoltotarvetta.
Liikennepolttoaineen tuotannossa, biometaanin jalostuksessa, vaaditaan puhtaampaa kaasua eli hiilidioksidi tulee poistaa mahdollisimman hyvin ja vastaavasti metaanipitoisuus tällöin nousee. Tämän tason kaasu voidaan myös injektoida kaasuverkkoon.”
———————————
Wiki / biokaasu ilmoittaa mm., että puun kuivatislauksesta saatava biokaasu pyritään puhdistamaan 95:een prosenttiin, jotta se vastaisi myytävän maakaasun puhtautta.
Jonkinlaisia merkkejä asian ymmärtämisestä näköjään mutta nytkin sekoitat puun kuivatislauksen (tuloksena mm hiilimonoksiidi, kelpaa tietyin edellytyksin polttoaineeksi, aikanaan kelvannutkin) asiaan.
Maakaasu ei todellakaan, niin kuin ei pelkkä metaanikaan, ole puhdasta. Maakaasu on fossiilinen, tosin paineistettuna kelpaa polttoaineeksi, vain päästöt erottavat sen puhdistetusta biokaasusta. Maakaasu on uusiutumaton kaasu, toisinkuin biokaasu, jota voidaan valmistaa. Ei tämä nyt niin kauhean vaikea asia luulisi olevan oivaltaa.
Kannattaisi ehkä pistää paperille, jotta muistaisit.
Taidat nyt melkoisesti sekoittaa nestemäisen metanolin eli metyylialkoholin. Palaa sekin mutta ei ole sama asia kuin metanolikaasu, joka on fossiilinen kaasu.
Vertailehan nyt seuraavia hakusanoja; maakaasu, biokaasu ja sitten tämä puun kuivatislaus.
Toisaalta, sait työvoiton; en oikeastaan enää välitä pelkästä kinastelusta ja väittelystä, joten olkoon tietosi.
Mutta eivät nuo tuotannon mahdollisuudet pelkällä järkeilyllä selviä. Tarvitaan runsaasti kokeiluja ja tutkimusta ja se vaatii rahaa.
Tuulivoimalat on tutkittu ja köykäisiksi havaittu sähkön kysynnän tyydyttämisessä. Kaasutuotannon tutkinta vienee enemmän valtion rahaa, ellei ulkomaisia tutkimustuloksia ole hyödynnettävissä tarpeeksi.
Mitähän eroa lienee metaanin palamistuotteilla, jos tuo metaani on peräisin maakaasusta tai biokaasusta?
Alan nimikkeistö ei ole vielä selkiintynyt. Esimerkiksi ei voine kukaan kieltää, etteikö esimerkiksi hiilidioksidi olisi biokaasua, eli biologisten toimintojen tulosta, jos se on peräisin biologisista toiminnoista. Polttamalla aikaansaatua hiilidioksidia ei pitäisi kutsua biokaasuksi.
Jos puuta käsitellään lämpökemiallisesti siten, että tapahtumassa muodostuisi sellaista biokaasua muistuttavaa kaasua, joka ei olisi biologisen tapahtuman tulosta, niin voisi olla harhaan johtavaa kutsua tuotosta biokaasuksi, jos analyyseissä mennään tarkemmiksi.
Mädättämisen seurauksena erkaantuvassa ”biokaasussa” on esimerkiksi metaania ja hiilidioksidia. Joista hiilidioksidia voidaan käyttää lannoitteena. Hiilidioksidi ei ole kuitenkaan mädättäjäbakteerien tuotosta, koska ne eivät käytä happea. Kompostointibakteerien tuotosta ne voivat olla.
”Biokaasun” puhdistuksessa voidaan hiilidioksidi ottaa hyötykäyttöön tai se voidaan sitouttaa joihinkin aineisiin pois luonnon kiertokulusta, jos niin halutaan ja pystytään se kustantamaan (tuskin pystytään).
Kaasuissa mahdollisesti esiintyvä botuliini luultavasti häviää siinä lämmössä mikä syntyy kaasujen nesteytyksessä, ellei kaasuista puutu mahdollisesti tarvittava reaktioaine.
Kaupallisessa käytössä voitaisiin käyttää biologisissa tapahtumista peräisin olevasta metaanista tai niihin rinnastettavista menetelmistä perisin olevasta metaanista kauppanimikettä biometaani. Maakaasu -nimike voisi säilyä sellaisena, koska käsitykseni mukaa maakaasu tulee Suomeen metaanina. Tietenkin maametaani -nimikekin voisi käydä.
Molempien päästöt ovat vettä- ei hiilidioksidia milliäkään.
Terminologiasta voidaan aina kiistellä mutta eestinkielessä maakaasu on surugaas ja biokaasu biometaan.
Toisaalta, Markun kanssa on mukava kiistellä; et koskaan poista avauksessasi vastaväitteitä, et uhkaa oikeustoimin ja se on hyvä asia se.
Oikeastaan tankkauspisteissä voitaisiin maakaasua myydä metan -nimikkeellä ja biotuotetta biometan -nimikkeellä. Kansainvälistä ja selkeää ja melkein todellista. Bensiinissä on enemmän epäpuhtauksia: vettä, tenua ja lisäaineita.
Metaanimolekyylin kemiallinen merkki on CH4. Yksi atomi hiiltä, neljä atomia vetyä.
Yksi tapa mädätykseen on sellainen (vai oliko se kompostointiin tai molempiin), että pyörivän rummun toiseen päähän mätetään raaka-ainetta ja toisesta päästä se tulee ulos. Matkalla bakteerit käsittelevät sen.
Periaatteessa suo voitaisiin mädättää myös paikallaan. Luontaista mätänemistä voitaisiin nopeuttaa mustalla muovikatteella, jonka ansiosta auringon lämpö nostaisi massan lämpötilaa. Lämpötilaa voitaisiin nostaa myös suon pintaan upotettujen muoviputkien avulla. Syntyvä kaasu voitaisiin kerätä alipaineisen muovikatteen alta.
Ei muuta kuin kokeilemaan. Kokeillessa järki kasvaisi.
————————
Suojärven pohjasta alkaa nousta metaania veden lämmittyä. Tämän voi testata törkkimällä järven lietettä veden ollessa kylmää ja veden ollessa lämmintä. Kaasua voisi ehkä kerätä alassuin asetettuun muoviastiaan. Koska metaani on ilmaa keveämpää, se luultavasti pysyisi astiassa, kun astia nostettaisiin vedestä. Ei sitten muuta kuin perskarvoja käräyttämään tulitikun kanssa!
”Molempien päästöt ovat vettä- ei hiilidioksidia milliäkään.”
Kannattaa Heikki tarkistaa hieman kemian tietämystä. Metaanin palaessa syntyy hiilidioksidia ja vettä.
Niin syntyy:http://www.kaasuyhdistys.fi/kirjat/maakaasun-yleiset-turvaohjeet-ja-hatatilanteiden-toimintaohjeet/yleiset-turvaohjeet/maakaasun
Vetypolttoaineesta vain vettä, mutta sitä vetyä autoihin ei saa mistään.
Tuli käytyä välillä metsässä ihan ruumiillisesti. Hienoa oli iltanuotiolla.
Sähköllä voi vettä jakaa hapeksi ja vedyksi. Vety lienee vaikeammin käytettävissä kuin metaani CH4, joten voisi olla järkevää valmistaa vedystä ja hiilestä metaania. Millähän ilveellä noin voisi tehdä?
Kyllä se vaan näin on. Maakaasulla käyvän auton päästöt vielä hieman isompia kuin biokaasuautoon. Johtuu kaiketi biokaasun pienemmästä metaanipitoisuudesta.
Jos biometaania ei puhdisteta hiilidioksidista, niin se voi joko alentaa tai nostaa moottorin hyötysuhdetta. Biometaanin kulutus lienee joka tapauksessa suurempi kuin maametaanin, jos metaanin osuus on pienempi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Biokaasu
”Puupohjaista biokaasua prosessoidaan kaasuttamalla täysin kiinteää biomassaa. Kaasu käsitellään vastaamaan koostumukseltaan maakaasua, jolloin metaanipitoisuuden tulee olla vähintään 95 prosenttia.”
”Biokaasun potentiaali on 20 % liikenteen polttoaineen tarpeesta, mikä auttaisi Suomea täyttämään biopolttoaineen lisäämissitoumuksensa.”
—————————–
Tuossa laskelmassa ei varmasti ole otettu huomioon maamme turvevarantoja.
Löysin ajatuksia virittävää keskustelua kuuden vuoden takaa:
http://roskanpoimija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/113585-ruskea-energia
—————————————–
Paljon on kokeiluja tehty, ja tuloksia seurattu. Suomi saattaa olla biometaanissa vähän jälkeen jäänyt.
Jos viisimetrisessä turvekerroksessa lämmitysputket upotetaan kahteen metriin ja kerätään kaasu suota peittävän kelmun alta, niin havaitaan vuoden kuluessa jotain tapahtuneen. Edellä mainitussa kirjoituksessa kerrotaan, että merkittävää kaasunmuodostusta syntyisi jo viidessätoista päivässä, jos (ligniinivapaan) massan lämpötila olisi noin 50 astetta.
Tuollainen edellä kuvattu suosta tehty maakaasun valmistuksen koekenttä olisi tietenkin palovaarallinen, vaikka suo olisikin läpikotaisin märkä. Vaaraa voitaisiin torjua sadettamalla tai peittämällä kaasua keräävä kate kokonaan veden alle.
Elämme kokeilujen aikakautta ja kuvatun kaltainen koejärjestely antaisi asioista yhtä ja toista tietoa.
Höh, kirjoitin: maakaasun valmistuksen koekenttä, tarkoitin tietenkin biokaasun valmistuksen koekenttä.
Vaikka koekenttä arvioitaisiin etukäteen haitalliseksikin, niin siitä huolimatta asiaa pitäisi kokeilemalla tutkia, koska se voisi poikia uusia oivalluksia.
Kun kerran entisistä kaatopaikoista voiaan kerätä kaasua talteen turvallisesti, voitanee se tehdä myös soilla.
Muutama seikka; ensinnäkin on virheellistä rinnastaa biokaasu ja maakaasu yhdeksi ja samaksi. Toisekseen Suomen soista on riittävän tuhoisia kokemuksia mm turvetuotannon kautta. Ei liene järkevää enää lisätä metaanipäästöja (suokaasu) suoalueilta.
Biokaasun tuotanto tapahtuu suljetusti, prosessi on jo tuotteistettu, ei siinä enää ”Pelle pelottomia” tarvita.
Kun näistä kahdesta kaasusta avauksen tein, tarkoitukseni oli vertailla nimenomaan raakakaasuja (bio- ja maakaasu), niiden ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia. Kaatopaikkakaasut ovat lähinnä biokaasuun rinnastettavia raakakaasuina, puhdistettuina ja paineistettuina ne ovat muilta ominaisuuksiltaan samankaltaisia jopa monofuel-kelpoisia. Monofuel auto on vain kalliimpi kuin duofuel. Molempien kaasujen energiatiheys on bensiiniä parempi. Täysin säätöteknillinen prosessi.
Muutamissa, eikä ihan muutamissakaan kommentissa käytettiin asiapohjana vuoden 2009 artikkelia. Moni asia on muuttunut.
Niinpä, kaatopaikoilla palon vaara seurauksineen lienee suurempi.
Tuoreista tämän aamun uutisista seuraavaa; täyssähköauton omistajan asunnonvaihtomurheita. Täyssähköauto näyttäisi mielestäni siltä, että tulevaisuus ei kovin hohdokas liene. Auton lataukseen (n 150-200km) kuluu puoli vuorokautta, se on paljon. Hybridillä liikkuminen lienee helpompaa… mutta kalliimpaa. Parhaiten pärjää duofuel-autoilija; jos kaasu loppuu, niin bensalla tai dieselillä jatketaan.
Harva kaasunjakeluverkosto laittaa kyllä sekin suunnittelemaan ajeluitaan, lienee kuitenkin ensisijassa asennekysymys.
Kaasua kun tankkaan, pääsääntöisesti biokaasua, minun autossani parempi teho kuin maakaasulla tai bensiinillä. Siten se on paineensäätelypuolella asetettu.
Huomenaamusella Fiat viedään huoltoon ja säätöihin Autospiritiin, samalla ajeluni suunnittelen siten, että ennen kotimatkaa mahdollisimman tyhjät kaasutankit ja näin hyödynnän matkakustannuksia. Tähän olen jo oppinut suunnittelemaan reittini siten.
Jos metaaniajossa on erilaiset paineensäädöt kuin biometaania käytettäessä, niin se saattaa viitata siihen, että biometaanin metaanipitoisuudet saattavat vaihdella. Yleensä metaanin pitoisuudeksi tavoitellaan 95:ttä prosenttia, biometaanilla taloudellisesti optimaalinen arvo saattaisi olla pari prosenttia pienempi.
Jos biometaania käyttäessäsi moottori on ollut ärhäkäs, niin lienet saanut hyvin puhdistettua biometaania, jolloin voisit hyvin ajaa maametaanin asetuksilla.
Ei ehkä ole toivoa, että Rinteen hallitus laittaisi rahaa biometaanin valmistamistutkimuksiin, jos hallituksella on polttomoottorit vihalistallaan. Atomivoimaa vissiin ryhtyvät rakentamaan. Sattumavoima eli tuulivoima olisi epävakaa.
Soiden energiakäyttö metaanin muodossa olisi ehkä muodinmukaisempaa kuin saksalaisten suosima fossiilisen maametaanin ja hiilen energiakäyttö. Soiden turve hajoaa jatkuvasti syvällä metaaniksi, joten sitä ei voi oikein fossiilisena pitää. Kun turve on hajonnut, jää pohjakerroksiin ruskohiiltä mm. puuaineksesta, jonka muutos on niin hidasta, että sitä voitaisiin pitää fossiilisena.
Kun suo kaivettaisiin turpeesta tyhjäksi, syntyisi lampi, jota voitaisiin käyttää levän kasvattamiseen. Levän kasvunopeus olisi turpeen kasvua nopeampaa jos vain lämpöä olisi tarpeeksi. Lämpöä voitaisiin saada esimerkiksi biometaanivoimalan lauhdelämmöstä. Levän hyötykäytön järjestäminen olisi taas oma ongelmansa, jota pitäisi tutkia.