Julkaistu kirjoittanut poistettu_tunnus

Sisällissota-kapina-vapaussota

Yle teemalta tuli aihe Tammisaaren vankileiri.
Punaiset taistelivat parempien olojen puolesta – oliko se kapina vai sisällissota?
Valkoisten taholta kaiketi sitten vapaussota.
Ohjelma toi esiin lähinnä valkoisten ylilyöntejä joka kymmenes ammuttiin
ja sitten ne teloituskomppaniat yksipuolisin tuomioin.
Lopulta ulkomaat puuttuivat ja tuomioita alistettiin ylemmälle taholle,
joka sekin taisi olla enemmän yksipuolista lain toteuttamista.
– Lähihistoria kuumentaa vieläkin tunteita vaikka ikäluokkamme edustaa lähinnä jälkipolvia.
Nouseeko historiamme osaa presidentinvaaleissamme – mielestäni ennakkoäänestys on vilkasta.

124 vastausta artikkeliin “Sisällissota-kapina-vapaussota”

  1. ”Yle teemalta tuli aihe Tammisaaren vankileiri.
    Punaiset taistelivat parempien olojen puolesta – oliko se kapina vai sisällissota?
    Valkoisten taholta kaiketi sitten vapaussota.”

    Nimenomaan Ekenäsin kohdalla oli kyse rotusodasta. Svekomaanit vapauttivat ruotsinkieliset vangit joutumasta Ekenäsin vankileirin murhaaviin olosuhteisiin.

    Tutkijat kiertävät totuutta kuin kissa kuumaa puuroa. Mutta vielä tulee aika, jolloin asioista puhutaan niin kuin ne olivat.

    Vastaa

      1. ”.. ja taas svekomaanit- tuo on jo sairaus !”

        Yli 30 vuotta sitten löysin eräästä ei-kunnallisesta kirjastosta kirjasen, johon oli koottu aikalaisten yksityisiä kirjeitä sota-ajalta.

        Selailin sitä ohimennen. En ollut aiheesta enempää kiinnostunut kuin sinä nyt.

        En muista, olivatko kirjeet alun perin suomeksi kirjoitettuja vaiko suomennettuja, mutta mielikuvaksi jäi, että joissakin niissä oli vahva rotukiihkoilun leima.

        Vastaa

  3. Vuonna 1918 Suomi joutui käymään Vapaussodan Venäjää vastaan. Suomi voitti Vapaussodan Venäjää vastaan jääden itsenäiseksi. Suomen ja Venäjän välisen Vapaussodan rauhansopimus solmittiin pitkien ja vaikeitten rauhanneuvottelujen jälkeen Suomen ja Venäjän välillä Tartossa vuonna 1920.

    Sisällissodista ei ole tapana solmia valtioiden välisiä rauhansopimuksia.

    Venäjä yllytti osan suomalaisia punaisia nousemaan aseelliseen kapinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan. Venäjä aseisti kapinalliset.

    Suomen Armeija kukisti kapinan.

    Vastaa

    1. Suomi (tynkäeduskuta) aloitti sellaisen vasta 15.5.1918, päivä sen jälkeen, kun viimeinen punainen osasto oli antautunut.

      Se oli eri sota kuin sisällissota.

      Eikä Suomi JOUTUNUT sitä käymään: ei ollut oikein ketään pistämään vastaan, eikä ketään hyökkäämäänkään.

      Suomi esitti kuitenki kovia aluevaatimuksia, mm. Kuollaa ja Itä-Karjalaa.

      http://vapaussota.com/wp-content/uploads/2014/02/Hanski.pdf

      https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/10/suomen-ja-nl-n-tartton-rauhaa-ei-tehty-mistaan-vapaussodasta-vaan-suomen-tynkaeduskunta-oli-julistanut-venajalle-sodan-15-5-1918

      Ei sitä Tarttoa SISÄLLISSODASTA tehtykään.

      Vastaa

  4. Omat vanhepani eivät olleet kummallakaan puolella, joten ei traumoja siltä osin. Mutta eräs vanhempi mies sanoi että kaikki punaiset olisi tarvinnut ampua.
    Mielestäni kapina sai alkunsa torpparien huonosta kohtelusta, jos Linnan romaanin on uskomista.

    Vastaa

    1. ”Mutta eräs vanhempi mies sanoi että kaikki punaiset olisi tarvinnut ampua.”

      Kyseessä tuskin oli ainakaan svekomaani. Svekomaanin mielestä vain suomenkieliset punaiset olisi pitänyt ampua.

      Siispä kyseessä oli todennäköisesti venäläinen aristokraatti.

      Vastaa

      1. Jos tuo Savikivi jatkaa, kannattaa panna jutut sulkuihin maniansa kanssa – svekomaanien kanssa. Uudesta Suometa hän olisi lentänyt pihalle jo aikaa sitten. Siellä häntä ei ole näkynyt. Voisi kokeilla tuota svekomaniaansa.

        Vastaa

        1. ”Jos tuo Savikivi jatkaa, kannattaa panna jutut sulkuihin maniansa kanssa – svekomaanien kanssa. Uudesta Suometa hän olisi lentänyt pihalle jo aikaa sitten. Siellä häntä ei ole näkynyt. Voisi kokeilla tuota svekomaniaansa.”

          Ei Uusi Suomi totuutta kaihda sinun tapaasi, vaan antaa tilaa uusien näkökulmien esiin tuomiseen. Sinä aliarviot Uuden Suomen laatua.

          Vastaa

          1. Yleissivistystä sitä pakoileville:

            ”Rotuopit
            Svekomaniaan vaikuttivat myös tuolloin yleiseurooppalaiset rotuopit, joiden mukaan itäiset kansat, joihin suomalaiset kuuluivat, eivät kyenneet luomaan kulttuuria tai kansakuntaa. Väitettä suomenkielisten lahjattomuudesta ja tavalla tai toisella huonommuudesta svekomaanit perustelivat sillä, että suomenkielinen väestö oli ollut hallinnon ja kulttuurielämän ulkopuolella.[9] Svekomaanit katsoivat olevansa suomalaisia ylempää germaanista rotua, millä he perustelivat eliitin aseman säilyttämistä.[9] Freudenthalin ajattelussa kansakunta (nationalitet) oli ajan kielifilosofian mukaisesti kieleen pohjautuva entiteetti, joka Suomessa samalla viittasi myös rodulliseen alkuperään. ”
            ————————–

            Tuollainen harhainen oppi, jota voi kutsua vaikka esihitlerismismi, jos svekomania -nimike ei miellytä, oli aivan omiaan jakamaan kansaa kahtia: ruotsinkieliseen rahavaltaiseen osapuoleen ja köyhempään suomenkieliseen osapuoleen.

            Ei tuon tajuamiseen paljoa älyä vaadita, mutta kaikki eivät anna älylleen puheenvuoroa.

            Vastaa

          3. Lisää yleissivistystä siitä osattomiksi jääneille:

            https://areena.yle.fi/1-4255676

            ”Rotupuhdas Ruotsi – parasta A-ryhmää, ajattelivat ruotsalaiset itsestään 1800-luvun lopulla ja 1900- luvun alkuvuosikymmeninä. Suomalaisia proletariaatteja eli köyhälistöä verrattiin lähinnä ihmisapinoihin, joilla oli vähän tekemistä homo sapiensin kanssa johon ruotsalaiset kuuluivat.

            Tutkimuksissa ruotsalaisen ihmisrodun ylevyyttä peilasi nuori kaksimetrinen vaalea ja sinisilmäinen polkupyöräkorjaaja, kun taas tyypillistä suomalaista kuvattiin baltialaisia piirteitä omaavalla lyhyellä henkilöllä ja saamelaisista haettiin rupsahtaneempia keski-iän ylittäneitä kuvia.”
            ————————–
            Tuota voidaan kutsua esihitlerismiksi, jos sana svekomania ei miellytä.

            Sitä voidaan kutsua jälkihitlerismiksi, jos svekomania -sana ei miellytä, kun svekomaanipuoleen puolueohjelmassa oli vielä Elisabeth Rehnin syntymän jälkeen tavoitteena ruotsalaisen rodun edun edistäminen. Puolueohjelmasta se poistettiin vuonna 1956, mutta etuilupolitiikan ajaminen ja epätasa-arvoisuuden jäädyttämispyrkimys todistaa aatteen olevan vielä voimissaan.

            Vastaa

          4. Enemmän yleissivistystä hamuavalle on tarjona palkinnoilla arvostettua kirjallisuutta:

            https://atena.fi/kansankodin-pimeampi-puoli

            ”Kansankodin pimeämpi puoli valaisee rotuoppien, syrjinnän ja ruotsalaisen kansalliskiihkoilun historiaa, joka on pidempi kuin usein kuvitellaan. Ruotsalaiset kansallisromantikot vaikuttivat eurooppalaisen rasismin oppi-isiin jo 1800-luvulla. Pari vuosikymmentä myöhemmin Ruotsista tuli rotubiologian johtava maa, ja Ruotsin eugeniikkaohjelma jatkui pakkosterilisaatioineen 1970-luvulle saakka. Kun maasta alettiin rakentaa sosiaalidemokraattien johdolla niin kutsuttua kansankotia, kansan yhtenäisyys ja rodun puhtaus olivat suuressa roolissa.

            Nationalistisimmatkin ilmiöt levittäytyvät yli rajojen. Oikeistopopulistit ovat nousussa eri puolilla Eurooppaa, ja monet Kansankodin pimeämmän puolen kysymyksistä koskevat myös Suomea.

            Kirja on saatavana myös sähkökirjana. ”
            ——————————
            Ruotsalaiset syrjivät 1800 luvulla voimallisesti ruotsinsuomalaisia. Suomelle oli onni, että kuuluimme tuolloin Venäjään. Toisen polven maahanmuuttaja A. O. F. toi ne rotuopit lahden takaa tänne Suomeen ja on vielä nykyäänkin svekomaanipuolueen palvottu profeetta. Veikkaisin rotutohtorin rintakuvien löytyvän kunniapaikalta niin RKP:n puoluetoimistosta, Höbelön toimituksesta kuin myös Hoopoakatemiasta.
            ——————————-
            Ei voi omata kummoisiakaan hengenlahjoja, niin älynsä kuin rehellisyytensäkään puolesta, henkilö, joka kiistäisi svekomaanisen ajattelun olleen varsin merkittävä tekijä kansan kahtiajakoon ja kahden eri rodun väliseen sotaan, niin kuin RKP:n ja Folktingetin tuolloinen johtaja sotaa jälkikäteen luonnehti.

            Vastaa

    3. Torpparien vapautuslaki taisi olla jo valiokuntakäsittelyssä eduskunnassa kun kapina alkoi. Myös 8-tunnin työaikalaki oli hyväksytty. Ihan turhaan ryhtyivöt kapinaan. Että oliko se kapina? Jos on vapailla vaaleilla valittu eduskunta ja sen tuloksena syntynyt hallitus ja ryhtyy ase kädessä hallitusta vangitsemaan niin onko se kapina?
      Punaiset ryhtyivät kapinaan käsittääkseni siksi että valmistelut oli viety jo niin pitkälle ja kun Svinhufvudin senaatti eli Suomen hallitus teki suojeluskunnista omia joukkojaan venäläisten aseistariisumiseksi ja järjestyksen turvaamiseksi, jäi punakaarteille vaihtoehdoiksi luovuttaa aseensa tai alkaa käyttää niitä. Väärä päätös.

      Suomessa oli nälänhätää kun viljantuonti Venäjältä oli katkennut, mutta ei porvareiden ampuminen olisi viljaksi muuttunut. Punakaartit syyllistyivät sotarikoksiin sodan aikana, mm. ampuivat vankeja kuten vaikka täällä Kangasalan Suinulassa ja valkoiset kostoivat sen sodan jälkeen monin verroin umpimähkäisillä teloituksilla. Vankileireille joutuneiden kohtaloksi tuli elintarvikepulan aiheuttama nälkä ja sen heikentämänä paha influenssa, espanjantauti, joka riehui Euroopassa ja tuli saksalaisten sotilaiden mukana Suomeenkin. Melkein 12 000 punavankia kuoli leireillä.

      Sisällissodat tuppaavat olemaan jostain syystä niitä raaimpia. Jugoslaviassakin murhattiin ja nyt on syyllisiä tuomittukin. Jos kansalaissota käytäisiin nyt niin olisi suomalaisiakin tuomiolla Haagissa.

      Vastaa

      1. Se eduskunta oli valittu laittomasti Venäjän maakuntahallistukseksi.

        Puolueet tyrivät, kun lähtivät käymään sellaisia vaaleja.

        Vastaa

        1. Ainut ”laittomuus” liittyi siihen, että Venäjän väliaikainen hallitus katsoi perineensä tsaarin vallan ja hajotti siksi eduskunnan. Sitä oli sosialistien vaikea niellä, kun heillä oli ollut eduskunnassa enemmistö eli 107/200 paikkaa ja olivat sen turvin säätäneet valtalain jolla siirsivät tsaarin vallan eduskunnalle eli itselleen. Eduskunnan hajottamisesta voi olla montaa mieltä mutta sitä seuranneet vaalit olivat kyllä vapaat ja demokraattiset. Sen tuloksena syntynyt hallitus oli siis myös perustuslain mukainen ja laillinen, ei ollut oikeutta lähteä sitä aseellisesti kaatamaan.

          Vastaa

          1. Norppa: ”Eduskunnan hajottamisesta voi olla montaa mieltä mutta sitä seuranneet vaalit olivat kyllä vapaat ja demokraattiset. Sen tuloksena syntynyt hallitus oli siis myös perustuslain mukainen ja laillinen, ei ollut oikeutta lähteä sitä aseellisesti kaatamaan.”

            Juuri näin asia on.

            Vastaa

          2. Ne oli nyt Venäjän maakuntavaalit. Ennen oli ollut kaksi eri valtiota, ja Puola-Liettua kolmas.
            Suomi ei ollut siihen mennessä koskaan ollut Venäjän HALLITUKSEN eli Senaatin alainen, vaan Suomen valtiolla oli kaksi (2) tsaarin nimittämää virkamiestä. Jääköön tietokilpailukysymykseksi, kuka se toinen oli…
            Pelkästään Sosialistit eivät olleet Valtalain kannalla vaan myös Maalaisliitto ja Nuorsuomalaisten aktivistit.

            kaiken kaikkiaan se hosjotus oli uskomaton tapaus: olivatko jotkut valmiita myymään itsenäiseeden pelkästä parlamenttienemmistöstä (jonka parlamentin valtakin olisi taas ollut Venäjän arvaamattoman Väliaikaisen hallituksen taskussa?

            PELKÄSIVÄTKÖ porvarit sosialistien aseellista kumousta porvari-Venäjän ja feodaali-Ruotsin välissä?

            Jos noin olisi ollut, ne olisivat sitä ”veljellistä apua ehtineet vielä erinomaisesti hakea, kun ”tilanne olisi ollut käsillä”….

            Kerenski muni totaalisesti lähtiessään farssiin mukaan, ja esimerkiksi Ukrainen alun perin kerenskiläinen ja menshevistinen Keskusrada otti heti hajuraon ja rupesi ajamaan avoimesti itsenäisyyttä.

            Vastaa

          3. Tarkasti ottaen Tsaarin nimittämiä Suomen valtion virkamiehiä oli kolme, joista vain kenraalikuvernöörin asemapaikka oli välttämättä Suomessa.

            Vastaa

  5. Kannattaa ehdottomasti lukea Aamulehden 22.1. analyysi ennekuin kommentoi yhtään mitään.
    Minulla taas on aivan omakohtaisia isäni ja isovanhempien tosiasioita. Lukekaa FB. Yllä osoite.

    Vastaa

  6. Mulla onkotona tammisaarenleirillä maalattu taulu ei se kankas työ ole vaan joku levy se on siellä luki pahvin alla .
    Minut ammutaan huomenna ja vanki numero jota en tänne laita koskapa sillä tulisi nimikin esiin . terv tepivaari

    Vastaa

  7. SDP kukisti demokratian marraskuussa 1917 ja taas tammikuussa 1918.

    Ruotsin demarit tuomitsivat punakapinan väkivallaksi kansan enemmistöä vastaan. Kapinan teki SDP:n vähemmistö kaapattuaan vallan puolueessa punakaartin avulla, akateemikko Eino Jutikkala Suomen historia kertoo. – –

    Lenin oli koko ajan kiihottanut SDP:tä ja punakaarteja kapinaan ja lähetti nyt Stalinin kiihottamaan heidät uuteen kapinaan (Minä: oletettavasti kirjoittaja tarkoittaa sosiaalidemokraattien ylimääräistä puoluekokousta 25-27.11.1917. Kyseisessä kokouksessa Stalin piti puheen, jossa rohkaisi jyrkän siiven sosialidemokraatteja ryhtymään kapinaan. Lisätietoa löytyy esimerkiksi Väinö Tannerin kirjasta ”Kuinka se oikein taphtui” sivut 156-158). Tällä kertaa SDP äänesti heti kapinaa vastaan, äänin 59-43, mutta punakaartit jatkoivat veritekojaan ja vähitellen SDP:n äärisiipi, myöhemmin kommunistit, ottivat sen johdon käsiinsä. SDP:n johtaja K.H.Wiik kirjoitti:” Bolseviikit pakottavat meidät vallankumoukseen, tahdoimme tai ei”.

    Vuoden 1918 vallankaappaus oli Leninin kiihottama ja aseistama kapina, jossa venälisupseerit vastasivat suurelta osin strategioiden suunnittelusta ja kenraari Jeremejevin kierrätti yhä uusia joukkoja Venäjältä taisteluihin nyky-Ukrainan malliin. Heitä ei edes väitetty lomalaisiksi, viittäsataa lukuun ottamatta. Suurtaisteluissakin he olivat ajoittain punaisten enemmistö vielä huhtikuussa, ja silti hallituksen joukot ratkaisivat sodan ennen saksalaisten osallistumista. – -”
    Lainaus: Vapaasana. Net 17.12.2017, kirjoituksen otsikko sama kuin tässä, kirjoittaja nimimerkki Taustoittaja.

    Vastaa

    1. Lasselta asiaa.

      En voi käsittää että edelleen yritetään väkisin ”unohtaa” historiallinen tosiasia että Suomi oli sodassa Venäjää vastaan ja Venäjä yllytti kapinaan sekä aseisti kapinalliset.

      Venäjän korkein johtaja oli silloin de facto Lenin. Nimenomaan Lenin käski nousemaan kapinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan. Nimenomaan Leninin käskystä Venäjä aseisti kapinalliset.

      Lenin ja Stalin lupasivat kapinallisille Venäjän puna-armeijan auttavan kapinallisia murskaamaan Suomen.

      Ja edelleen jotkut ”hyödylliset idiootit” kehtaavat väittää Leninin antaneen Suomelle itsenäisyyden.

      Parhaillaan kirjoitetaan hirveästi ”sisällissodasta” ja vankileireistä, mutta ”unohdetaan” aktiivisesti erittäin oleellisia asioita.

      Vastaa

      1. Leninin oli helppo kiihottaa köyhälstöä kapinaan, koska suomenkielisiin vihamielisesti ja alistavasti suhtautuvat pääomapiirit, rotuoppeja viljelevät svekomaanit, olivat kiihottaneet rotuoppien kohteita jo alustavasti.

        Vastaa

        1. Mannerheim aloitti sotaoimet. Ja valehteli ”Neuvosto-Venäjän hyökänneen Suomeen”. Pohjanmaan maalaisliittolaisilla kaarteilla ei ollut mitään keinoa tarkistaa tätä tietoa.

          Vastaa

    2. Lasse Kallo: ” SDP kukisti demokratian marraskuussa 1917 ja taas tammikuussa 1918.”

      Mikäs marraskuu muka oli?

      SDP teki sen vallankumouksen Kansavaltuuskunnan ohjelman hyväksi eikä jonkun henkilödiktaattorin, tai edes yksipuoluejärjestelmän tai jonkin sellaisen vastaavan.

      Ohjelmassa ei ollut diktatuuria. Ohjelma on täällä:

      http://www.histdoc.net/historia/1917-18/pun_vs.html

      ” Ruotsin demarit tuomitsivat punakapinan väkivallaksi kansan enemmistöä vastaan. ”

      Koska ja missä Ruotsin demarit tämän tuomitsivat?Linkki!?

      Lasse Kallo: ” Lenin oli koko ajan kiihottanut SDP:tä ja punakaarteja kapinaan ja lähetti nyt Stalinin kiihottamaan heidät uuteen kapinaan (Minä: oletettavasti kirjoittaja tarkoittaa sosiaalidemokraattien ylimääräistä puoluekokousta 25-27.11.1917. Kyseisessä kokouksessa Stalin piti puheen, jossa rohkaisi jyrkän siiven sosialidemokraatteja ryhtymään kapinaan. Lisätietoa löytyy esimerkiksi Väinö Tannerin kirjasta ”Kuinka se oikein taphtui” sivut 156-158). ”

      ON TÄYSIN PASKAN HAILEE, MITÄ TANNER TA ”ARVOVALTAISET HISTORIOITSIJAT” SIITÄ PUHEESTA VALEHTELEVAT!
      STALIN KEHOTTI SUOMEN HETI JULOISTAUTUMAAN ITSENÄISEKSI!!!
      SE PUHE ON TÄÄLLÄ:

      Neuvostohallituksen kansallisuusasiain kansankomissaari Stalin kehotti Sosialidemokraattien puoluekokouksessa 14.11.1917 Suomea julistautumaan itsenäiseksi:

      ”Stalin oli vuonna 1917 kansallisuusasioiden kansankomissaari ja yksi Leninin lähimpiä yhteistyökumppaneita. Suomessa ei ehkä muisteta, että toveri Stalin teki ensimmäisen virallisen vierailunsa marraskuussa 1917 juuri Suomeen ja puhui nimenomaan Suomen itsenäisyyden oikeutuksesta ja välttämättömyydestä. Stalin esiintyi 14. marraskuuta 1917 Suomen sosialidemokraattisen työväenpuolueen kokouksessa Helsingissä.

      https://www.marxists.org/reference/archive/stalin/works/1917/11/14.htm

      «Meitä peloteltiin Venäjän hajaantumisella, sen pirstoutumisella monilukuisiin riippumattomiin valtioihin; tällöin viittailtiin Kansankomissaarien Neuvoston julistamaan kansojen itsemääräämisoikeuteen, pitäen sitä «tuhoisana virheenä». Mutta minun on lausuttava mitä jyrkimmin, että me emme olisi demokraatteja (sosialismista puhumattakaan!), ellemme tunnustaisi Venäjän kansoille vapaata itsemääräämisoikeutta.
      Minä selitän, että me pettäisimme sosialismin, jollemme ryhtyisi kaikkiin toimenpiteisiin veljellisen luottamuksen palauttamiseksi Suomen ja Venäjän työläisten välillä.

      Mutta jokainenhan tietää, että ilman Suomen kansan vapaan itsemääräämisoikeuden päättävää tunnustamista ei tällaisen luottamuksen palauttaminen ole ajateltavissa.

      Ja tässä on tärkeätä ei vain tämän oikeuden suullinen, vaikkapa virallinenkin tunnustaminen. Tärkeätä on se, että Kansankomissaarien Neuvosto tulee teossa varmentamaan tämän suullisen tunnustamisen,että se tullaan horjumatta panemaan täytäntöön. Sillä sanojen aika on mennyt. Sillä on tullut aika, jolloin vanha tunnuslause: «Kaikkien maiden proletaarit, yhtykää!» on pantava täytäntöön. Täysi vapaus elämänsä järjestämiseen Suomen kansalle, samoin kuin kaikille muillekin Venäjän kansoille! Suomen kansan vapaaehtoinen, re-hellinen liitto Venäjän kansan kanssa! Ei mitään holhousta, ei mitään valvontaa ylhäältäpäin Suomen kansaan nähden! Tällaiset ovat Kansankomissaarien Neuvoston politiikan periaatteet. Vain tällaisen politiikan avulla voidaan luoda Venäjän kansojen keskinäinen luottamus.
      Vain tällaisen luottamuksen pohjalla voidaan toteuttaa Venäjän kansojen proletaarien luja liittyminen yhdeksi armeijaksi. Vain tällaisen yhteenliittymisen kautta voidaan Lokakuun vallankumouksen saavutukset lujittaa, vielä eteenpäin kansainvälisen sosialistisen vallankumouksen asiaa. Kas tämän takia me hymähdämme joka kerta, kun meille puhutaan Venäjän kiertämättömästä hajaantumisesta kansojen itsemääräämisoikeuden aatteen toteuttamisen johdosta.»

      TÄÄ ON OLLUT VAIKKA KUINKA MONTA KERTAA TÄÄLLÄ ESILLÄ JA AINA VAAN SAMA VALEHTELUNLÖRÖTYS!!!

      Kallo: ” Vuoden 1918 vallankaappaus oli Leninin kiihottama ja aseistama kapina, jossa venäläisupseerit vastasivat suurelta osin strategioiden suunnittelusta ja kenraari Jeremejevin kierrätti yhä uusia joukkoja Venäjältä taisteluihin nyky-Ukrainan malliin. ”

      Koko Puna-armeijassa ei ollut ainoatakaan Jeremejev-nimistä kenraalia. Kaksikin sen nimistä kuuluisaa polirukkia oli.

      https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/07/neuvosto-venajan-armeija-ei-tapellut-suomen-sisallissodassa

      Vastaa

  8. ”Mielestäni kapina sai alkunsa torpparien huonosta kohtelusta, jos Linnan romaanin on uskomista.”
    Linna sepitti kaikenlaista eikä torpparien enemmistö suinkaan ollut sen kummemmin punaisia kuin valkoisiakaan.
    Kapinan aloittivat demarien punaiset ja neukkulan agitaattorit, joilla kyse oli puhtaasti poliittisesta vallanhimosta.

    Vastaa

    1. Aivan, torpparit jakautuivat molemmin puolin. Ja torpparien vapautuslaki oli jo eduskunnan käsittelyssä kun kapina alkoi. Se myös hyväksytiin nopeasti sodan jälkeen, samoin kuin maanhankintalaki.

      Vastaa

      1. Torppariasia on täysin keksitty tekosyy punakapinalle.

        Joillakin torppareilla oli asiat ihan hyvin, eikä mitään halua nousta kapinaan.

        Jotkut isännät ovat varmaankin olleet huonoja isäntiä ja vastaavasti jotkut torpparit ovat varmaan olleet huonoja torppareita.

        Kapinalliset eivät olisi nousseet kapinaan ilman Venäjän yllytystä ja kiihotusta – eikä ilman Venäjän toimittamia aseita. Venäjän Suomeen jättämät miehitysjoukot ovat varmaankin hyvin suuri osasyy kapinaan.

        Vastaa

        1. Ne eivät olleet miehitysjoukkoja. Niihin ei ollut mitään komentolinjaa Venäjältä. Lenin oli sellaisen katkaissut lakkauttamalla kenraalikuvernöörin viran (koska Suomi oli itsenäinen).

          https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/ylen-ajantasa-valehteli-haskisti-sadan-vuoden-takaisissa-uutisissaan-22-11-1917lta/

          ” YLEn Ajantasa valehteli härskisti ”Sadan vuoden takaisissa uutisissaan” 22.11.1917:ltä
          YLEn Radio Suomen Ajantasa valehteli härskisti Sadan vuoden tapaisissa uutisissa kertoen miten ”kenraalikuvernööri (Nikolai) Nekrasov oli huolissaan Suomen elintarvikatilanteesta”!!!
          .
          HÄN EI OLLUT ENÄÄ SUOMEN KENRAALIKUVERNÖÖRI EIKÄ HÄN OLLUT LOKAKUUN VALLANKUMOUKSEN JÄLKEEN ENÄÄ OLLUT SUOMESSA, VAAN LENIN OLI VALLANKUMOUSYÖNÄ 7.11.1917 LAKKAUTTANUT SUOMEN KENRAALIKUVERNÖÖRIN VIRAN, KOSKA SUOMI OLI BOLŠEVIKKIHALLITUKSEN MUKAAN JO PERIAATTEESSA ITSENÄINEN! SUOMI OLISI JO SILLOIN MYÖS SAANUT TUNNUSTUKSEN, JOS OLISI VAIN HAKENUT!!!!
          .
          TOKI NEKRASOV ON TUOLLOIN VENÄJÄN TILASTOVIRANOMAISE- NA SAATTANUT OLLA VANHAA MUISTOA HUOLISSAAN SUOMEN ELINTARVIKETILANTEESTA, JA KERTONUT SELLAISESTA VENÄ- JÄLLÄ, MUTTA VÄÄRÄ ”UUTINEN” ANTAA ASIASTA TÄYSIN VÄÄRÄN KUVAN JA ON ON HÄRSKIÄ VALEHTELUA, ETTÄ ”SUOMI OLISI OLLUT MIEHITETTY(NÄ)”!!!!
          .
          KENRAALIKUVARNÖÖRIN VIRAN LAKKAUTTAMINEN KATKAISI MYÖS KAIKEN VARSINAISEN VENÄLÄISEN KOMENTOLINJAN SUOMESSA OLEVIIN KOTIUTETTAVIIN VENÄLÄISIIN JOUKKOIHIN.
          .
          https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Vissarionovit%C5%A1_Nekrasov

          https://i0.wp.com/upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/aa/Nikolay_Vissarionovich_Nekrasov.jpg/220px-Nikolay_Vissarionovich_Nekrasov.jpg?resize=220%2C346&ssl=1

          ” Nikolai Vissarionovitš Nekrasov, Suomen kenraalikuvernööri 17. syyskuuta 1917 – 7. marraskuuta 1917 ”

          Kielenkäytöstä ja valehteluteollisuudesta päätellen EU-Suomi on SOTAA KÄYVÄ MAA…

          He olivat nyt tavallisia Venäjän kansalaisia.

          Vastaa

  9. Jaa, kunnioitan itseäni sen verran, etten itseääni mihinkään naamakirjaan tai vastaavaan liitä.
    En keksi yhtään syytä, miksi olisin jossakin ”somessa” julistamassa itseäni koskevista asioista ympäriinsä.

    Vastaa

    1. Puolustan siinä mielessä FB:tä, että siellä on todella paljon asiaa ja hyvin asiallisia alaryhmiä. Mutta myös pääosa valtakunnan poliitikoista ovat siellä omalla nimellään, keskustelevat ja vastaavat. Minulla on siellä 71 ns. aktiivikaveria valtakunnan lattiatasolta aina Meppeihin.
      Ei kannata arvostella kuulopuheiden perusteella. Siellä kannattaa käydä- poiskin pääsee helposti.

      Vastaa

  10. Olen aika monet dokumentit, julkaisut ja radio-ohjelmat aiheesta kuullut ja olen tullut siihen tulokseen että viattomia on turha hakea. Maailman halki oli vallankumoustunnelmaa joka tarttui – liian moni oli valmis tuhoamaan kaiken entisen. Ei kukaan yksi henkilö aloittanut sotaa.

    Eikä kukaan ollut sodassa viaton. Vaan jokainen sotarikollinen on jo kuollut ja kuopattu. Kenelle me siis julmuudet kostamme? Heidän jälkeläisilleen? Tätäkin kuulee turhan usein.

    Vastaa

  11. Vuoden 1918 suuri punainen myytti. – Torpparikysymys ei aiheuttanut kansalaissotaa.

    ” – – Eräs suosituimmista kohteista joita ”myytinmurtajat” haluavat käsitellä tutkimuksissaan on vuoden 1918 sisällissota. Nyt on vain niin, että ”myytinmurtajat” itse ovat tohinassa tulleet luoneeksi jotain sellaista, josta on tullutkin sellainen myytti, joka on ilmiselvästi vääristänyt suuren yleisön käsitystä tapahtumasarjasta. Tärkeää osaa vääristymässä näyttelee tosin Väinö Linna – -. Liian monet tutkijat antoivat Linnan romaanin viedä itseään harhaan. Niitä tutkitaan nyt. – –
    – Miksi torpparikysymys, vastoin Linnan romaani luomaa kuvaa ja yleistä käsitystä ei ollut alkuunkaan sisällissodan keskeisin tai edes keskeisimpiä kysymyksiä?
    – Ja lopuksi – miksi sisällissota ei sittenkään ollut vain sisällissotaa vaan myös vapaussota?

    Entä miksi punaiset lähtivät kapinan tielle juuri tammikuussa 1918? Ohto Manninen:
    ” Vallankumoushalu johti 27-28.1. vallankaappaukseen. Kaappaukseen ryhdyttiin pitemmittä valmisteluitta, koska senaatin asellinen voima oli lisääntymässä.
    Onnistumismahdollisuutta olisi saattanut heikentää myös eduskunnan vauhtiin päässyt uudistuspolitiikka, mm. kunnallisessa itsehallinnossa. Punakaartien suunnistelmissa oli vielä vuodenvaihteessa 1917/1918 tähdätty vallanoton aloitus maaliskuussa 1918, kun oma kaarti olisi saatu organisoiduksi ja varustetuksi käyttökelpoiseksi armeijaksi. Nyt oli otettava riski ja luotettava maassa olevien vänäläisten joukkojen tukeen.”
    Jokseenkin varmasti voimme sanoa, että maassa ei olisi käyty sisällissotaa jos senaatilla olisi ollut jo tammikuussa 1918 sellainen aseellinen voima kuin sillä sitten 3-4 kuukautta myöhemmin oli tai toisessa tapauksessa kapina olisi kukistettu välittömästi. Itse kapinan syttymiseen pelkkä senaatin uudistuspolitiikka ei ollut kaikkein ratkaisevin. Tosiasiassa vasta Leninin bolseviikkien voimakas tuki, voimakas painostus sekä asetäydennys näytteli keskeistä osaa. Lenin yllytti raivoisasti Suomen sosiaalidemokraatteja kapinaan. Lenin:
    ”Suomen sosiaalidemokraatit ovat pettureita. He eivät tahdo tehdä vallankumousta, vaikka se on heidän velvollisuutensa.”

    Tammikuussa 1918 Leninin tavannut kansanvaltuuskunnan johtaja Kullervo Manner antaa ratkaisevan todistajalausunnon:
    ”Kohtaus Leninin kanssa teki minuun niin voimakkaan vaikutuksen, että minussa heräsi rohkeus ja päättäväisyys lähteä vallananastuksen tielle, jolle me sitten tammikuuun lopussa lähdimmekin, vaikka, totta kyllä sittenkin epäröiden.”
    Ts. Ilman yllyttäjä-Leninin osuutta kapinaan lähteminen ei olisi onnistunut. Tapahtumissa mukana ollut K.H.Wiik totesi:
    ”Bolsevikit pakottivat meidät kapinaan, tahdoimme tai ei.”
    Tälle lausunnolle oli selvää katetta, sillä esim. maassa olleet sotilasneuvostot esittivät seuraavan vaatimuksen:
    ”Jos te kieltäydytte tukemasta meitä, me toteutamme itse kumouksen täällä. Silloin teidän on pakko ottaa valta käsiinne.”
    Lenin löi pökköä pesään:
    ”Nouskaa, nouskaa välittömästi ja ottakaa valta järjestäytyneiden työläisten käsiin.”

    Kansalaisten mieliin on syöpynyt kuva torppari Akseli Koskelasta sisällissodan punaisena ”perustyyppinä”. Torpparikysymys ei ollut kuitenkaan ollenkaan keskeisellä sijalla. Ja mikä Linnan muokkaaman ”totuuden” sisäistäneille yllättävintä – torpparit osallistuivat sisällissotaan muita ryhmiä vähemmän ja heistäkin peräiti puolet valkoisten puolella, hyvin monet vielä vapaaehtoisina. – -”
    Lainaus: Blogi Pelontorjunta 28.10.2010, kirjoituksen otsikko ”Vuoden 1918 suuri punainen myytti.”

    Vastaa

    1. Suomalainen vasemmisto on yrittänyt väittää, että Lenin ”lahjoitti Suomelle itsenäisyyden”. Lainaan tähän pätkän tohtori Tuure Junnilaa: ”Kuten aikaisemmin jo on osoitettu, Leninin lopullinen tarkoitus Suomen suhteen oli aivan sama kuin Ukrainan tai Kaukasian tasavaltojen suhteen eli tukea kaikissa näissä maissa syntyneitä proletaarisia vallankumousliikkeitä, jotka sitten voitolle päästyään palauttaisivat nämä itsenäisyyteen pyrkivät, Venäjästä irtautuneet maat takaisin valtakunnan – ei enää tsaarien valtakunnan, mutta uuden Neuvosto-Venäjän – yhteyteen. Että tämä oli Leninin tarkoitus nimenomaan myös Suomen suhteen näkyy siitäkin, että Lenin tammikuun puolivälissä 1918 eli vain puolen kuukautta sen jälkeen, kun hän oli vastaanottanut Suomen laillisen hallituksen eli silloisen itsenäisyyssenaatin päämieheltä Svinhufvudilta suomalaisten kiitokset Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta, antoi henkilökohtaisesti suomalaiselle kapinanjohtajalle Jukka Rahjalle lupauksen, että Pietarista lähetettäisiin 10 000 kivääriä patruunoineen ja 10 kolmetuumaista tykkiä ammuksineen Svinhufvudin hallitusta ja Suomen laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan kapinaan nousseen Suomen punakaartin käyttöön. ”Lisää annettaisiin sitä mukaa kuin varastoista löytyi ja maksusta puhuttaisiin sitten kun Suomen työväki olisi noussut valtaan. Kapinan puhjettua Lenin käski vielä lähettää täydennykseksi 25 000 kivääriä ja 30 konekivääriä.” (Tuomo Polvinen – Venäjän vallankumous ja Suomi; sivu 205)”[i]
      Helsingin punakaarti aseistettiin kokonaan venäläisten varastoista Viaporissa. Tarvittavien kiväärien ja ampumatarvikkeiden lisäksi Venäjän hallituksen edustaja Suomessa Smilga lupasi punakapinallisille 100 konekivääriä. Trotskin sähke luettiin punikkien kokouksessa ja kapina alkoi.[iv]
      Lainaus: ”Osmo Rinta-Tassi osoittaa, että kapinaa joudutti ratkaisevasti Ali Aaltosen tammikuun alkupuolella Pietariin tekemä matka, koska hän sai Jukka Rahjan ja hänen veljensä Einon välityksellä lupauksen Suomen punakaartille lähetettävistä aseista ja Lenin vahvisti tämän 20. tammikuuta 1918.”[ii]
      ”Suomessa olevalta Venäjän sotaväeltä saatiin kapinan alusta lähtien lisää aseita, ja tammikuun lopussa Helsinkiin saapui Leninin lupaama asejuna, joka toi 15 000 kivääriä, 30 konekivääriä eli ”kuularuiskua”, 10 kenttätykkiä ja suuret määrät ammuksia. Kuljetusta johtivat Jukka ja Eino Rahja, ja vaikka suojeluskuntalaiset kävivät junan kimppuun Viipurin eteläpuolella, se tuli perille arvokkaine lasteineen. Helsingistä se jatkoi helmikuun 2. päivänä matkaansa Tampereelle. Punakaarti oli nyt aika hyvin aseistettu, ja myöhemmin aseita saatiin paljon lisää bolsevikkisotilailta ja Venäjältä.”[iii]
      Lenin Brest-Litovskin rauhansopimuksesta 3.3.1918 Saksan kanssa: ”Tämä häpeällinen rauha on allekirjoitettava maailmanvallankumouksen pelasta­miseksi säilyttämällä sen tärkein ja toistaiseksi ainoa tukikohta­ Neuvostotasavalta. — Meidän on mitä pikimmin demobilisoitava armeija, tuo sairas orgaani ja samanaikaisesti autamme Suomen vallankumousta. Tietysti me rikomme sopimusta, mutta olemme rikkoneet sitä jo kolmekymmentä – neljäkymmentä kertaa.» — »Mutta kuvitelkaa millainen onnet­tomuus tapahtui eilen Suomen rautateillä. Muutamia asevaunuja joutui rautatie virkamiesten ’huomaamattomuudesta’ ei etelään, vaan suoraan Suomeen lähtevään junaan. Tällaiset ’valitettavat’ erehdykset rajalla ovat aina mahdollisia.»”[v]

      Tuure Junnila fil. tri., Pentti Virrankoski historian proffa, Tuomo Polvinen historian proffa
      [i] Tuure Junnila – Viimeinen Imperiumi; 1980; sivu 221
      [ii] Pentti Virrankoski, Suomen historia, osa 2, 2001, sivu 718
      [iii] Pentti Virrankoski, Suomen historia, osa 2, 2001, sivu 725
      [iv] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivu 209
      [v] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivut 266-267

      Vastaa

      1. Juhani Putkinen:

        ” Suomalainen vasemmisto on yrittänyt väittää, että Lenin ”lahjoitti Suomelle itsenäisyyden”. Lainaan tähän pätkän tohtori Tuure Junnilaa: ”Kuten aikaisemmin jo on osoitettu, Leninin lopullinen tarkoitus Suomen suhteen oli aivan sama kuin Ukrainan tai Kaukasian tasavaltojen suhteen eli tukea kaikissa näissä maissa syntyneitä proletaarisia vallankumousliikkeitä, jotka sitten voitolle päästyään palauttaisivat nämä itsenäisyyteen pyrkivät, Venäjästä irtautuneet maat takaisin valtakunnan – ei enää tsaarien valtakunnan, mutta uuden Neuvosto-Venäjän – yhteyteen. ”

        RK: Tällaista tarkoitussa ei ollut Suomessa. Jo Väliaikainen hallitus oli hankkiutunut eroon Puolasta, Saksan tkeman pilsudskin hyväksi, jonka Puolalainen joukko-osasto oli tapellut Itävallan armeijassa. Bolshevikkihallitus hankkiutui eroon Suomesta. He myös kehottivat puolalaisia kommunistejakin liittymään SAKSAN PUOLUEESEEN, mm. Rosa Luxemburg lähti sinne pitkin hampain.

        Baltiassa noin olisi saattanut olla, mutta sielläkään se ei ollut kovin tärkeätä. Baltiasta siirtyi paljon enemmän väkeä NL:on kun Suomesta. Vuoden 1939 väestänlaskennassa Suomalisia oli 143437 ja virolaisia 143589. Suomaliset olivat lähes kaikki sikäläistä asujamistoa, mutta virolaiset pääasiassa sisallissodan aikaan siirtyneitä. Monet tunnatuimma virolaiset olivat silloin Venäjän-virolaisia, esimerkiksi Georg Ots.

        http://www.demoscope.ru/weekly/ssp/sng_nac_39.php?reg=0

        JP: ” Että tämä oli Leninin tarkoitus nimenomaan myös Suomen suhteen näkyy siitäkin, että Lenin tammikuun puolivälissä 1918 eli vain puolen kuukautta sen jälkeen, kun hän oli vastaanottanut Suomen laillisen hallituksen eli silloisen itsenäisyyssenaatin päämieheltä Svinhufvudilta suomalaisten kiitokset Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta, antoi henkilökohtaisesti suomalaiselle kapinanjohtajalle Jukka Rahjalle lupauksen, että Pietarista lähetettäisiin 10 000 kivääriä patruunoineen ja 10 kolmetuumaista tykkiä ammuksineen Svinhufvudin hallitusta ja Suomen laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan kapinaan nousseen Suomen punakaartin käyttöön. ”Lisää annettaisiin sitä mukaa kuin varastoista löytyi ja maksusta puhuttaisiin sitten kun Suomen työväki olisi noussut valtaan. Kapinan puhjettua Lenin käski vielä lähettää täydennykseksi 25 000 kivääriä ja 30 konekivääriä.” (Tuomo Polvinen – Venäjän vallankumous ja Suomi; sivu 205)”[i] ”

        RK: Ei todista mitään. Kuinkhan paljon meni Kiinaan, Mongoliaan jne…

        JP: Helsingin punakaarti aseistettiin kokonaan venäläisten varastoista Viaporissa. ”

        RK: Matruusien tsaarilta valtaamilla aseilla.

        JP: ” Tarvittavien kiväärien ja ampumatarvikkeiden lisäksi Venäjän hallituksen edustaja Suomessa Smilga lupasi punakapinallisille 100 konekivääriä. Trotskin sähke luettiin punikkien kokouksessa ja kapina alkoi. [iv] ”

        RK: Saksaa vastaan piti varustasua. NL oli sen kanssa sodassa tuolloin. Ei Suomea viholliselle ojennettu ”kutalautasella”…

        JP: ” Lainaus: ”Osmo Rinta-Tassi osoittaa, että kapinaa joudutti ratkaisevasti Ali Aaltosen tammikuun alkupuolella Pietariin tekemä matka, koska hän sai Jukka Rahjan ja hänen veljensä Einon välityksellä lupauksen Suomen punakaartille lähetettävistä aseista ja Lenin vahvisti tämän 20. tammikuuta 1918.” [ii]

        ”Suomessa olevalta Venäjän sotaväeltä saatiin kapinan alusta lähtien lisää aseita, ja tammikuun lopussa Helsinkiin saapui Leninin lupaama asejuna, joka toi 15 000 kivääriä, 30 konekivääriä eli ”kuularuiskua”, 10 kenttätykkiä ja suuret määrät ammuksia. Kuljetusta johtivat Jukka ja Eino Rahja, ja vaikka suojeluskuntalaiset kävivät junan kimppuun Viipurin eteläpuolella, se tuli perille arvokkaine lasteineen. Helsingistä se jatkoi helmikuun 2. päivänä matkaansa Tampereelle. Punakaarti oli nyt aika hyvin aseistettu, ja myöhemmin aseita saatiin paljon lisää bolsevikkisotilailta ja Venäjältä.” [iii] ”

        RK: Ei todista mitään.

        JP: Lenin Brest-Litovskin rauhansopimuksesta 3.3.1918 Saksan kanssa: ”Tämä häpeällinen rauha on allekirjoitettava maailmanvallankumouksen pelasta­miseksi säilyttämällä sen tärkein ja toistaiseksi ainoa tukikohta­ Neuvostotasavalta. — Meidän on mitä pikimmin demobilisoitava armeija, tuo sairas orgaani ja samanaikaisesti autamme Suomen vallankumousta. Tietysti me rikomme sopimusta, mutta olemme rikkoneet sitä jo kolmekymmentä – neljäkymmentä kertaa.» — »Mutta kuvitelkaa millainen onnet­tomuus tapahtui eilen Suomen rautateillä. Muutamia asevaunuja joutui rautatie virkamiesten ’huomaamattomuudesta’ ei etelään, vaan suoraan Suomeen lähtevään junaan. Tällaiset ’valitettavat’ erehdykset rajalla ovat aina mahdollisia.»” [v]

        Tuure Junnila fil. tri., Pentti Virrankoski historian proffa, Tuomo Polvinen historian proffa
        [i] Tuure Junnila – Viimeinen Imperiumi; 1980; sivu 221
        [ii] Pentti Virrankoski, Suomen historia, osa 2, 2001, sivu 718
        [iii] Pentti Virrankoski, Suomen historia, osa 2, 2001, sivu 725
        [iv] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivu 209
        [v] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivut 266-267 ”

        RK: Kaikki ovat hölynpölymaakareita,

        Vastaa

    2. ”Vuoden 1918 suuri punainen myytti. – Torpparikysymys ei aiheuttanut kansalaissotaa.”

      Linna kuvaa asiaa maaseutuväen kokemuksista käsin. Teollisuusväen ja suomenkielisen lukeneiston kokemukset puuttuvat.

      Maatamme ja teollisuuttamme hallitsivat ruotsalaiset, joista merkittävä osa kapisen svekomaniatartunnan vuoksi halusi leimautua valtiaskansaksi. Vaikka ruotsalaisilla oli suomalaisia sukujuuria, niin hurja svekomaaniprofeetta A. O. F sai juntattua ruotsinkielisiin ajatuksen, että he ovat ruotsalaista valtiaskansaa, eivätkä kuuluneet rupuisiin keltaista rotua edustaviin suomalaisiin. Heidän ei pitänyt kutsuakaan itseään enää finneiksi vaan finländareiksi. Tätä jakoa pitävät svekomaanipuoluetta lähellä olevat tahot vieläkin. Jotkut ruotsinkieliset sen sijaan korostavat olevansa suomalaisia.

      Kyllä tuollainen asennoituminen, joka levisi omistavassa luokassa oli omiaan nostamaan kapinahenkeä niin teollisuusväestössä kuin suomenkielisessä lukeneistossakin.

      Vastaa

      1. Googlatessa tuli käsiin seuraavaa:

        http://www.suomalaisuudenliitto.fi/Lehdet/Itamaasta_itsenaisyyteen.pdf

        Kirjailija Volter Kilpi vuonna 1917 svekomaaneista
        ”He tahtovat säilyttää kaiken mahdollisen vaikutusvallan yhteiskunnassa, mut-
        ta kieltäytyvät samalla kaikesta yhteiselämästä suomalaisen yhteiskunnan kanssa.
        He tahtovat vapautua kaikista kansallisista velvollisuuksista, mutta nauttia kaikkia
        kansalaisen etuja ja oikeuksia. — Kuin hemmotellut lapset oikuttelevat he eristymis-
        harrastuksissaan: pohtivat vakavissaan, miten peseytyä suomalaisnimityksen tah-
        rasta, keräilevät huomiinsa rahastoja, järjestelevät puhtaita yhdistyksiään, rakente-
        levat esteitä eteenpäin pyrkiville suomalaisille tiede- ja virkamiehille, varaavat toimet
        ja paikat omilleen, pauhaavat tiluskauppojen yhteydessä ”ruotsalaisesta maasta”,
        pitävät sitä ruotsalaista, joka myy maansa suomalaiselle — suomalaiselle Suomes-
        sa — suorastaan maankavaltajana, kansalaiskunniansa menettäneenä, mutta nosta-
        vat särkevän hätähuudon, jos suomalaiset tahollaan joutuvat pakoitetuksi vetämään
        käytännölliset johtopäätökset tästä puuhailusta”.

        Vastaa

      2. Ruotsin Kuningas Kustaa III perusti Tampereen, Ruotsin, Venäjän, Saksan ja Brittien teollisuusmiehet rakensivat Suomen teollisuuden peruspilarit ja Tampereesta Suomen ja Pohjoismaiden merkittävimmän teollisuuskaupungin ammattitaitoisine ja ahkerine työntekijöineen. Tampereella teollisuuspatruunat huolehtivat työläisistään esimerkillisellä tavalla.
        Jos tällaista svekomaniaa, russofobiaa ja saksmaniaa ei olisi ollut, suomalaiset kyntäisivät edelleen hevosillaan peltonsa.

        Sisällissodan jälkianalyyseistä on tänään laajat riippumattomat tutkimukset saatavilla jopa eilisestä Aamulehdestä alkaen.

        Nämä Savikiven höyrypäiset jutut eivät mahdu edes yhden pyyhkimisen arvoiseksi vessapaperiin.

        Vastaa

          1. Svekomaanien ”höyrypäinen” johtaja totesi sodan jälkeen, että kyse oli kahden eri rodun välisestä sodasta. Tämä osaltaan on osoittamassa syylliset sodan jälkeiseen kansanmurhaan.

            Minä ole täysin yhtä riippumaton kuin Aamulehden toimittajat tai eri tutkijat, ehkä enemmänkin, koska en ole verkostoitunut.

            Vastaa

  12. Vuoden 1918 sodassa molemmmat osapuolet olivat syyllisiä raakuuksiin. Jos joku katsoo punaisten väkivallan puhtaaksi pestyksi sillä että valkoiset tappoivat lukumääräisesti enemmän niin annetaan heidän olla tyytyväisiä uskossaan että punaiset olivat moraalisia voittajia sodassa ja siirrytään seuraavaan aiheeseen.

    Vastaa

    1. Jossakin lehdessä oli, että Jämsässä tapettiin muistaakseni 80, vaikka siellä ei ollut edes koskaan ollut punakaartia, eikä siellä ollut lainkaan taisteltu. ”Epäilytäviä” vain haettiin ja ammuttiin.

      Monilta paikkakunnilta kuten esimerkiksi Olusta ja Kemistä lähetettiin väkeä vankileireille, vaikka niillä ei ollut sodittu.

      Vastaa

  13. Myllymatti tuota juuri se oikeasti oli eikä siinä ollut kukaan puhtailla jauhoilla ja kamalinta mitä kansa voi kokea terv tepivaari

    Vastaa

  14. Ja kun sata vuotta myöhemmin vielä vihataan puolin jos toisinkin varmaan kaikki tajuaa mitenkä se voi vaikuttaa kansaan .
    Ja sitä vihaa on varsinkin Tampereella melkoisen paljon vaikka jotkut voi muutakin väittää . terv tepivaari

    Vastaa

  15. Kuuma aihe vieläkin ja mitä se vaikuttaa menossa olevaan pres vaaliin?
    Ainakin RKP:n edustajan kannatus vähäisin kuten myös vasemmiston.
    Tuleeko toinen kierros ja ken on vastaehdokas?

    Vastaa

      1. No tuskin vaikuttaa yhtään mitään vaalien loppu tulokseen . terv tepivaari

        Vastaa

      2. ”Vaikea uskoa että 100 vuotta sitten käyty Vapaussota vaikuttaisi meneillään olevien presidentinvaalien lopputulokseen.”

        Älyä omaava saattaisi tehdä sisällissodan historiasta senkin johtopäätelmän, että monikulttuurisuus lisää sisällissodan vaaraa.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Etnonationalismi

        Irredentismi

        ”Pääartikkeli: Irredentismi

        Kansallisvaltioiden keskinäisten suhteiden kannalta ongelmallisin etnonationalismin muoto liittyy ns. irredentistisiin vähemmistöihin. Irredentistiset vähemmistöt elävät omaan kansallisuuteensa yhdistetyn kansallisvaltion ulkopuolella.

        Useimmiten irredentistiset vähemmistöt saavat jonkinlaista tukea, vähintäänkin myötätuntoa, kansallisuuttaan edustavasta kansallisvaltiosta. Tämä on joskus huonontanut valtioiden välisiä suhteita. Irredentistisen vähemmistön kotimaan hallitus ja yleinen mielipide saattavat epäillä vähemmistön lojaalisuutta kotimaalleen. Vähemmistöä tukeva valtio puolestaan saattaa syyttää vähemmistön kotimaata syrjinnästä ja ryhtyä erilaisiin painostustoimenpiteisiin.”

        ”Vähemmistöetnonationalismi ja väkivalta
        Kansallisvaltioiden välisten sotien harvinaistuessa aseelliset konfliktit ovat yhä useammin olleet etnonationalismin sävyttämiä sisällissotia. Tällaisia on käyty varsinkin kolmannessa maailmassa, mutta myös Jugoslavian hajoamiseen liittyneet konfliktit sekä Tšetšenian sodat Venäjällä ovat esimerkkejä niistä.”
        ————————————————

        Tuossa aiemmin tulin eri näyttein todistaneeksi, kuinka Ruotsin rotukiihkoilijat saivat A. O. F.:n, toisen polven maahanmuuttajan välityksellä ihmisten päitä sekaisin kiihkoilullaan suomalaista rotua vastaan. Ja tuo svekomaanien rotukiihkoilu oli yksi välttämätön ja vahva lenkki kansan jakautumiselle ja sodan syttymiselle.

        Siitäkään ei päästä yli eikä ympäri, että kaksoiskansalaisuuden omaavat venäläiset ovat jonkin asteinen uhka Suomelle, koska putinistit pitävät heitä otteessaan. Perussuomalaiset ovat tahtoneet kaksoiskansalaisuuden mahdollisuudet torjua, mutta EU-lait tulevat kait esteeksi, koska Suomi ei ole tässä suhteessa itsenäinen.

        Myös muslimikulttuurin ja kansalliskulttuurin väliset ristiriidat ovat mahdollinen sisällissodan uhka. Tässä mielessä esimerkiksi Ranskassa on ollut ainakin tavoitteena perustaa joukkoja sisällissodan torjumiseksi.

        EU on sinällään melkoinen sekametelisoppa eli luonteeltaan antaa hyvät olosuhteet sisällissotien syttymiselle. Sisällissotien syttymisen estämiseksi EU-liittovaltio tarvitsisi Jugoslavian Titon tai Espanjan Francon esimerkkien mukaista diktatuuria, sensuuria ja militarisoituja poliisivoimia.

        Sauli Niinistö ajopuupolitiikallaan antaa Suomen ajautua kohden EU-liitovaltiota, vaikka mainostaa sitä vastustavansa.
        ————————–
        Tämä järjen käytöstä tällä kertaa. On kiire muualle.

        Vastaa

      1. Minä pidän toista kierrosta todennäköisenä. Olisi hyvä jos Niinistö pistettäisi koville perustuslain ohittamisesta.

        Vastaa

  16. Väinö Linnan trilogia ”Täällä pohjantähden alla” on ansioistaan huolimatta kuitenkin romaani (erittäin hyvin kirjoitettu romaani, tahdon sanoa).
    Varmaan Linna, suunnittellessaan trilogiaa, perehtyi hyvin Suomen historiaan, mikä kyllä ilmenee romaanisarjassakin. Romaanisarja ilmestyi vuosina 1959, 1960 ja 1962. Wikipedian mukaan suunnitelma kyseisestä romaanisarjasta oli pääpiirteissään valmis syksyllä 1956.
    Kysymys kuuluu mitä asioita Linna halusi painottaa romaanissaan ja ennen kaikkea sitä, mitä lähteitä Linnalla oli käytössään kun hän suunnitteli romaanisarjaansa. Tietenkään Linna ei voinut tietää kaikkea sitä sisällissotaan liittyvää mikä tiedetään nykyään. Ja Vaikka Linna oli poliittisesti varsin maltillineen, hän sanoi mm. ettei hänellä ole mitään ideologiaa, niin luultavasti hänkin uskoi kuten muutkin Neuvostoliiton ulkopuolella kilttiin Lenin-setään, jonka aikaansaannokset roistomainen Stalin tuhosi.
    Vastahan 1990-luvulla ”Kommunismin musta kirja” romutti myytin ”hyvästä” Leninistä.
    Ja tietenkin Linnan trilogiaa puntaroidessa, pitää ottaa huomioon, että historiallisuuden lisäksi kirjassa pitää olla draamaa ja keskushenkilöt joihin lukija tahtomattaan mieltyy, jotta romaani olisi vetävä. Kukaan kirjailija ei kirjoita tahallaan tylsää romaania, ei myöskään Väinö Linna.
    ————————————-
    Minkä enemmän perehtyy kansalaisotaan, sitä vähemmän siellä näkyy puhdasotsaisia koskelan poikia ja sotaa ja väkivaltaa vastaan jyrkästi suhtautuvia adofhalmeita. Konnia ja sankareita, jaloluonteisia ja sadistisia miehiä ja ihmisiä siellä näkyy, olkoon käsivarressa sitten punainen tai valkoinen nauha.

    Vastaa

    1. Historiallisten romaanien ongelmana on, että jotkut lukijat käsittävät romaanin objektiiviseksi historiankirjoitukseksi – luulevat romaanin olevan totta.

      Minua ottaa päähän melko uudetkin romaanit, joissa on sekoitettu faktaa ja fiktiota. Tavallinen lukija ei voi tietää mikä osa on faktaa ja mikä fiktiota. Pyrin välttämään sellaisten lukemista vaikka olisi keksitty miten upea juoni hyvänsä.

      Vastaa

  17. Jos joku kuvittelee romaania todeksi vois saman tien lukea zakharias topeliusta joka oli kylläkin se satusetä oikeasti .
    Ei romaani ole todellisuutta jos siellä on todellisuuttaa ne ovat niissä vähempänä .
    Eikä tuossa sisällisodassa ollut voittajia pelkästään siinä oli häviäjiä kautta linjan .terv tepivaari

    Vastaa

  18. Olihan se niin, että maaseudun olosuhteet olivat torppareilla kurjat monen mielivaltaisen isännän käskyläisinä. Sieltähän koko jupakka alkoi.
    Tampereen tehdastyöläiset olivat etuoikeutettuja kohtelussaan suhteessa silloin laajaan asuttuun maaseutuun.

    Toinen tarina onkin se, miten koko sisällissota aktivoi myös hyvinvoivat tehdastyöläiset Tampereella .

    Taustalla oli Venäjän vallankumous ja maailmansota ristiriitoineen. Venäjän osuus oli suuri, samoin Saksan vastakkain Venäjää. Kommunismi nousi Leninin johdolla, jolloin Tampere oli erittäin tärkeässä asemassa- siitä kertoo jo yksistään Lenin-museo Tampereen työväentalossa.
    Tampere oli Suomen suurin työläiskaupunki teollisuuksineen. Kuka ja miten tamperelaiset sitten agitoitiin päänäyttämöksi koko sisällissodassa on edelleen kysymysmerkki.

    Vastaa

    1. ”Jupakka” alkoi siitä, että:
      1. Suomalaiset saivat tarpeekseen pakkovenäläistämisestä ja halusivat itsenäisen Suomen.

      2. Venäjän kommunistijohto halusi alistaa koko Maapallon väestön oman johtonsa alle ja venäjästä yhteisen kielen kaikille.

      3. Suomalaisia lähti pataljoonan verran Saksaan saamaan sotilasoppia, jotta saisi vapautettua Suomen Venäjän joukoista.

      4. Osa suomalaisia punaisia mellakoi, ryösti ja murhasi ryssien kanssa suomalaisia siviilejä.

      5. Perustettiin suojeluskuntia suojelemaan siviiliväestöä mellakoinneilta, ryöstöiltä ja murhilta.

      6. Kun Venäjä ei vetänyt miehitysjoukkojaan Suomesta – vaan halusi auttaa niiden avulla punaiset valtaan Suomessa, niin Suojeluskunnista muodostettu Suomen armeija alkoi riisumaan venäläisiä joukkoja aseista, jolloin syttyi Vapaussota Suomen ja Venäjän välillä.

      7. Osa suomalaisista punaisista nousi aseelliseen kapinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan, joten Suomen armeijan piti kukistaa myös se kapina.

      Vastaa

      1. ”Jupakka” alkoi siitä, että:”

        No, eipä se siitä alkanut, vaan kansan kahtiajaosta, jossa merkittävänä oli kapisen svekomanian rantautuminen Suomeen yhden kapisen toisen polven maahanmuuttajan ansiosta siis rotutohtori Freudenthalin.

        Vastaa

      2. ”3. Suomalaisia lähti pataljoonan verran Saksaan saamaan sotilasoppia, jotta saisi vapautettua Suomen Venäjän joukoista.”

        Siinä ”maanpetosjoukossa” oli väkeä poliittisen kentän eri laidoilta eli itsenäistyminen olisi voitu turvata koko kansa voimin. Mutta kansaa olivat jo vuosikymmeniä jakaneet hihhuloituneet rotukiihkoilijat, josta siis oli seurauksena rotusota.

        Venäläistämisen vastustamisessa oli kansa ollut vielä yhtenäinen vuonna 1906 eli samana vuonna kuin nykyinen svekomaanipuolue perustettiin. Lienee vaikea tutkia, mikä vaikutus svekomaanipuolueella oli kansan kahtiajakoon vuoden 1906 jälkeen. Koska svekomaanit pyrkivät sabotoimaan suomenkielisten korkeakouluttautumista vielä kauan sodan jälkeenkin, niin olettaisin, etteivät svekomaanit hyvältä haisseet kansan syvien rivien nenissä 1906-1918 välisinä vuosinakaan.

        Vastaa

    2. Ei alkanut mistään torpparikysymksestä! Torpparien vapautuslaki oli jo eduskunnan käsittelyssä kapinan alkaessa, se olisi siis toteutunut jopa nopeammin ilman kapinaa. Lisäksi noin puolet torppareista taisteli valkoisten puolella. Myytti mikä myytti tuo torpparikysymyksen merkittävyys ja varmaan paljolti lähtenyt juuri Linnan ”Koskelasta”.

      Kansalaissota oli valtataistelu nuoressa maassa vanhan diktatuurin romahdettua. Niin käy usein, Jugoslaviassa Titon kuoltua, Irakissa Saddamin kukistuttua jne. Ja jälki on karmeaa.

      Vastaa

  19. Aikojen alussa kartanoherrat-, papit-, poliisit- ja vallasväki yleensä olivat ruotsikielisiä kyykyttämässä josta taisi kasvaa se kapinan siemen? No vieläkin on säätiöt taustalla pyörittämässä rahan valtaa osaltaan ja rahan voimalla kanpanjoi pääehdokkaamme.

    Vastaa

    1. Nyt puhut täyttä roskaa.

      Ruotsinkieli samoin venäjä olivat suurissa kaupungeissa valtakieliä asukkaiden näitä puhuessaan ja Suomen lainsäädännön mukaisesti.
      Maaseudulla pääasiassa kieli oli suomi.
      Kieli ei ollut koko sisällissodan syy, vaan aivan toiset asiat.
      Älä anna väärää todistusta lähimmäisisäsi, jollet tiedä, mitä sanot ainakaan nyt tänä aikana.

      Nyt Niilo paljasti täydellisen asenteensa ja tietämättömyytensä historian kulkuun. Tällaisia henkilöitä ei pidä päästää koskaan valtaa päättämään yhteisistä asioistamme tuntematta historiaa apukoulua enempää.

      Vastaa

    2. Papit puhuivat suomea jo Agricolan ajoista 1500 -luvulta, viimeistään. Kirkkohan loi koko suomen kielen ja opetti kansaa lukemaan ja kirjoittamaan satoja vuosia!

      Vastaa

  20. Kyllähän Suomessa kielipolitiikka, siis suomen kieli vastaan ruotsin kieli, on näytellyt merkittävää osaa Suomen historiassa sekin. Esimerkiksi kirjassa ”Kolmen sodan kenraali”, joka kertoo Kaarlo Kivekkäästä (1866-1940) selviää, että Haminan kadettikoulussa ruotsinkieliset upseerioppilaat sorsivat suomenkielistä Kivekästä ja uhkasivat antaa tälle selkään. Kivekäs oli peloton ja väkivahva, joten uhkaukseksi se jäi. Kivekäs oli tsaarin armeijan upseeri ja hän olisi ilmeisesti osallistunut sisällissotaan, mutta sota oli ehtinyt loppua ennen kuin tykistökenraali Kivekäs ehti palata Suomeen.
    Kivekäs palveli tämän jälkeen Suomen armeijassa ja kyllä tämä kielipolitiikka vaikutti sielläkin vielä pitkälti sisällissodan jälkeen.
    Ja näkyy se vaikuttavan vieläkin, koskapa Elisabeth Rehn palkitsi Juha Hurmeen kirjallisuuden Finlandialla romaanista ”Niemi” ja kirjaltaja Hurme antoi kiitokset palkinnosta sanomalla kiitospuheessaan ruotsiksi, että opiskelkaa juntit ruotsia niin maailmankuva avartuu. Sanon Juha Hurmetta kirjaltajaksi kirjailijan sijaan, koska olen lukenut hänen romaaninsa ”Nyljetyt ajatukset” ja saatuani vastakkoin kirjastosta viimein lainaan Finlandiapalkitun ”Niemen”, jota olen lukenut jo riittävän pitkälle huomatakseni, että Hurme on pesunkestävä vasemmistolainen monikulturisti ja feministinen mekkoeinari, jonka Niemi-kirjan tulen siitä huolimatta tai ehkä juuri sen vuoksi lukemaan loppuun.
    Vieläköhän muuten ruotsinkieliset jakavat Freudenthal-mitalia johtavan rasistinsa kunniaksi?

    Vastaa

  21. Aika pitkälle kyllä mennään tämän asia tulkinnoissa, mutta ymmärrän kyllä miksi ja kommentaattorien puoluetaustaiset kannat kielipolitiikkaan.

    Vastaa

  22. Lisääntyvässä maahanmuutossa on se hyvä puoli että ruotsin kielen asema heikkenee. Ehkä siitä tulee kohta vapaaehtoinen.

    Vastaa

    1. Svekomaanien taktiikkana on sabotoida kansallisvaltiotamme suosimalla maahanmuuton lisäämistä. Samalla he panevat toivonsa välttää verotusta salaisiin hallintarekistereihin, jotta eivät joutuisi osallistumaan maahanmuuton, pakkoruotsituksen, euron tai Euroopan unionin aiheuttamiin kustannuksiin. Myös isoruotsalainen nationalisti Lipponen on harjoittanut agressiivista verosuunnittelua jättääkseen kustannukset niiden maksettaviksi, jotka ovat edellä mainittuja hankkeita vastustaneet.

      Vastaa

  24. Pikkuisen ihmettelen kieliasian tuomista Vapaussotakeskusteluun.

    Saksaan sotilaskoulutusta saamaan lähteneistä oli huomattava osa ruotsinkielisiä suomalaisia – jotka taistelivat Suomen vapauden puolesta Vapaussodassa, Talvisodassa ja Jatkosodassa.

    Ruotsista tuli myös vapaaehtoisia upseereita taistelemaan Suomen Vapaussodassa Suomen vapauden puolesta.

    Kusipäitä on varmasti ollut niin ruotsinkielisissä suomalaisissa kuin myös suomenkielisissä suomalaisissa.

    Vastaa

    1. Ei kukaan ole tuonut kieliasiaa mukaan tähän keskusteluun, vaan lähinnä suomen kansan kahtiajaon, joka merkittävällä tavalla oli kahtiajaon tekijänä. Kielestä ei olisi saanut tulla jakavaa tekijää. Mutta ruotsinkielisillä ei pääsääntöisesti ollut yleissivistystä tarpeeksi, jotta olisivat ymmärtäneet ja tunnustaneet suomen kielen mahdollisuudet ja suomenkielisten oikeudet.

      Rotutohtori A. O. F pani kapisine esihitleriläisine ruotsista lainattuine rotuoppeineen useiden merkittävässä asemassa olevan ruotsinkielisen humeetivellin sekaisin, joka vahvisti kansan kahtiajaon siihen pisteeseen, että sisällissota kävi mahdolliseksi.
      Ei suomen kielinen työväestö eikä sivistyneistö voinut enää kunnioittaa rotan lailla käyttäytyviä svekomaaneja. Johtavan eliitin kunnioittaminen olisi ehkäissyt sisällissodan.

      Vastaa

      1. Seuraavassa olen parantanut Volter Kilven luonnehdintaa ptf-muodosta helpommin luettavaksi.

        http://www.suomalaisuudenliitto.fi/Lehdet/Itamaasta_itsenaisyyteen.pdf

        Kirjailija Volter Kilpi vuonna 1917 svekomaaneista

        Kirjailija Volter Kilpi vuonna 1917 svekomaaneista
        ”He tahtovat säilyttää kaiken mahdollisen vaikutusvallan yhteiskunnassa, mutta kieltäytyvät samalla kaikesta yhteiselämästä suomalaisen yhteiskunnan kanssa.
        He tahtovat vapautua kaikista kansallisista velvollisuuksista, mutta nauttia kaikkia kansalaisen etuja ja oikeuksia. — Kuin hemmotellut lapset oikuttelevat he eristymisharrastuksissaan: pohtivat vakavissaan, miten peseytyä suomalaisnimityksen tah-
        rasta, keräilevät huomiinsa rahastoja, järjestelevät puhtaita yhdistyksiään, rakentelevat esteitä eteenpäin pyrkiville suomalaisille tiede- ja virkamiehille, varaavat toimet
        ja paikat omilleen, pauhaavat tiluskauppojen yhteydessä ”ruotsalaisesta maasta”, pitävät sitä ruotsalaista, joka myy maansa suomalaiselle — suomalaiselle Suomessa — suorastaan maankavaltajana, kansalaiskunniansa menettäneenä, mutta nostavat särkevän hätähuudon, jos suomalaiset tahollaan joutuvat pakoitetuksi vetämään
        käytännölliset johtopäätökset tästä puuhailusta.”
        ——————–
        Kilven kannanotto on maltillinen, siinä ei ole herkuteltu svekomaanien riettailla rotuopeilla eikä ole tutkittu svekomaanien esihitleriläisyyden vaikutuksia heidän käyttäytymiseensä. Syynä lienee se, että Kilpi haluaa ottaa mukaan luonnehdintaansa myöskin maltillisemmat tapaukset eli elämäntapaelitistit.

        Vastaa

  25. Nykyään ruotsinkielisen Dragsfjärdin rannikkojoukkojen merkitys on oleellinen Suomen merivoimissa ja rannikon puolustamisessa. Sen joku poliittinen ryhmä halusi lopettaa, mutta ei onneksi pystynyt.
    Dragsfjärdin erikoisjoukot pystyvät torjumaan Suomeen mahdollisesti kohdistuvia toimia halliten koko saaristomeren ja Ahvenanmaan.
    Että se kielipolitiikasta.

    Vastaa

    1. Sinänsä se että onko Draksvikissa varuskunta vaiko ei – ei suinkaan tarkoita etteikö sodanajan joukoissa olisi kaikki tarvittavat joukko-osastot ja yhtymät.

      Vastaa

  26. … Juhani, on erikoisjoukkoja, johon ei rynnäri ja maajoukkueen naamioituimen ole se erikoistumisen pääosa.

    Rannikkojoukot ovat aivan oma osaamisryhmänsä, jotka ovat jostakin syystä keskittyneet rannikolle, johon ruotsinkieliset pääosin pääsevät asumisensa, kielen ja koulutuksensa vuoksi.

    Vastaa

    1. Rannikkojoukot voitaisiin kouluttaa myös vaikkapa Upinniemessä. Kuinka ollakaan sekin varuskunta sijaitsee rannikolla.

      En sinänsä ole ollut vaatimassa Uudenmaan Prikaatin lakkauttamista, toteanpahan vaan vaikutuksen sodanajan joukkoihin. Kontiorannan varuskunta olisi hyvinkin voinut olla tärkeämpi kuin Draksvik. Kauhavan Ilmasotakoulukaan ei ollut aivan turha.

      Vastaa

  27. Nyt puhun jo olemassa olevasta sotilaallisesta infrastruktuurista, jolla Kontiorannalla ( maavoimat) ei ole mitään suoraa tekemistä. Upinniemen ja Dragsfjärdin porukat ovat molemmat erikoisjoukkoja, molemmat erikoistuneet eri asioihin. Niiden ovat ytimet eri osa-alueillaan meripuolustuksessa. Niiden koulutusta voidaan verrata USA:n kovimpiin kuuluvan merijalkaväen koulutukseen.
    USA:n erikoisporukat opiskelevat Suomen lapissa hiihtämistä ja pelastautumaan avannosta suomalaisten erikoisjoukkojen opastuksella.

    PS. menee jo pitkälti ohi aiheen nykypäivään.

    Vastaa

    1. Olen tutustunut Dragsvikin prikaatiin paikanpäällä ja myös ollut ajelulla mainiolla Jurmo-luokan maihinnousuveneellä. Olen ollut Upinniemessä palveluksessa.

      Minulla ei ole mitään kumpaakaan varuskuntaa eikä niiden joukkoja vastaan.

      Tämä kirjoittelu lähti siitä ettei minulla ole mitään ruotsinkielisiä vastaan jotka osallistuivat Vapaussotaan Suomen puolella. Olemme tosiaan kaukana Vapaussodan ajasta, eikä minun aloitteestani.

      Vastaa

    1. Minulla suomenkielisellä suomalaisella yrittäjällä on ollut ruotsinkielisiä suomalaisia asiakkaina. Olen tullut heidän kanssaan hyvin toimeen. He ovat arvostaneet asiantuntemustani ja olemme keskustelleet suomeksi – ei ole tarvinnut vaihtaa esimerkiksi englanniksi.

      Vastaa

      1. Jospa et nyt neksyilisi kieliasioihin, vaan pohtisit vakavasti, miten suomalaisten kahtia jako kahteen toisilleen vihamieliseen tahoon syntyi.

        Vastaa

  29. Nyt tarvittaisiin vapaussota että Suomi saataisiin vapaaaksi EU:n ja globalismin ikeen alta. Vuonna 1918 sota käytiin pääasiassa suomalaisten kesken. Kahtiajakautumisen merkkejä on ilmassa jos monikulttuurisuus etenee tarpeeksi pitkälle ja suomalaisista tehdään toisen luokan kansalaisia omassa maassaan.

    Vastaa

  30. ”Kahtiajakautumisen merkkejä on ilmassa jos monikulttuurisuus etenee tarpeeksi pitkälle ja suomalaisista tehdään toisen luokan kansalaisia omassa maassaan.”

    Tarja Halosta voidaan luonnehtia yhteiskunnalle vaaralliseksi yksilöksi ”positiivisen syrjinnän” oppinsa perusteella.

    Halosen opin mukaan pitäisi olla valmiit syrjäyttämään suomea ja pakkoruotsia osaava kansalainen pois tänne onneaan etsimään tulleen tätä kansakuntaa paljon suuremman kansakunnan kielitaidottoman kansalaisen onnen tieltä.

    Marxistit ovat oppiensa perusteella kansallisvaltioiden vihollisia. Kansallisvaltioilla on kuitenkin suurempi mahdollisuus sisäiseen eheyteen kuin monikulttuurisilla valtioilla, joissa normiristiriidat aiheuttavat yhteenottoja.

    Marxistien mukaan kansallisvaltiot ovat vaaraksi ympäristölleen. Eivät ole vissiin kuulleet mitään monikulttuurisista liittovaltioista USA:sta tai Venäjästä. Yleissivistystä näyttää puuttuvan.

    Vastaa

  31. Jospa nyt kokeeksi laittaisi ketjuun niitä vahvoja lenkkejä, joita ilman sisällissota olisi jäänyt syttymättä. Niitä lenkkejä voi kukin lisäillä halunsa mukaan. Ketjun osasten aikajänteet ovat pituudeltaan eri pitkät.

    – kansakunnan hajanainen kielellinen identiteetti
    – tasa-arvon tavoittelun puuttuminen
    – suuret tuloerot
    – svekomaaninen rotukiihkoilu
    – sotimiseen käytetty yleiseurooppalainen ajanjakso
    – marxismin opit
    – marxilainen vallankumous Venäjällä
    – marxilainen internationalismi
    – internationalismin edellyttämä tuki kapinallisille

    Vastaa

  32. Savikivi näyttää nyt käyvän turhilla ylikierroksilla, presidentti Tarja Halonenkin muka nyt vaarallinen yksilö…

    Vastaa

      1. Viittaan tuossa ”positiiviseen syrjintään”, jossa Halonen pyrkii suosimaan tänne rantautuvia meitä paljon suurempien kansojen ja kulttuurien onnenonkijoita suomalaisten kustannuksella.

        Tuollainen menettely on omiaan murentamaan kansallisvaltiota ja aiheuttamaan jopa sisällissotia. Ruotsi on sisällissotaan johtavalla tiellä. Aika näyttää, kääntyykö suunta ajoissa vaiko ei.

        Vastaa

        1. ”Eivät marxistit vastusta kansallisvaltiota.”

          No tuo oli hyvä uutinen. Osa ainakin pitää kansallisvaltioita kapitalistien keksintönä. Ja Trotski kuulemma harjoitti vihapuheita ja vihatekoja kansallismielisiä kohtaan.

          Se, että Halonen komppanioineen syrjäyttää ”positiivisella syrjinnällä suomalaisen (ei toki itseänsä eikä komppaniansa hosuria, vaan jonkun asiaa ymmärtämättömän uhrinsa) pois tänne tulleen onnenonkijan tieltä, viittaa vahvasti vihatekoon, jonka perimmäisenä tarkoituksena arvelen olevan kansallisvaltiomme vahingoittaminen saattamalla sen sekasorron tilaan.
          Tietysti Halonen saattaa myös tuntea mielihyvää syrjäytetyn uhrinsa kärsimyksistä. Vaikea sanoa kumpi on hänelle antoisampi mielihyvän lähde syrjäytetyn kärsimykset vaiko kansallisvaltiomme vahingoittaminen. Tutkivat journalistit tutkikoot!

          Vastaa

  33. Jag tror ocksä att språket var inte viktigt i inbördeskriget. Det var andra frägor, till exempel vem ska leda Finland nu efter Ryssland och tsar? Och Lenin’s politik, han ville exportera kommunistiska revolutionen sä mängä länder som möjligt.

    Vastaa

  34. Kun lukee nuot kommentit varmaan jokahinen huomaa mitenkä kahtia jakoinen suomi kansana on edelleen .
    Turha sitä on kenennkään kiistää terv tepivaari

    Vastaa

    1. Teuvo, riippuu asiasta.

      Esimerkiksi laajamittaista maahanmuuttoa Suomeen Afrikasta tuskin kannattaa merkittävä osa suomalaisista.

      Verotuksen taso voi jakaa kansaa huomattavasti. Jotkut luulevat verotuksen kiristämisen olevan hyväksi, jotkut toiset tietävät sen olevan haitallista.

      Venäjän hyökkäyksen torjumista tuskin vastustaa merkittävä osa suomalaisista.

      Vastaa

  35. Ei Suomi ole kahtiajakautunut historiallisin perustein, se on uusin perustein 10-jakautunut: kaupunkilaisuus, maaseutumaisuus, ammattieroavaisuus(uudet ammatit), valtavatansioerot, sadat eri kielet, jossa suomenkielisiä on jo alle 90 % jne..
    Se historiallinen jakolinja, joka synnytti kansalaissodan, on kaikille selvä.

    Vastaa

    1. Eipä kai nyt Suomi ole sen jakaantuneempi nykyään kuin muutkaan, vaan pikemminkin päin vastoin. Mutta sitä yhtenäisyyttä kannattaa vaalia, jos haluaa välttää sisällissodat tulevaisuudessa.
      ——
      Mutta koska mieleeni juolahti ajatus aiemmasta teemastani, niin tuon sen tässä esiin:

      Vastarintaliike kiellettiin alioikeudessa käsittääkseni sen takia, että se on kait käyttänyt termiä ”taistelusta valkoisen rodun puolesta”. Niinpä juolahti mieleeni, että jospa RKP ei olisikaan poistanut puolueohjelmastaan mainintaa ruotsalaisen rodun edun ajamisesta vuonna 1956 tai myöhemmin, niin saattaisipa alioikeus RKP:n olemassaolon kieltää, vai saattaisiko?

      Vastaa

  36. Sisällisotaa itsekkin kyllä tarkoitin, en suomen maan historiaa, vaikka kyllä tuo sisällisota on myös suomen maan historiasta osa . terv tepivaari

    Vastaa

  37. Sisällissodan (erityisesti kuvallisesta ja elokuvallisesta) sotapropagandasta eri osapuolten (punaisten, valkoisten, saksalaisten) taholta oli hyvä esitelmätilaisuus Työväemnuse Verstaalla 11.1.
    https://www.facebook.com/events/348683452265441/

    Esitettiin saksalainen propagandaelokuva Helsingin valtauksesta, jossa valkoisia ei näkynyt kuin noin noin kolme puupäähattuista (knallin ympärillä valoinen nauha) ajamassa punaisia vankeja.

    Homma seurasti Hampurista asti joukkojen tuloa. Jääkäreistä ei muistaakseni sanottu sanaakaan.

    25.1. on seuraava: Kärsimyksen kevät
    https://www.facebook.com/events/353050218493111/

    Vastaa

  38. Pari jakolinjaa lisää, työpaikan omaavat – työttömät, eläkeläiset – muu väestö, ammattiliittojen jäsenet – niiden ulkopuolella olevat, verokirjalla verot maksavat – palkkansa pääomatuloina nostavat.

    No näitä riittäisi, ajat ovat muuttuneet kovemmiksi, yhteisöllisyyys katoaa, kaikki ajavat laput silmillä oman viiteryhmänsä asiooita.
    Onhan tässä se hyväkin puoli että ihmiselämää katkeroittava porvari – työläinen eli oikeisto – vasemmisto jakolinja pikkuhiljaa vesittyy.

    Vastaa

  39. Maan puolustuksessa ei ole omalla kohdalla kahta sanaa vaikka en itse enää rintamalle joudu niin aina voi tehdä maanpuolustusta myös kotirintamalla .
    Jos joku koittaa estää voi tulla riita .
    Mutta kahtia jakoisuus sisällisodasta on aivan selvänä nähtävissä mm täällä olevissa kommenteissa muuksi se asia ei muutu . terv tepivaari

    Vastaa

    1. Uskon että tällaisille palstoille nimenomaan kokoontuvat juuri se harveneva joukko joka hamaan katkeraan loppuun(sa) asti ottavat kaikki irti vuoden 1918 tapahtumista.

      Vastaa

        1. Minulla on tuttava, joka on puolet elämästään palvellut YK:n rauhanturvajoukoissa. Hän on tullut tulokseen, että sodat puhdistavat ilmaa. Kai kuitenkin olisi parempi puhdistaa ilma ennen sotaa.

          Vastaa

  40. Myllymatti

    Aika hyvin sanottu !

    Mutta meillä saattaa olla vielä tietoja isovanhempiemme jäljiltä. Kannattaa onkia niitä esille, jos mahdollista. Se on arvokasta olivatpa ne mitä tahansa.

    Vastaa

  41. Myllymatti – ehkäpä tämä on myös tiedonsiirtoa nykynuorille ja samalla vanhemman väen kriisinhoitoa. Kovasti aihe jakaa mielipiteitä ja jotkut ovat vieläkin varsin ehdottomia kannoissaan.
    – Kahtia jakautumista on kaikissa yhteiskunnissa ja siltä osin aihe ei poistu.

    Vastaa

  42. Lukekaapas nyt kommentit huomaatte suomen kahtia jaon olevan täyttä totta .
    Kyllä se asia tuolla tule selvääkin selvemmäksi terv tepivaari

    Vastaa

  43. Joka tapauksessa ensi lauantaina sodan syttymisestä tulee se sata vuotta täyteen .
    Sodan jonka ainoa oikea nimike oli sisällisota ja tuhoisin jokaiselle kansalle .
    Oli sota sitten oikea asia sota ei ole koskaan oikea asia . terv tepivaari

    Vastaa

    1. Teuvo, sisällissodista ei ole tapana solmia valtioiden välisiä rauhansopimuksia. Suomen ja Venäjän välillä vuonna 1918 soditusta Vapaussodasta on solmittu rauhansopimus Suomen ja Venäjän välillä.

      Koska vasemmiston piiristä on pulpunnut esiin sellaisiakin kummallisia väitteitä, että vuoden 1918 sodassa ei olisi oltu sodassa Venäjän kanssa, niin lainaan Mikko Uolan Jääkärikenraalin vuosisataa: ”Suomi oli vuonna 1918 saanut venäläisiltä määrällisesti suuren sotasaaliin, joka lähes kaikissa aselajeissa muodosti seuraavina vuosina kalustollisen perustan maanpuolustuksen kehittämiselle. Venäläisiltä Suomeen jäänyttä sotamateriaalia pidettiin niin merkittävänä, että venäläiset olivat Tarton rauhanneuvotteluissa vuonna 1920 yrittäneet kiistää sotatilan olemassaolon Suomen ja Venäjän välillä estääkseen tällä tavoin Suomea saamasta sotasaalista. Todisteet sotatilasta olivat kuitenkin niin kiistattomat, että sotasaaliin jääminen Suomelle legitimoitiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän Tartossa solmimassa rauhansopimuksessa.”[i]

      Rauhansopimus: ”Suomen Tasavallan hallitus ja Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan hallitus, ottaen huomioon, että Suomi vuonna 1917 on julistautunut itsenäiseksi ja että Venäjä on tunnustanut Suomen valtakunnan, Suomen Suuriruhtinaanmaan rajoissa, riippumattomaksi ja täysivaltaiseksi, ja haluten lopettaa molempien valtioiden välillä sittemmin syntyneen sodan — 1. Artikla – Rauhansopimuksen voimaan astuttua lakkaa sotatila sopimusvaltioiden välillä ja molemmat valtiot sitoutuvat vastedes ylläpitämään keskinäistä rauhantilaa ja hyvää naapuruutta.”[ii]

      Lainaus: ”Kun Tarton rauhanneuvotteluissa 1920 Neuvosto-Venäjän edustajat aluksi kiistivät, että maiden välillä olisi vallinnut sotatila, voitiin Suomen puolelta lyödä pöytään asiakirjoja, jotka todistivat, että venäläiset joukot olivat osallistuneet sotatoimiin neuvostohallituksen nimenomaisten käskyjen perusteella. »Trotskin ja Podvoiskin käskyt ovat meille murhaavia», venäläiset neuvottelijat raportoivat Moskovaan. Trotski oli silloin sotaneuvoston puheenjohtaja ja Podvoiski sota-asiain komissaari [puolustusministeri – jp].”[iii]

      Vapaussodan rauhansopimus solmittiin 14.10.1920.
      Siten ei Venäjä, eikä Lenin suinkaan ”lahjoittaneet” Suomelle itsenäisyyttä vaan yrittivät silloinkin parhaansa mukaan riistää Suomelta itsenäisyyden – siinä kuitenkaan onnistumatta, kiitos Mannerheimin, jääkäreiden ja suojeluskuntalaisten (lopulta lähes koko Suomen kansan).

      [i] Mikko Uola – Jääkärikenraalin vuosisata; 2001; sivu 154
      [ii] http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Tarton_rauhansopimus.htm
      [iii] Max Jakobson, Väkivallan vuodet, 1999, sivu 55

      Vastaa

      1. Juhani Putkinen:
        24.1.2018 15:04

        ” Teuvo, sisällissodista ei ole tapana solmia valtioiden välisiä rauhansopimuksia. Suomen ja Venäjän välillä vuonna 1918 soditusta Vapaussodasta on solmittu rauhansopimus Suomen ja Venäjän välillä. ”

        Eikä näin tehty nytkään:

        https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/10/suomen-ja-nl-n-tartton-rauhaa-ei-tehty-mistaan-vapaussodasta-vaan-suomen-tynkaeduskunta-oli-julistanut-venajalle-sodan-15-5-1918

        ” Suomen ja NL:n Tartton rauhaa ei tehty mistään ”vapaussodasta”, vaan Suomen tynkäeduskunta oli julistanut Venäjälle sodan 15.5.1918

        … ”

        JP: ” Koska vasemmiston piiristä on pulpunnut esiin sellaisiakin kummallisia väitteitä, että vuoden 1918 sodassa ei olisi oltu sodassa Venäjän kanssa, niin lainaan Mikko Uolan Jääkärikenraalin vuosisataa:

        ”Suomi oli vuonna 1918 saanut venäläisiltä määrällisesti suuren sotasaaliin, joka lähes kaikissa aselajeissa muodosti seuraavina vuosina kalustollisen perustan maanpuolustuksen kehittämiselle. Venäläisiltä Suomeen jäänyttä sotamateriaalia pidettiin niin merkittävänä, että venäläiset olivat Tarton rauhanneuvotteluissa vuonna 1920 yrittäneet kiistää sotatilan olemassaolon Suomen ja Venäjän välillä estääkseen tällä tavoin Suomea saamasta sotasaalista. Todisteet sotatilasta olivat kuitenkin niin kiistattomat, että sotasaaliin jääminen Suomelle legitimoitiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän Tartossa solmimassa rauhansopimuksessa.” [i] ”

        RK: Potaskaa. Puna-armeija oli konaan eri armeija kuin Tsaarin armeija. Jokainen joukko-osaston ja komentajansiityminen käsiteltiin erikseen, nämä olivat pääasiassa palvelleet myös Väliaikaista hallitusta.

        ”Lähteesi” valehtelevat eivätkä tiedä todellisia tulkintoja.

        Tsaarin armeijan hilut varsinkin Venäjän ulkopuolella kuten Suomessa EIVÄT OLLEET VENÄJÄN VALTION VAAN ”TSAARIN YKSITYISTÄ” OMAISUUTTA.

        Asia on nimittäin niin, että NL kieltäytyi maksamasta tasaarin hallituksen ja armeijan sotavelkoja mm. Englannille, KOSKA NÄMÄ OLIVAT SEN MUKAAN ”TSAARIN YKISTYISIÄ VELKOJA”.

        Britit olivat innokkaasti lykänneet lainaa tarkoituksena saada ”niiden maksuna” Venäjän luonnonvaroja omistukseensa.

        Kerenski oli myös noussut valtaan sanomalla kieltäytyvänsä maksamasta tsaarin velkoja, mutta heti valtaan päästyään sitoutui kuitenkin niiden maksuun, kun Englanti uhkasi siirtää tukensa kapinallisille Valkokaarteille.

        Koska Suomessa ei ollut ollut Neuvosto-Venäjän armeijaa, nuo olivat sitä Suomen entisen vältionpäämiehen ja Suomen valtion ”tsaarinperintöä”.

        Puolassa (jossa tsaari oli ollut ”kuningas ja Liettuan suuriruhtinas”) asia ei ollut pelkästään noin, koska Puola nirhaisi ison siivun Versaillesin rauhan mukaisesta Venäjästä.

        JP: Rauhansopimus:
        ”Suomen Tasavallan hallitus ja Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan hallitus, ottaen huomioon, että Suomi vuonna 1917 on julistautunut itsenäiseksi ja että Venäjä on tunnustanut Suomen valtakunnan, Suomen Suuriruhtinaanmaan rajoissa, riippumattomaksi ja täysivaltaiseksi, ja haluten lopettaa molempien valtioiden välillä sittemmin syntyneen sodan
        — 1. Artikla – Rauhansopimuksen voimaan astuttua lakkaa sotatila sopimusvaltioiden välillä ja molemmat valtiot sitoutuvat vastedes ylläpitämään keskinäistä rauhantilaa ja hyvää naapuruutta.” [ii]

        Lainaus: ”Kun Tarton rauhanneuvotteluissa 1920 Neuvosto-Venäjän edustajat aluksi kiistivät, että maiden välillä olisi vallinnut sotatila, voitiin Suomen puolelta lyödä pöytään asiakirjoja, jotka todistivat, että venäläiset joukot olivat osallistuneet sotatoimiin neuvostohallituksen nimenomaisten käskyjen perusteella. »Trotskin ja Podvoiskin käskyt ovat meille murhaavia», venäläiset neuvottelijat raportoivat Moskovaan. Trotski oli silloin sotaneuvoston puheenjohtaja ja Podvoiski sota-asiain komissaari [puolustusministeri – jp].” [iii]

        RK: Tämä ei ole mitään SOPIMUSTEKTIÄ.

        ”Podvoikin käskystä” (joka koski Mannerehinin 24.1.1918 Viipuriin tuomien muunpaikkakuntalaista valkokaartilasiten aseistariisumista, jotka olivat tulleet riisumaan venäläistä varsukuntaa aseista, joka organisoi muidenkin kotiuttamista) ei ole mitään tietoa muualla kuin Suomen Senaatin omissa pöytäkirjoissa.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota

        V.I. Lenin totesi: ”Me lähetämme suomalaisille aseita, mutta emme kelvottomaksi osoittautuneita joukko-osastoja”, mutta Neuvostohallitus lähetti sotilasosastoja Pietarista Suomeen. Jälkeenpäin on esitetty, että Venäjän sota-asiain kansankomissaari Nikolai Podvoiski määräsi tammikuun 23. päivänä Suomeen sijoitetun 42. armeijakunnan riisumaan suojeluskunnat aseista”. Ainut Podvoiskin määräystä koskeva virallinen dokumentti on senaatin tammikuun 24. päivän pöytäkirjassa, jossa todetaan, että Podvoiski oli senaatin saamien tietojen mukaan antanut Viipuriin sijoitetulle sotaväelle määräyksen riisua aseet kaupunkiin järjestystä pitämään saapuneelta suojeluskunnalta. Senaatin mukaan Podvoiskin määräys ei siis koskenut koko 42. armeijakuntaa eikä kaikkia suojeluskuntia vaan vain Viipurin varuskuntaa ja vain kaupunkiin saapuneita suojeluskuntalaisia. ”

        SE ei todellakaan ole ”sotatilan todiste”.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota

        JP: Vapaussodan rauhansopimus solmittiin 14.10.1920.

        Siten ei Venäjä, eikä Lenin suinkaan ”lahjoittaneet” Suomelle itsenäisyyttä vaan yrittivät silloinkin parhaansa mukaan riistää Suomelta itsenäisyyden – siinä kuitenkaan onnistumatta, kiitos Mannerheimin, jääkäreiden ja suojeluskuntalaisten (lopulta lähes koko Suomen kansan).

        [i] Mikko Uola – Jääkärikenraalin vuosisata; 2001; sivu 154
        [ii] http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Tarton_rauhansopimus.htm
        [iii] Max Jakobson, Väkivallan vuodet, 1999, sivu 55 ”

        Se ei ole mikään ”vapauusodan sopimus”.

        Eikä kukaan muu kuin sinä ole piuhunut mistään ”Leninin lahjoituksesta”.

        Vastaa

  44. Suomessa oli silloin venäläisiä sotilaita ja siitä pois häätämisestä se rauha oli pakko tehdä myös valtioiden välillä .
    Mitä tulee jääkäri kenraaleihin meillä mm kävi usein sellanenkin isän kanssa turisemassa ja hän oli aito jääkäri kenrali kuolleessaan v 1995 lähes sata v nimeltään Väinö Raakel Valve .
    Ja pikku nöösinä jo kuuntelin miksi tuo rauha piti tehdä venäjänkin kanssa

    Vastaa

    1. Väinö Valve oli kekkosen mukaan ”tyhmin hänen koskaan tapaamansa kenraali”.

      Hän myös etäkomensi perskohtaisesti miinaan ajanutta Väinämöistä (vai mikä se nyt oli).

      Vastaa

      1. Tarkoitat ehkä panssarilaiva Ilmarista joka upposi jatkosodan alussa ajettuaan miinaan?

        Vastaa

      2. ”Väinö Valve oli kekkosen mukaan ”tyhmin hänen koskaan tapaamansa kenraali”.”

        Pani luultavasti hanttiin venäläisille, eikä luultavasti hyväksynyt taannehtivaa sotasyyllisyyslakia.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Valve

        ”Sodan jälkeen Valve toimi puolustusministerinä noin puolen vuoden ajan. Tämän jälkeen hän joutui valvontakomission painostuksen vuoksi siirtymään eläkkeelle vain 50-vuotiaana. Sodan jälkeisen ajan Valve kunnostautui veteraanijärjestöjen työssä. Vuonna 1992 presidentti Mauno Koivisto palkitsi Valveen näistä ansioista ylentämällä hänet jääkärikenraaliksi.

        Väinö Valve oli kuollessaan vuonna 1995 viimeinen elossa ollut jääkäri. Hänet haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin Hietaniemen hautausmaalle valtiojohdon kunnioittaessa hautajaisia läsnäolollaan.”

        Vastaa

        1. Suomen kommunistit toimivat Suomen vihollisen puolella sodan jälkeen. Kekkosen tilanne oli tuolloin diplomaattisesti hankala joutuessaan edistämään sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä. Hermot olivat varmaan kovilla.

          http://vanhahistoria.blogspot.fi/2015/04/

          ”Valvontakomissio seurasi tarkasti oikeudenkäyntiä, Se puuttui syytettyjen kohteelluun ja vaati ankarampia rangaistuksia kuin tuomarit olivat valmiit antamaan. Sen vaatimuksessta tuomioita korotettiin aivan viime vaiheessa.

          Sotasyyllisyysoikeus antoi 21. helmikuuta 1946 tuomiot kahdeksalle sota-ajan poliitikolle. Yhtään sotilasta ei tuomittu. Ankarimman rangaistuksen sai entinen presidentti Risto Ryti, jolle määrättin 10 vuotta kuritushuonetta. Muut selvisivät vankeusrangaistuksilla: entiset pääministerit J.W.Rangell ja Edwin Linkomies 5,5 vuotta, entinen ministeri Väinö Tanner 5,5 vuotta, suurlähettilä T.M-Kivimäki 5 vuotta sekän entiset ministerit Antti Kukkone, Henrik Ramsay ja Tyko Reinikka 2-2,5 vuotta. Kukaan tuomituista ei kärsinyt rangaistustaaan kokonaan. Rytin presidentti Paasikivi armahti terveydellisistä syistä 1949, ja muut tuomitut kärsivät rangaistuksistaan puolet.”

          Vastaa

        2. Tuon jääkäri nimikkeen sotilas arvon edessä ja sen käyttö olikin vaan lokstetin kävijöiden valinassa sitä ei voinut käyttää muut .
          Elikkä koivisto ylensi Kenraali valveen kenraaliksi ei jääkärikenraaliksi .
          Jääkäri kenraalin arvon hän saikin noin kun kävi lokstetin ”partioleirin” ja se nimike oli heille ei muille . terv tepivaari

          Vastaa

  45. Sodan inhimillisestä puolesta minulla on yksi kertomus. Mummoni sisko, Karjalan evakko, kertoi aikoinaan minulle, miten kansalaissodan jälkeen pari punavankia oli päässyt pakenemaan. Sukulaiseni, joka palveli talossa piikana, piilotti vankiparat yhdessä emännän kanssa, koska heidän kävi heitä niin sääliksi. Olivat aivan kauheassa kunnossa nälkäkuurin jälkeen. Talon isäntä kuului Suojeluskuntaan eikä hänelle tietenkään kerrottu asiasta mitään. Inhimillisyys ja sääli voitti hetkeksi vihan ja politiikan.

    Vastaa

  46. Suomen Senaatin kaikki päätökset (v. 1918):

    Täältä pitää löytyä Senatin hienot uudistukset, jos sellaisia oli:

    https://histdoc.net/historia/1917-18/askok1918_1.html

    Suomen painetun asetuskokoelman sisällysluettelo 1918 (tammi-kesäkuu)
    Ajanluvunmukainen rekisteri Asetuskokoelmaan v:lta 1918.

    Tammikuu.
    2 (päivä) Laki, sisältävä välittävät säännökset maalaiskuntain kunnallislain, kaupunkien kunnallislain, kansanäänestystä koskevan lain ja kunnallisen vaalilain käytäntöön saattamisesta …….2 (säädöslehden numero)
    2 Asetus seitsemännen jaoston asettamisesta Turun Hovioikeuteen ….4
    4 Suomen Senaatin päätös alkoholipitoisten aineiden takavarikoimisesta ja valmistamisesta sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa ….1
    4 Asetus kelpoisuudesta valtion oppikoulujen piirustuksenopettajanvirkoihin …….4
    4 Asetus eräiden uusien palvelusmiehen toimien perustamisesta Aleksanterin-Yliopistoon ….4
    4 Suomen Senaatin päätös, koskeva Hyvinkään kunnan muodostamista eri nimismiespiiriksi ….8
    4 Suomen Senaatin päätös, koskeva Ranuan kunnan muodostamista eri nimismiespiiriksi …..8
    5 Suomen Senaatin päätös väkirehuvarastojen takavarikoimisesta ….3
    5 Suomen Senaatin päätös viljan kulutuksen järjestämisestä …..5
    7 Laki suurten tulojen suostuntaverosta ….4
    7 Suomen Senaatin päätös, joka sisältää tarkempia määräyksiä suurten tulojen suostuntaverosta 7 päivänä tammikuun 1918 annetun lain soveltamisesta ….4
    7 Suomen Senaatin päätös eräiden elintarpeiden kulutuksen ja yleisten tarveaineiden käytön järjestämisestä ….6
    10 Asetus kuvernööri-nimityksen muuttamisesta maaherraksi …..8
    10 Asetus neljännen lääkintöneuvoksenviran perustamisesta Suomen Lääkintöhallitukseen ….8
    10 Asetus oikeusmielitautiopin alilääkärinviran perustamisesta La�pinlahden mielisairaiden keskuslaitokseen ….9
    12 Laki kihlakunnankäräjiä koskevien määräysten muuttamisesta ….7
    12 Laki edustajanpalkkiosta vuoden 1917 ensimäisiltä ja toisilta val�tiopäiviltä …..7
    12 Laki mooseksenuskolaisista ….7
    12 Asetus kolmannen prokollasihteerinviran ja neljännen kanslistinviran perustamisesta Suomen Senaatin Maataloustoimituskuntaan ….9
    12 Suomen Senaatin päätös, sisältävä Tampereen piirin kauppakamariyhdistyksen sääntöjen vahvistamisen ….35
    12 Suomen Senaatin päätös, sisältävä Viipurin kauppakamariyhdistyksen sääntöjen vahvistamisen ….35
    12 Asetus kansakoulunopettajaseminaarien opettajain virantoimituspalkkioiden maksuperusteista ……61
    14 Asetus suojeluskasvatustoimen johdon ja valvonnan väliaikaisesta järjestämisestä …….17
    17 Suomen Senaatin päätös Helsingin nimismiespiirin jakamisesta kahdeksi eri nimismiespiiriksi ….9
    17 Laki osuustoimintalain 18 �:n muuttamisesta ….22
    17 Asetus mooseksenuskolaisten kirjoittamisesta sivilirekisteriin ….22
    17 Asetus mooseksenuskolaisten oikeudesta muodostaa seurakuntia tai uskonnollisia yhdyskuntia Suomessa ja mooseksenuskolaisista pidettävistä luetteloista ….24
    18 Suomen Senaatin päätös Maataloushallituksen vakinaisten vahti�mestarien osallisuudesta Siviiliviraston leski- ja orpokassaan ….9
    18 Asetus Köyhäinhoidonpiiritarkastajien asettamisesta ….38
    18 Suomen Senaatin päätös Senaatin elokuun 21 päivänä 1914 antaman päätöksen ulkomaisten painotuotteiden maahantuomisen tavasta peruuttamisesta ….114
    18 Suomen Senaatin päätös, koskeva sen 30 päivänä maaliskuuta 1916 annetun kiellon kumoamista, jolla kiellettiin ulkomaalta Suomeen tuomasta suojakotelolla varustettuja tai sidottuja kirjoja ….114
    26 Suomen Senaatin päätös, jolla työväen tapaturmavakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 1917 annetun asetuksen 1 �:n 4 momentin nojalla määrätään, että siinä mainitut liikkeet ja työt erinäisissä maalaiskunnissa toistaiseksi eivät ole sanotun asetuksen määräysten alaisia ….16
    26 Asetus virkatalojenmetsänhoitajista ….19
    26 Asetus valtion virkatalometsien metsätyönjohtajista ….19
    Helmikuu.
    1 Suomen Senaatin julistus Suomen kansalle ja kaikille viranomai�sille, jossa kehoitetaan alistumaan kapinan johdosta Vaa�saan asettauneen hallituksen johtoon ….65
    6 Suomen Senaatin julistus Suomen kansalaisille ja viranomaisille suojeluskuntien perustamisesta ja tukemisesta ….65
    8 Suomen Senaatin tiedotus Suomen kansalle, jolle lausutaan tun�nustus siitä, että se on noussut taisteluun isänmaan vapau�den puolesta ….65
    12 Suomen Senaatin päätös uuden valankaavan vahvistamisesta kaikille Suomen siviilivirkakunnan ja julkisten laitosten ylemmille ja alemmille virkamiehille sekä palvelijoille …….65
    18 Suomen Senaatin julistus Suomen kansalle vuoden 1878 asevelvelvollisuuslain uudellen voimaansaattamisesta ….65
    18 Suomen Senaatin päätös vilja-annosten pienentämisestä …….65
    21 Suomen Senaatin päätös erinäisten tavarain tullimaksujen korot�tamisesta ….65
    22 Suomen Senaatin päätös alkoholipitoisten aineiden takavarikoimisesta ja valmistamisesta sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa ….65
    27 Suomen Senaatin päätös Suomen väliaikaisesta merenkulku- ja kauppalipusta …….65
    27 Suomen Senaatin päätös Suomen kaupunkien ja muitten asutuskeskusten huoneenvuokrasuhteitten järjestelystä sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa ….65
    Maaliskuu.
    1 Suomen Senaatin päätös, jolla suomalaisten laivojen myynti ulko�maalaiselle ostajalle on kielletty ……65
    1 Suomen Senaatin päätös erinäisten metallien, öljyjen ja muutamien muiden yleisten tarveaineiden takavarikoimisesta ja ilmoittamisesta …….65
    4 Suomen Senaatin päätös hevostenomistajain velvollisuudesta luo�vuttaa hevosensa valjaineen ja ajoneuvoineen puolustuslaitoksen käytettäväksi ….65
    4 Suomen Senaatin päätös Vapaudenmitalien ja Vapaudenristin ritarimerkkien väliaikaisista säädöksistä ….65
    5 Suomen Senaatin päätös kahvin maasta viennin kieltämisestä ….65
    9 Suomen Senaatin päätös Suomen postimerkkien käyttämisestä ulkomaille menevää postia varten ……65
    9 Suomen Senaatin päätös koskeva Venäjän rahan rahamerkkien käypäisyyden lakkauttamista Suomessa ….65
    16 Suomen Senaatin päätös siitä kutka valtion ja kunnan viroissa olevat henkilöt ovat vapautettavat sotapalveluksesta …..65
    27 Suomen Senaatin päätös 200,000,000 markan suuruisen Suomen vapaudenlainen ottamisesta ….65
    28 Suomen Senaatin päätös maaliskuun 1 päivänä 1918 annetulla pää�töksellä määrätyn, erinäisiä metalleja, öljyjä ja muutamia muita yleisiä tarveaineita koskevan takavarikon uudistamisesta ….65
    28 Suomen Senaatin päätös, jolla velvoitetaan luovuttamaan puolet maanviljelijöille jätetyistä siemenrukiista ja osa nautaeläimien ja sikojen ruokintaa varten varatuista kauroista ….65
    28 Suomen Senaatin päätös perunain kuljetuksen ehdoista ….65
    Huhtikuu.
    2 Suomen Senaatin päätös koskeva korotettuja postimaksuja posti�lähetyksistä Suomen sisäpuolella ……65
    3 Suomen Senaatin päätös, jolla tavarain maastavienti on toistai�seksi kielletty ….65
    5 Suomen Senaatin päätös, jolla muutetaan viljan kulutuksen jär�jestelystä 5 päivänä tammikuuta 1918 annetun Senaatin päätöksen 11 � toisin kuuluvaksi ….65
    5 Suomen Senaatin päätös alkoholipitoisten aineiden takavarikoimisesta ja valmistamisesta sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa ….65
    5 Suomen Senaatti on Sisäasiaintoimituskunnan esittelyssä antanut seuraavan julistuksen [saksalaisten joukkojen avustamisesta] : Suomen kansalle ….65
    11 Suomen Senaatin päätös, sisältävä täydennyksen Senaatin päätökseen maaliskuun 16 päivältä 1918 siitä, kutka valtion ja kunnan viroissa olevat henkilöt ovat vapautettavat sotapalveluksesta ….65
    16 Suomen Senaatin päätös Kauppa- ja teollisuuskomisionin asetta�misesta ….65
    16 Suomen Senaatin päätös vilja-annosten pienentämisestä …….65
    17 Suomen Senaatin päätös Viaporin linnoituksen Suomen valtion haltuun ottamisesta sekä Venäjän valtion kiinteän ja irtaimen omaisuuden takavarikoimisesta ….65
    17 Suomen Senaatin päätös kyytirahan korottamisesta ….15
    17 Suomen Senaatin päätös, jolla kielletään ampuma-aseiden ja am�pumatarpeiden maahantuonti ilman Senaatin lupaa …….65
    19 Suomen Senaatin päätös koskeva kaiken tavaran maasta viennin kieltoa ….11
    19 Suomen Senaatin päätös valmistamattoman kuparin, messingin, tinan ja kumin takavarikoimisesta …..11
    19 Suomen Senaatin päätös erinäisten tarveaineiden ilmoittamisesta ….11
    20 Suomen Senaatin päätös kahvin ja tupakin takavarikoimisesta ….10
    20 Suomen Senaatin päätös siemenviljan hinnasta ….12
    20 Suomen Senaatin päätös siemeneksi varatun ruisviljan käyttämisestä maan väestön elatukseksi ….12
    22 Suomen Senaatin päätös, koskeva toimenpiteitä Suomen vakinaisen armeijan muodostamisen edistämiseksi ….13
    23 Asetus takautuvan kanneajan pitentämisestä vekseliasioissa ….65
    23 Suomen Senaatin päätös, jolla suomalaisten laivatelakoitten, laivatelakkaliikettä harjoittavien yhtiöiden osakkeiden ynnä telakoilla olevien valmiitten ja puolivalmiitten laivojen sekä laivarakennusaineitten myynti ulkomaalaiselle ostajalle on kielletty ….65
    25 Suomen Senaatin päätös erinäisten tarveaineiden ilmoittamisesta ….14
    25 Suomen Senaatin päätös Suomen postilaitoksessa suoritettavista tilityksistä ….15
    26 Suomen Senaatin päätös hienosaippuan kulutuksen järjestämisestä …….14
    26 Suomen Senaatin päätös väliaikaisen Hevoskonttorin perustamisesta ja eräistä rajoituksista hevosten kuljetuksessa …..21
    26 Suomen Senaatin päätös maaliskuun 1 päivänä 1918 annetulla pää�töksellä määrätyn erinäisiä metalleja, öljyjä ja muutamia muita yleisiä tarveaineita koskevan takavarikon uudistami�sesta ….65
    Toukokuu.
    6 Suomen Senaatti on, Talousosaston Kanslian esittelyssä, antanut seuraavan tiedoituksen [Helsinkiin palaamisestaan]: Suomen Kansalle ….18
    6 Asetus yhden esittelijäsihteerin- ja yhden kanslistinviran perus�tamisesta Kulkulaitosten ja yleisten töiden toimituskuntaan …..20
    6 Suomen Senaatin päätös, koskeva takavarikoitujen alkoholipitois�ten aineiden luovuttamista valtiolle ….20
    6 Asetus virastonimityksen ”Koulutoimen Ylihallitus” muuttami�sesta ….26
    10 Suomen Senaatin päätös, jolla hevosten vienti maasta toistaiseksi kielletään ….22
    10 Suomen Senaatin päätös, Venäjältä tulevista tavaroista ja laivoista kannettavista maksuista ….24
    10 Suomen Senaatin päätös Venäjältä tulevista tavaroista ja laivoista edelleen sovelluttamisesta ….24
    11 Suomen Senaatin päätös valtiorautateiden Eläkelaitokselle tammikuun 21 päivänä 1897 annetun ohjesäännön 66 �:n sanamuodon muuttamisesta ….21
    11 Suomen Senaatin päätös, sisältävä täydennyksen Senaatin päätökseen maaliskuun 16 päivältä 1918 siitä kutka valtion ja kunnan viroissa olevat henkilöt ovat vapautettavat sotapalveluksesta ….34
    11 Suomen Senaatin päätös Rauman kaupungin raastuvanoikeuden ja maistraatin kokoonpanosta ja toiminnasta ….38
    13 Suomen Senaatin päätös, joka koskee kalapörssien perustamista ….23
    13 Asetus toisen vankilantarkastajanviran perustamisesta Vankein�hoitohallitukseen …..30
    13 Suomen Senaatin päätös Viaporin linnoituksen nimen muuttami�sesta ….43
    14 Suomen Senaatin päätös, sisältävä Kuopion Kauppakamariyhdistyksen sääntöjen vahvistamisen ….46
    17 Suomen Senaatin päätös koskeva Kauppa- ja Teollisuuskomissionin toirnintavaltuuksia ….26
    17 Suomen Senaatin päätös erinäisten tarveaineiden kuten kuituainesten, nahkojen, vuotien, karvojen, hartsien y. m. ilmoittamisesta ….28
    17 Suomen Senaatin päätös, sisältävä täydennyksen Senaatin päätökseen huhtikuun 17 päivältä 1918 Venäjän Valtion omaisuuden takavarikoimisesta ….34
    17 Suomen Senaatin päätös, jolla kumotaan Senaatin 8 päivänä elokuuta 1914 antama päätös sotatilaa koskevien säännösten perusteella takavarikkoon pantujen kiinteimistöjen hoitamisjärjestyksestä …..34
    18 Suomen Eduskunnan kirjelmä korkeimman vallan käyttämisestä ….27
    21 Suomen Senaatin päätös kahvin ja tupakan takavarikoimisesta …..25
    21 Suomen Senaatin päätös, joka koskee kanavamaksujen väliaikaista korottamista ….27
    24 Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti on Suomen Hallitus 24 päivänä toukokuuta 1918 vahvistanut Suomen rahasäännön vuodeksi 1917. Vakinainen rahasääntö ….31
    24 Asetus vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutusrahaston perustamisesta ….142
    24 Suomen Senaatin päätös, joka sisältää väliaikaisen tariffin sotaväen ja sotilastavaran kuljetukselle Suomen Valtionrautateillä ….184
    25 Suomen Senaatin päätös hienosaippuan takavarikoimisesta …..29
    25 Suomen Senaatin päätös perunain kuljetuksen ehdoista ….29
    25 Asetus n.s. keisarillisten pitäjäin kirkkoherrain nimittämisjärjestyksen muuttamisesta sekä erinäisten pappien ylimääräisen hakuoikeuden lakkauttamisesta ….30
    25 Asetus merenkulkulaitoksen hallinnosta 15 päivänä joulukuuta 1917 annetun asetuksen 38 �:n 1 momentin muuttamisesta ….37
    25 Suomen Senaatin Julistus neljästä kiitos-, katumus- ja rukouspäivästä, jotka koko Suomen Valtakunnassa ovat juhlallisesti vietettävät vuonna 1919 ….79
    27 Suomen Senaatin päätös valuuttakaupan harjoittamisesta …….33
    27 Laki Suomen rahasta 9 päivänä elokuuta 1877 annetun Lain 6, 10, 11 ja 16 �:in muuttamisesta toisin kuuluviksi ….37
    27 Suomen Senaatin päätös Suomen metallirahain ulkomuodon muuttamisesta ….61
    29 Laki Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 10 �:n muuttamisesta …..32
    29 Laki 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 29 � :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi ….32
    29 Laki väliaikaisten säännöksien antamisesta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseksi ….32
    29 Laki eräiden valtiorikosten käsittelemistä varten asetettavista tuomioistuimista sekä oikeudenkäynnistä niissä ….32
    29 Suomen Senaatin päätös Merenkulkuhallituksen ja sen alaisten virkamiesten toimituskirjani lunastuksesta ….34
    29 Laki Suomen lipusta …….40
    30 Suomen Senaatin päätös, jolla yrityksille ja laitoksille alla maini�tuilla työaloilla myönnetään lykkäystä 27 päivään elokuuta 1918 kahdeksan tunnin työajasta 27 päivänä marraskuuta 1917 annetun lain toimeenpanoon nähden ….33
    31 Köyhäinhoidonpiiritarkastajien johtosääntö ….38
    Kesäkuu.
    1 Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Sosialihallitukselle sekä sen alaisille viranomaisille ….38
    1 Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Aleksanterin Yli�opistolle ja postirahanvapaudesta Yliopistonkirjaston asiamiehille heidän kirjevaihdossaan sanotun yliopiston kanssa ….38
    1 Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Asutushallitukselle ja erinäisille sen alaisille virkamiehille ja viranomaisille ….38
    1 Suomen Senaatin päätös, koskeva Suomen Postiljooniyhdistykselle myönnettyä oikeutta vuonna 1918 maksuvapaasti postissa ristisidelähetyksenä lähettää ”Postimies” niminen lehti tilaajilleen ….38
    1 Suomen Senaatin päätös sisältävä Oulun kauppakamariyhdistyksen sääntöjen vahvistamisen ….46
    4 Suomen Senaatin päätös alkoholipitoisten aineiden takavarikoimisesta ja valmistamisesta sodan aiheuttamissa poikkeuksellissa oloissa ….36
    6 Suomen Senaatin päätös, joka sisältää tiedonannon Suomen liittymisestä Maailmanpostiliittoon ….39
    6 Asetus luotsirahan korottamisesta ….46
    6 Suomen Senaatin päätös Kauppa- ja Teollisuuskomisionin asetta�misesta huhtikuun 16 päivänä 1918 annetun Senaatin päätöksen 2 � :n muuttamisesta ….50
    6 Suomen Senaatin päätös sisältävä Vaasan Osake Pankin uuden yhtiöjärjestyksen vahvistamisen ……53
    7 Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeuden myöntämisestä Suo�men Eduskunnalle ja sen alaisille laitoksille ….43
    7 Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Tutkintoasiain Päällikölle ja hänen alaisilleen paikallisille tutkintopäälliköille ….43
    7 Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Lennätinhallitukselle ja sen alaisille viranomaisille ja virkamiehille …..43
    10 Laki tuulaakimaksun laskemisen perusteesta ….39
    10 Asetus tuulaakimaksun laskemisen perustetta koskevan lain käyttämisestä …….39
    10 Laki postisäästöpankista Suomessa 24 päivänä toukokuuta 1886 annetun asetuksen 2 � :n muuttamisesta ….43
    10 Asetus 11 päivänä kesäkuuta 1891 niistä ehdoista, joilla ulkomaiset vakuutuslaitokset harjoittakoot Suomessa vakuutusliikettä, annetun Julistuksen 12 � :n kumoamisesta ….43
    10 Asetus Ahvenanmaan kihlakunnan erottamisesta Turun ja Porin läänistä eri lääniksi ….48
    14 Laki puhevallan tai oikeuden säilyttämisajan pidentämisestä äsken kukistetun kapinan johdosta …..41
    14 Suomen Senaatin päätös, jolla kumotaan Senaatin päätös 30 päivältä toukokuuta 1916, joka koskee tavaran kuljetusta vientipaikkoihin ….43
    14 Suomen Senaatin päätös Suomen Pankin uusien viidensadan, sadan ja viiden markan arvoisten setelien liikkeeseen laskemisesta….46
    14 Asetus matkatodistuksista ….48
    14 Asetus Sota-asiaintoimituskunnan perustamisesta Suomen Senaatin Talousosastoon ….56
    14 Asetus väliaikaisen Elintarvetoimituskunnan asettamisesta Suomen Senaatin Talousosastoon …….56
    14 Asetus esittelijäsihteerinviran perustamisesta Suomen Senaatin Elintarvetoimituskuntaan ….56
    15 Asetus maanmittauslaitoksesta ….52
    15 Asetus maanmittauslaitoksesta 15 päivänä kesäkuuta 1918 annetun asetuksen täytäntöönpanosta ….52
    17 Laki Suomen eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja prokuraattorin virkatointen lainmukaisuutta ….42
    17 Asetus lääkärinammatin harjoittamisesta Suomessa helmikuun 18 päivänä 1890 annetun asetuksen eräiden kohtien kumoamisesta ….49
    17 Asetus hammaslääkärinammatin harjoittamisesta Suomessa kesäkuun 14 päivänä 1893 annetun asetuksen erään kohdan kumoamisesta …….49
    17 Asetus eläinlaäkärinammatin harjoittamisesta Suomessa heinäkuun 5 päivänä 1909 annetun asetuksen 1 �:n muuttamisesta ….49
    17 Asetus Kajaanin yleisen sairaalan lääkärinviran erottamisesta Kajaanin kaupunginlääkärintoimesta ja sen asettamisesta sääntöpalkalle …….49
    17 Asetus vapaaehtoisten avustajalääkärien asettamisesta Lapinlahden mielisairaiden keskuslaitokseen …..49
    17 Suomen Senaatin päätös, joka koskee matkakulujen korvausta ja päivärahaa erinäisille Lääkintöhallituksen alaisille virkamiehille ….49
    17 Asetus Salmin yksityisen yhteiskoulun muodostamisesta valtion keskikouluksi …….61
    17 Asetus kahdensadanmiljoonan markan suuruisen, Suomen vapaudenlaina nimisen obligatsionilainan ottamisesta ….84
    18 Suomen Senaatin päätös seminaarien vahtimestareille myönne�tystä osallisuudesta Siviiliviraston leski- ja orpokassaan ….46
    18 Suomen Senaatin päätös vangittujen henkilöiden kyyti- ja ruokarahasta ….46
    18 Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Valtiorikosylioikeudelle ja Valtiorikosoikeuden eri osastoille ….49
    18 Asetus, joka koskee merenkulkulaitoksessa palvelevain virka- ja palvelusmiesten palkkausta, arvoluokkaa ja korvausta heidän virka-asioissa tekemistään matkoista koskevan, 15 päivänä joulukuuta 1917 annetun asetuksen 14 �:n muuttamista …..53
    20 Laki ehdollisesta rangaistustuomiosta. …..44
    20 Laki ehdollisen rangaistustuomion käyttämisestä eräänlaatuisissa tapauksissa ….44
    20 Asetus, sisältävä määräyksiä ehdollisesta rangaistustuomiosta annetun lain soveltamisesta ….44
    20 Suomen Senaatin päätös, joka koskee lisäystä tammikuun 21 päivänä 1897 annetun Suomen valtionrautateiden Liikenneohjesäännön 47 �:ään …..58
    21 Laki leimasuostunnasta ….45
    21 Laki sellaisten perunkirjoituskirjain ja kiinteistönluovutuskirjain verottamisesta, joista ei ole suoritettu leimaveroa ennen leimasuostuntalain julkaisemista vuonna 1918 ….45
    21 Asetus sisältävä väliaikaisia säännöksiä aikakautisten painotuot�teiden julkaisemisoikeudesta ….47
    21 Suomen Senaatin päätös kahvin kauppavarastojen valtiolle luo�vuttamisesta ja kahvikaupan harjoittamisesta ….50
    21 Suomen Senaatin päätös tupakan ja tupakkatuotteiden kaupasta….50
    21 Suomen Senaatin päätös, jolla suolan takavarikko lakkautetaan ….50
    21 Suomen Senaatin päätös tavarain maahantuonnin kieltämisestä ilman erityistä lupaa ….53
    21 Suomen Senaatin päätös minimihinnoista vuonna 1919 korjattavalle sadolle ….57
    21 Asetus, joka sisältää palkkaussäännön ammattientarkastajille ….58
    21 Johtosääntö ammattientarkastajille ja näiden työläisapulaisille ….58
    21 Suomen Senaatin päätös ammattientarkastajain luvusta ja virantoimitusalueista …..58
    21 Suomen Senaatin päätös vuoden 1918 viljasadon luovutushinnoista ….90
    25 Suomen Senaatin päätös leimasuostunnan kannosta ja tilittämisestä ….51
    25 Suomen Senaatin päätös, joka sisältää määräyksiä, siitä, mitä on noudatettava maksuunpantaessa, kannettaessa ja tilitettäessä veroa sellaisista perunkirjoitus- ja kiinteistönluovutuskirjoista, joista ei ole suoritettu leimaveroa ennen leimasuostuntalain julkaisemista vuonna. 1918 ….51
    25 Laki erinäisistä muutoksista Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle 6 päivänä joulukuuta 1869 annetuun Kirkkolakiin ….59
    27 Suomen Senaatin päätös maksuttomasta sähkösanomaoikeudesta lennätinviranomaisille ja rautatieviranomaisille ….58
    27 Suomen Senaatin päätös postirahanvapaudesta Sosiaalihallituksen Työnvälitysosaston valvonnan alaisille kunnallisille työnvälitystoimistoille ja asiamiehillä …..58
    27 Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Koskivoimakomitealle, sen työtoimiston yli-insinöörille, sähköteknikolle ja vesirakennusinsinöörille ….58
    27 Asetus, joka koskee palkkaussäännöstä Suomen valtionrautateille 18 päivänä elokuuta 1917 annetun asetuksen 8 �:n 2 kohdan muutettua sanamuotoa ….61
    28 Asetus pientiloista ….54
    28 Suomen Senaatin päätös, joka koskee kulkulaitosrahaston budjettia vuodeksi 1917 ….55.
    28 Asetus Suomen Valtiosihteerinviraston ja Passiviraston Pietarissa lakkauttamisesta ….64
    28 Asetus Ulkoasiaintoimituskunnan perustamisesta Snomen Senaatin Talousosastoon ….71
    28 Asetus muutetuista virka- sekä uskollisuus- ja kuuliaisuusvalan kaavoista ….85

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *