Sipilän hallitus haastaa riitaa työkansan kanssa

Sipilän porvarihallitus+siniset äänettömät yhtiömiehet ovat julistaneet sodan palkkatyöväen ja työttömien kanssa. Hallitukselle ei riittänyt kiky,  jossa julkisen puolen matalapalkkaisilta ryöstettiin osa lomarahoista.  Nyt ryöstetään työttömiltä tavalla, joka vetää vertoja jo mafian kanssa.

Eräs lähisukulaiseni joutui työttömäksi, kun firma lopetettiin. Sukulaismies on logistikko, jolla on pitkäaikainen kokemus logistiikasta. Hän on muutaman kuukauden aikana kirjoittanut ja lähettänyt yli 200 työpaikkahakemusta, päässyt muutaman kerran haastalleluihin, mutta ei ole tärpännyt. Sen lisäksi hän on osallistunut työvoimatoimisto järjestmään työnhakuvalmennukseen 10 kertaa. Työvoimatoimiston pitäisi haastatella jokaista työtöntä kolmen kuukauden välein. Häntä ei ole kutsuttu haastatteluun kolmeen kuukauteen. Nyt hän sai ilmoituksen, että hänen työttömyyskorvausta leikataan.

Hallituksella ja työvoimahallinnolla on pallo pahasti hukassa ja siitä rankaistaan työttömiä.

Ote Iltalehden jutusta

”Surkea juttu koko aktiivimalli ja kaikki muut nämä toimenpiteet, mitä hallitus tämän riihen yhteydessä keksi vielä kaiken päälle, JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen sanoo.

Hallitus teki huhtikuun kehysriihessä pieniä kevennyksiä aktiivimalliin, mutta Asara-Laaksonen ei pidä niitä millään tapaa riittävinä. JHL arvostelee, että hallitus päätti kehysriihen yhteydessä muun muassa helpottaa työntekijöiden irtisanomista ja mahdollisuutta teettää alle 30-vuotiailla määräaikaisia pätkätöitä ilman perusteita.

Asara-Laaksonen sanoo, että aktiivimalli ei paranna työssäkäyntiä, mutta se leikkaa työttömien turvaa toimeentuloon.

– Koemme ihan puhtaasti, että kyllä tämä on ihan suoraan toimeentulo- ja työttömyysturvaleikkaus. Hallituksen yksi näistä säästötoimenpiteistä, jotka koetaan hyvin hankalina ja väärinä toimenpiteinä tähän tilanteeseen, JHL:n työttömyyskassan hallituksen puheenjohtajanakin toimiva Asara-Laaksonen sanoo.

10 vastausta artikkeliin “Sipilän hallitus haastaa riitaa työkansan kanssa”

  1. Ei mitenkään yllättävää että lobbareista ne jotka hävisivät, ovat kovin äreissään.

    Eihän tuo mikään tyylipuhdas näyte ollut hallitukselta, muta antaa nyt vähän aikaa mennä ja katsotaan. Turhan varhaista täysin tuomita kokonaisuutta.

    1. Suuri osa työttömistä haluaa töitä. Kun he etsivät työtä, eivätkä saa omaa koulutustaan, ammattiaan ja kokemustaan vastaava työtä leikataan työttömyyskorvausta. Se on väärin, eikä sitä voi sillä selittää, että ”on turhan varhaista tuomita kokonaisuutta”. Se leikkaus koskee aina yksilöitä ja joillekin hyvin kipeästi.

  2. On se kumma tuo hallituksen/hallitusten organisointi kun työttömät ja tyonantajat pitäisi löytää toisensa. Aina se pitää mennä hankalimman jälkeen.
    Tähän nykyiseen malliin en ole perehtynyt, mutta muistan hyvin 1990-luvun loppupuolen ja Lex Jaakonsaaren. Käsittääkseni silloinen meininki oli nykyisen kaltainen. Olin itse työtön työnhakija ja piti olla niin aktiivinen että. Ikääkin oli jo ja muuta en osannut tehdä kuin metsätöitä. Ja niitähän ei ollut. Minua ja monia muita kurssitettiin hakemaan töitä. Olin hengessä mukana, vaikka amerikkalaistyylinen työnhaku, jossa pitää kehua itseään, tuntui varsin vieraalta. Sanoimme kussin vetäjälle (tuttu ihminen), että jos meidän ikäiset ihmiset eivät muka osaa hakea töitä, niin turha meitä on enää opettaa.
    Äläs olla, oli 1990-luvun loppupuoli ja meikälle tuli työvoimatoimistosta tyly kirje. Se tuli perjantaina ja siinä luki että seuraavana maanantaina pitää olla Kittilässä työnhakukurssilla kello 9.00. Ja jos tämä ei onnistu, seurauksena on päivärahan katkeaminen. En ollut kieltäytynyt mistään kurssista enkä työtarjouksesta ja hieman ihmettelin kirjeen jyrkkää sävyä. Veivasin kuitenkin itseni täältä 40 kilometrin päästä Kittilään määrättynä aikana. Kurssin vetäjä oli minulle tuttu ja sanoin, että tulin vetämään osaltani Tarja Halosen vaalivankkureita. Kurssin vetäjä, ettei siitä ole kysymys; kurssiin ei vain saatu määräaikaan mennessä tarpeeksi osanottajia. Sanoin että siitä on nimenomaan kysymys, kortistoja pitää putsata kosmeettisista syistä, me molemmat tiedämme sen. Liisa ei kommentoinut, muikisteli vain.
    Kittilä on pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suurin pitäjä, ja väkeä kurssille tuli sieltä ja täältä, monella ei ollut autoa eikä edes ajorttia. Kuultiin että auton puute ei saanut olla este.
    Niin kurssi alkoi ja minun lisäkseni yli kymmenestä kurssilaisesta ainoastaan minä ja eräs toinen olivat liiton päivärahoilla. Muut olivat Kelan kassalla, osa ei kaiketi saanut työttömyyskorvausta mistään; niitä syrjäytyneitä sivukylän aikamiespoikia.
    Mikäpä siinä, me opettelimme jenkkityyliseen työnhakuun ja olimme hengessä mukana. Sitten kurssille tuli luennoimaan mies paikallisesta työvoimatoimistosta, psykologi, joka oli suunnitellut kyseisen kurssin. Haukkui kurssilaiset kalliiksi ihmisiksi ja muutenkin puheen sävy oli töykeä. Minua tämä puhe vitutti, ei omasta puolestani, vaan näiden toisten syjäytyneiden puolesta sen verran, että meinasin kirjoittaa Lapin Kansan mielipidesivulle kirjoituksen ”Apina työnhakukurssilla”. Kuulin kuitenkin, että kyseinen miekkonen oli vasta eronnut, ja koska täällä pienissä ympyröissä melkein kaikki tuntevat toisensa, annoin asian olla.- Aiheesta sen verran, että kun Tuomi-Nikula oli Lapin Kansan päätoimittaja, en kainostellut kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta jos tarvetta tuli, omalla nimellä. En kuitenkaan ole joka asiaan sekaantuja, joten tämä asia meni näin.
    Kyllä silloin 1990-luvulla myös köyhiä kyykytettiin. Jyrä nimeltä Paavo Lipponen ajoi Suomea eurokuntoon.

  3. Suomeen luodaan huonosti pyyhkivien markkinat ja hyvin pyyhkivien markkinat. Hyvin pyyhkivillä on ohje jokaiseen asiaan, oikeaa apua ei tarjota vaan keppiä ja nöyryytystä.

    Katsotaan sitten kun näitä veronmaksajia on vähemmän ja vähemmän kun syntyvyyskin on olematon. Ketä hyvin pyyhkivät sitten kyykyttää… joko maahanmuuttajat on vihdoin näiden näpeissä…vai eikö *koneinsinöörejä* lähi-idästä saa kyykyttää….

  4. Miellän seuraavat asiat faktoiksi.

    1. Jos työttömyydestä ja/tai työttömyysetujen saannista tulee vaikeampaa, se vähentää työttömyyttä. Tämä on hyvin todistettu.

    2. Työllisyyspalvelut toimivat Suomessa todella huonosti niin työnhakijoille kuin -antajillekin. Moni voi olla monessa työssä haka ja loistava työntekijä, mutta ei loistava työnhakija. Hän ei tarvitsisi paljoa apua. Hän ei sitäkään vähää saa.

    3. Moni työtön ei tarvitse työllistämispalvelua vaan ensin terveydenhuoltoa. Hän ei sitä saa.

  5. Länsimaissa on meno pelottavassa määrin samantyyppinen kuin George Orwellin kirjassa ”Vuonna 1984”. Eliitti mässää ja pienet ihmiset poljetaan suohon.
    Eliitin käsikassara on vasemmisto: se joka hyysää Islamin porukkaa, laittomasti maassa olevia; se joka tunkeutuu ihmisen psyykeen homolobbauksineen, jauhaa sukupuolineutraaliudesta, tekee kaikkea mikä hajoittaa perhekeskeisyyttä, pyrkii turmelemaan ihmisen moraalin ja hajottamaan tuusannuuskaksi tervehenkisen kansallismielisyyden ja ajamaan kansalaiset napit vastakkain, jotta moraalisia ja tervehenkisiä puolueita ei äänestettäisi valtaan, lyhyesti sanoen kulttuurimarxismin riemuvoitto, jonka seurauksena eliitti mässää ja massat ajautuvat kurjuuteen.
    Tosin korjausliike on alkanut Kanadasta: kanadalainen psykologi Jordan Petterson on saanut suuren suosion etupäässä nuorten länsimiesten keskuudessa vastustaessaan poliittista korrektiutta ja siitä siinneitä kulttuurisaastetta. Ruotsissa Pelle Neroth, Pettersonin hengenheimolainen, on tämän kulttuurisaastan levittäjien kauhu numero yksi.
    Aika näyttää tuottaako tämä korjausliike kauniin hedelmän, vai mennäänkö kohti Orwellin kuvailemaa dystopiaa.

  6. Homman vaikeusastetta lisää vielä se, jos molemmat perheessä ovat yrityselämän kovia ammattilaisia ja muuttavat esim. toisen työn vuoksi uudelle paikkakunnalle- toinen ei varmasti löydä sietä vaatimustasoaan vastaavaa työtä. Esimerkki koskee muuttoa Helsingin keskeisiltä ”pääkallonpaikoilta” – maaseutukaupunkin. Tällöin toisen on pakko jäädä entisille kulmilleen, jos haluaa työn pitää etusijalla.

  7. Suomalaisia on kautta aikain pidetty hyvinä ja ahkerina työntekijöinä. Siksi he olivat suosittuja Amerikassakin silloin, kun Suomesta paljon lähdettiin Ameriikkaan 1900-luvun alussa. Samoin silloin, kun Suomesta muutettiin sankoin joukoin Ruotsiin 1900-luvun loppupuolella.
    Mikä on muuttunut. Eikö suomalainen enään olekaan hyvä ja ahkera työntekijä, vai onko työmarkkinat jotenkin vaikuttaneet suomalaisten työn tekemiseen.
    Ennen oltiin yleensä kiinteässä työsuhteessa, mutta nykyjään tehdään paljon pätkätöitä nollatuntisopimuksilla. Kun työsuhde on löyhä, ei työntekijä ole motivoitunut saatikka lojaali työantajalleen ja siitä seuraa, että vaihtuvuus on erittäin suuri pätkätyömarkkinoilla. Suuri työntekijöiden vaihtuvuus ei voi olla työnantajankaan etu. Jokainen työ vaatii aina jonkin aikaa ennen kuin työntekijä pääsee ns. vauhtiin. Se maksaa työnantajalle, mutta ajattelevatko he sitä, vain vaan palkkakustannuksia. Jotain on pahasti vinossa työmarkkinoilla, kun työmarkkinajärjestöt on alettu hallituksen toimesta sivuutta ja poliitikot ovat ryhtyneet määräämään laeilla ”työehtosopimuksista”. Näin ei voi jatkua, sillä parempi, koulutetumpi ja nuorempi osa työntekijöistä lähtee ulkomaille ja kotimaahan jää vähitellen vain ns rupusakki.
    Työmarkkinajärjestöjen pitää ryhdistäytyä. Jos ei työnantajat halua keskustella vastapuolen kanssa, niin työntekijäjärjestöillä on kyllä painostuskeinot.
    Kunnon yleislakko voisi puhdistaa tunkkaista ilmapiiriä.

  8. Väinö kysyy: Eikö suomalainen enään olekaan hyvä ja ahkera työntekijä

    Uskoisin että on jos on mieluista tehtävää ja oman mielen mukainen palkka . Vertailua vuosikymmenten takaiseen ahkeruuteen vaikeuttaa se että yhteiskunnan tuki työttömälle oli ennen paljon heiveröisempää. Oli puolipakko työskennellä turvatakseen oman ja perheen elinolot oli sitten ahkera tai ei.

    Nyt ja eilen, olisko ahkeruus kuitenkin kumminkin enemmän ihmisen geeneissä tai sitten kuten jo sanoin kun työ on kovin mielusta sitä ei edes koe työnä, ääri ilmiönä työnarkomaanit.

  9. Aktiivi tehtiin aktiivileikkuriksi.
    Pikkurahalla sinnittelevälle on kova paikka jos siitä vähästä vielä leikataan vaikka kuinka yrittää sillä työtä ei ole kaikille.
    Aktiivimallin toinen tulema on alentaa palkkoja ja lisätä pätkätöitä.

Vastaa käyttäjälle Lasse Kallo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *