Ostin laatikon A-olutta

Huomenna tulee velipoika ja yksi ystävä kylään ja vietetään mun viimeisiä nelikymppisiä, kun sunnuntaina tulee 49 v täyteen. Syödään hyvin, saunotaan ja pelataan korttia. Ei sen ihmeempään.

Minulla on ollut hyvä elämä, vaikka on siihen m ahtunut tosi rankkoja jaksoja. Olen kiitollinen siitä mitä olen saanut ja etenkin hyvistä ystävistä ja perheenjäsenistä.

11 vastausta artikkeliin “Ostin laatikon A-olutta”

  1. Ei muuta kuin hyviä jatkoja sinulle. Sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä meille immeisille.
    Ranskalainen filosofi Sartre on sanonut, että toiset ihmiset ovat helvetti. Voipi olla joskus niinkin, mutta jos Sartre olisi ollut vuoden autiolla saarella, voi olla että hän olisi sanonut myös muutakin.

    1. Kiitos. Vältän tietyn tyyppisiä ihmisiä. Varsinkaan en tule toimeen väkivaltaisuuteen taipuvaisten ihmisten kanssa.

  2. Parempi se laatikko A-olutta kuin ei mitään.
    Rocken roll, ei liikaa,,,kohtuuvella, kohtuuvella…

  3. Timo, kaikella ystävällisyydellä, kun selvästikin olet ns. tolkun ihminen, yritä hankkia myös edullisista tarjouksista varastoon mm. makaroneja, lihasäilykkeitä, kauraryynejä, jne. Sipulitkaan eivät nyt ihan hirveitä maksa.

    Jos ei ole kokopäivätyössä, niin pitää olla aikaa seurata tarjouksia ja hyödyntää niitä.

    1. Juhani. Ostankin huomenna ruokasäilykkeitä ja kuivamuonaa, kun käyn kaupungilla.

  4. Timo, itseään on lupa hemmotella, vaikka kuinka olisi kurjaa, eikä laatikko olutta ja sauna ole ollenkaan huono vaihtoehto.

    Tsemppiä ja positiivista mieltä vaikka kuinka harmaalta ajoin vaikuttaa.

  5. Jo Raamatussa sanotaan, voi sitä maata jossa ei viiniä ole. 105-vuotiaaksi elänyt Arvo Ylppö harjoitti (tietääkseni) loppuun asti kaavaa: kerran viikossa otetaan kavereiden kanssa napanteria ja pelataan skruuvia. Kerran Ylppö oli (ollessaan ytli yhdeksänkymmenen) mennyt kavereidensa kanssa jatkoille ravintolaan, kun Ylppöä oli pyydetty puhelimeen. Siellä oli Ylpön vaimo, Lea, joka oli paljon nuorempi miestään. ”Tulisit jo kotiin. Et ole, Arvo, enää mikään nuori.”
    Palattuaan puhelimesta Ylppö oli myrryspäällä. ”Kuinka vanhaksi miehen pitää elää, ettei vaimot ole hopittamasta kotiin!”
    Ylpöllä tämä otti sen verran luonnon päälle, että hän, mentyään kotiin nukkui sinnipäissään yön tuulikaapissa.
    Tämän kertoi täkäläinen mies, joka oli ollut pitkään Orionin lääketehtaan töissä ja oli tavannut Ylpön henkilökotaisesti.

Vastaa käyttäjälle Lasse Kallo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *