E-kirja vs painettu kirja.

Tunnustaudun ahkeraksi lukijaksi, päivittäin työn alla on jokin kirja. Minulla jo vähän aikaa sitten vaihtuivat E-kirjaksi.

Painettuja paperikirjoja meillä on kymmeniä hyllymetrejä, niistä on kova halu eroon.

Emme nimittäin elä enää aikaa, jolloin kodin kirjahyllyyn kuuluivat Marsalkka Mannerheimin muistelmat, tuntematon sotilas (minulla muuten nahkaselkäinen numeroitu painos; halpaan kun menin), Mitä-Missä-Milloin sarja, sukuhistoria … jne.

Kirjahylly nyt ei vain ole enää statussymboli. Eri asia sitten antikvariaattiset harvinaisuudet, eräänä esimerkkinä mainitsisin myymäni ensimmäinen suomenkielisen rotukoirakirjan, KW Koskimies 1904. Maksoin aikoinaan Pengerkadun antikvariaatissa siitä (70-lukua) 200:-. Myin sen vuosi sitten 490,00€, ihan kohtuullinen kate.

Aikoinaan kirjahuutokaupoissa aktiivisestikkin  kävin, toisinaan onnistuin, jos takkiinkin tuli mutta opin alaa.

Jos joku väittää, että arvokirjoja tehdään kluuttikantisina, sivut avattavana paperiveitsellä … ?

Harvoin olen tavannut yli 500-sivuista kirjaa kluuttina, jos en ehkä koskaan.

Asian voi tarkistaa syöttämällä kirjan nimen googleen, sieltä selviävät yksityiskohdat.

Ostin kerran huutokaupasta kirjan; Jeesuksen kirjeet Maria Magdaleenalle. Maksoin siitä 30,00:-, kuitenkin heti eräs huutokaupassa ollut tarjosi siitä samassa tilaisuudessa 90,00:-. pakkohan se oli myydä.

Nyt elän E-kirjojen kanssa, en tarvitse hyllytilaa, voin kirjan taltioida vaikkapa muistitikulle. Nykyaikaa.

Erittäin tyytyväinen tähän e-kirjaani ja e-readeriini olen; merkittävät teokset siirrän lisämuistiin; etuna se, ettei kerää pölyä mutta tietenkin, eiväthän nämä piilossa olevat teokset tietenkään toimi egoni pönkkänä.