Kuinka nopeasti Suomi olisi kaatunut ilman Moskovan rauhaa 1940…olisiko talvisota ollut tappio ja romahdus?

13.3.1940 oli Talvisodan loppumispäivä, entä jos ei olisi ollutkaan….?

Kuinka olisi käynyt, olisimmeko taipuneet, olisiko joku tullut apuun, apuun tuskin olisi tullut kukaan, olisimme taipuneet, millä ehdoilla, miltä Suomi näyttäisi nyt…?

”Toi­nen vaih­to­eh­to oli­si ol­lut jat­kaa toi­vo­ton­ta puo­lus­tus­so­taa mää­räl­tään yli­voi­mais­ta vi­hol­lis­ta vas­taan län­si­val­tain an­ta­mien avun­lu­paus­ten va­ras­sa.

So­ta­his­to­ri­oit­si­ja, toh­to­ri Las­se Laak­so­nen kar­toit­ti väi­tös­kir­jas­saan (1999) Kan­nak­sen tais­te­lui­ta ja suo­ma­lais­ten jouk­ko­jen ti­laa tal­vi­so­dan lo­pus­sa 1940. Hä­nen kir­jan­sa ar­vio on, et­tä Suo­men jou­koil­la Vii­pu­rin­lah­del­la ja Kan­nak­sel­la ei oli­si enää pys­tyt­ty jat­ka­maan, saa­tik­ka py­säyt­tä­mään hyök­kää­jän ete­ne­mis­tä.

Of­fen­sii­vi­sis­sa vas­ta­o­pe­raa­ti­ois­sa oli­si ol­lut mah­dol­li­suus saa­vut­taa kor­kein­taan ”Pyr­r­hok­sen voit­to­ja”, ei enää to­del­lis­ta me­nes­tys­tä, mitä suo­ma­lais­jou­kot saa­vut­ti­vat tal­vi­so­dan al­ku­puo­lel­la jou­lu­kuus­sa 1939 ja osin vie­lä tam­mi­kuus­sa­kin 1940.

Pit­kään­kö Suo­mi sit­ten oli­si kes­tä­nyt 13.3.1940 jäl­keen?

Kan­nak­sen Ar­mei­jan toi­sen ar­mei­ja­kun­nan ko­men­ta­ja, ken­raa­li­luut­nant­ti H. Öhq­vist ar­vi­oi rau­han voi­maa­nas­tu­mis­ta edel­tä­vi­nä het­ki­nä, et­tä Suo­mel­la oli­si ol­lut ar­mo­nai­kaa ”muu­ta­ma päi­vä”.

Pää­ma­jas­sa yli­pääl­lik­kö mar­salk­ka C.E.G. Man­ner­heim ja Kan­nak­sen Ar­mei­jan ko­men­ta­ja ken­raa­li­luut­nant­ti E. Hein­richs us­koi­vat suo­ma­lais­ten jouk­ko­jen kes­tä­vän hie­man pi­dem­pään, ”mah­dol­li­ses­ti” joi­ta­kin viik­ko­ja.

Suo­mi oli saa­nut maa­il­man­laa­juis­ta sym­pa­ti­aa ja so­ti­laal­lis­ta apua mo­nis­ta mais­ta lu­vat­tiin. Avun pe­ril­le tulo Kan­nak­sel­le oli­si ot­ta­nut ai­kaa ja sitä en­nen rin­ta­ma oli­si eh­ti­nyt mur­tua.

Sak­sa tais­te­li vie­lä Neu­vos­to­lii­ton rin­nal­la, ja Hit­le­rin esi­kun­nas­ta ken­raa­li­so­ta­mar­salk­ka Her­man Gö­ring vies­tit­ti Suo­men joh­dol­le, et­tä teh­kää rau­ha nyt.

Taus­tal­la oli myös aja­tus, et­tä asi­aan voi­tai­siin vai­kut­taa myö­hem­min. Re­vans­sin paik­ka koit­ti jat­ko­so­das­sa.”

( Lasse Laaksonen Maanpuolustuskorkeakoulun Suomen sotahistorian dosentti. )

Tuo revanssin paikka on aina kummitellut kun lähdettiin jatkosotaan, veikkaanpa ettei siinä ollut paljon mahdollisuuksia koska Neuvostoliitto oli talvisodassa solmitun Moskovan rauhan jälkeen laittanut Suomen monella tavalla ahtaalle, sota olisi ollut väistämätön ilman mitään ”revanssiakin”.

Se kuinka pitkään oltaisiin jaksettu ei merkitse mitään, päivä, viikko, kuukausi…jos oltaisiin hävitty ja tullut ehdoton antautuminen olisi se ollut mallia ”Viron tie” itsenäisyyden menettäminen.

Tässä vähän aiheen jatkoa kun eilen tuli kuluneeksi 79 vuotta Talvisodan päättymisestä, monasti myös tuntuu ettei se päättynyt koskaan koska siitä on spekuloitu ehkä eniten Suomen historiassa.

 

Jaa käyttäen:


8 Replies to “Kuinka nopeasti Suomi olisi kaatunut ilman Moskovan rauhaa 1940…olisiko talvisota ollut tappio ja romahdus?”

  1. Lasse Laaksosen kirja; Viina hermot ja rangaistukset, kertoo paljon mm talvisodan sodanjohdosta. Laaksonen kirjoittaa täysin tutkimusaineistoon perustaen, ei mitään sotaromaania.

  2. Jossittelu on aina kivaa, mutta vakava paikka se olisi ollut. Meidän olisi käynyt samoin, kuin Viron. Terijoen hallitus odotti vain ottaakseen vallan O.V. Kuusisen johdolla. Omaan pesään paskantajia on aina ollut, kuten nytkin, kun Euroopan liittovaltiota rakenetaan.

  3. Edellä olevan perusteella näyttäisi siltä, että maamme valloittaminen oli Neuvostoliitolle vain optio ja että päätavoite oli Leningradin turvaaminen. Tämän lisäksi Nl turvasi rataverkkoaan pohjoisen suunnassa. Tämä jättää sellaisen tulkintamahdollisuuden, että Suomen olisi pitänyt suostua aluevaihtoihin vapaaehtoisesti. Ja olisi ehkä suostunutkin, mutta Suomen tulevat eduskuntavaalit aiheuttivat viivytystä.

    1. Kyllä tavoite oli vallata koko Suomi. Ruotsi ei olisi pistänyt tikkua ristiin Suomen puolesta silloin eikä tekisi näin nytkään. Ammuksia ja välineitä se kyllä möisi, vaikka kummalekin osapuolelle, koska raha.

  4. Talvisodan pättymisestä 80 vuotta juhlapäivä olisi ensi vuonna. Kuinkahan moni veteraani on sitä enää näkemässä, varsinkaan jos nämä Attendot ja kumppanit ehtii heitä ”hoitelemaan” pois päiviltä sitä ennen.

  5. Poliittista johtoa on itseasiassa arvosteltava eniten juuri siitä että se pitkitti vääjäämättömän päätöksen tekoa (aselepo) aivan liian pitkään. Tämä valinta olisi pitänyt tehdä viimeistään helmikuun 20.päivänä.

    Suomen sodissa 1939-45 menehtyneiden tietokannan mukaan helmikuun 20.päivän ja maaliskuun lopun 1940 (huomioitu haavoihinsa kuolleita aselevon jälkeen) välisenä aikana on menehtynyt peräti 11 306 sotilasta. Parisataa lisää jos venytetään aikajaa toukokuun loppuun.

    Vitkuttelu maksoi noin 11 000 – 12 000 sotilaan hengen.

  6. Suomesta olisi tullut onnela paljon aikaisemmin. Nyt tiedetään miltä se tuntuu EU:n sisällä.

  7. Huonosti olisi käynyt. Avun saamisen mahdollisuudella lienee kuitenkin ollut se vaikutus, että Stalin halusi lopettaa sodan. Sota myös lienee ollut väistämätön. Vaikka Suomi olisi taipunut Moskovan neuvotteluissa, niin Stalin olisi todennäköisesti vaatinut lisää niin kuin Baltian mailta, jotka sitten liitettiin Neuvostoliittoon. Miksi Suomen kanssa olisi toimittu toisin? Stalin kunnioitti vain divisioonia ja näki Suomen armeijan joka tapauksessa täysin mitättömänä, ei hän olisi epäröinyt järjestää Suomessa samanlaista näytöstä ”vallankumouksesta” kuin Virossa. Talvisota oli eräänlainen myöhäinen itsenäisyystaistelu, suomalaisten piti osoittaa voivansa pitää maastaan kiinni sittenkin, kun Venäjä ei enää ollut heikko.

    Mitä jatkosotaan tulee, niin totta kai Karjala haluttiin takaisin. Mutta Neuvostoliitto hyökkäsi ja antoi siihen mahdollisuuden. Jos Stalin ei luottanut Suomen puolueettomuuteen, niin olisihan hän ainakin voinut teeskennellä uskovansa siihen, jättää Suomen rauhaan ja katsoa mitä tapahtuu, keksiikö Suomi omat Mainilan laukaukset. Kannattiko hyökätä Suomeen samaan aikaan kun Hitlerin armeijat toisaalla rynnistivät kohti Moskovaa ja Leningradia? Melko tyhmää, sanoisin, jotkut vaan jaksavat uskoa silti, että Stalin oli suuri sotapäällikkö. Ei ollut, surkea strategi vain sai ylivoimaisen armeijan jolla oli varaa menettää miljoonia sotilaista enemmän kuin vastustajalla.

Kommentoi