Notre Dame paloi, entä sitten.

”Hyväksikäytön peittelystä tuomittu ranskalainen katolisen kirkon kardinaali eroaa tehtävästään. Lyonin arkkipiispa Philippe Barbarin kertoi lehdistötilaisuudessa, että toimittaa erokirjeensä paavi Franciscukselle.
Oikeus tuomitsi Barbarinin torstaina puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen. Oikeuden mukaan Barbarin tiesi papin käyttäneen seksuaalisesti hyväksi lasta vuosina 2014-2015, mutta ei ilmoittanut asiasta viranomaisille. Oikeuden mukaan kardinaali halusi suojella kirkkoa skandaalilta.” (STT)

Kirkkojen toimesta lapsia raiskaillaan, kirkkojen toimesta maailmassa on sodittu ja tapettu enemmän kuin missään tavallisessa sodassa, kirkkojen toimesta valta on” hengellisillä johtajilla”, lista on loputon.

Nyt paloi kirkko, ei heilauta pätkääkään. Muslimit ympäri maailman juhli netissä kirkon paloa, oujee, onko tämä heistä joku ”voitto”. Uskovaiset on minun mielestä alttiita joukkohysteriaan ja pahantekoon ”jumalan nimessä”.

Enemmän olisin huolissani jos Kheopsin Pyramidi olisi sortunut…

Ei tässä muuta.

Jaa käyttäen:


48 Replies to “Notre Dame paloi, entä sitten.”

  1. Uskonnot on ihmisen luomia valtakeinoja ja systeemejä joissa aina ”jumala” voittaa. Se on mennyttä maailmaa. Miksi ”jumala” ei estänyt lähes 900 vuotta vanhan kirkon paloa… koska ei ole jumalia, siksi.

    Toisekseen Macron hyötyy nyt tästä, keltaliivien marssit voi tauota hallitusta vastaan, ettei se olisi sittenkin sytytetty. Paloihan 30-luvulla sopivasti Saksan valtiopäivätalokin… Ja ketkäs sen oikeasti poltti ja miksi…

    Niin…

    1. Lisäys: Voihan syy olla myös tässä:

      Ranska kokee nyt poikkeuksellista hyökkäystä kulttuuriaan ja kulttuuriperintöään kohtaan. Pelkästään viime vuonna tuhopolttajat tai vandaalit vahingoittivat 875 kirkkoa. Edes toisen maailmansodan aikana ei koettu saman mittakaavan tuhoa yhtä lyhyessä ajassa.

      Mutta koska moni tietää mitkä tahot on näiden tekojen takana mahdollisesti, ei asioista ole saanut puhua.. eikä puhuta nytkään. Eurooppa on kohta menetetty.

  2. En nyt puhu uskonnoista mutta harvinaisen toista mieltä olen Markon kanssa siitä miten itse koin Notre Damen palon. Jos en olisi näin häveliäs ihminen paheksuisin suureen ääneen Markon moukkamaisuutta, tarinoita tässä avauksessa.

    1. Kyllähän nämä on pelkkää spekulaatiota, kaksi räjähdystä oli ollut ennen palon havaitsemista… Myllymatti…kaikki on mahdollista kunnes toisin todistetaan…

      1. Toisaalta huonot suunnitelmat palon sattuessa sammuttaa palo edesauttoi tätä, syy ja seuraus.

  3. Kyllä minua tuo katedraalin palo harmittaa suunnattomasti. Kulttuurihistoriallisesti merkkittävä rakennus on tuhoutunut.

    Tuskin tuo rakennus ja sen rakentajat ovat syypäitä noihin Markon mainitsemiin pahoihin tekoihin.

    Pyramideista sen verran, että yhtälailla niitä voidaan pitää uskonnollisina rakennuksina. Faaraoiden hautoja. Faaraoiden, joita sen ajan Egyptissä pidettiin jumalina.

  4. Varmaankin 90% kirkon palosta järkyttyneistä ei ajattele lainkaan uskonnollista puolta vaan historiallisesti arvokasta ja kaunista rakennusta. Kyllä ne sen tuhoutuneet osat rakentaa uudelleen. Eräs miljoonamies on luvannut siihen 100 miljoonaa euroa tai dollaria.Tuleekin nyt kello 12.30 lähetys tv1:ssä tästä palosta.

  5. Minustakin on surullista, että iso osanen Ranskan kulttuurihistoriaa tuhoitui Notre Damen palossa, kun myös kirkossa olevia taideaarteita tuhoutui paljon.

  6. https://barnabasfund.org/en/news/vandals-cause-thousands-of-euros-of-damage-in-latest-attack-on-a-french-church

    Vandals cause thousands of Euros of damage in latest attack on a French church
    [Vandaalit aiheuttavat tuhansien eurojen vahingot viimeisimmässä hyökkäyksessä ranskalaisille kirkoille.]

    A church in Angoulême, France, was severely damaged on 8 March by vandals seemingly intent on sabotaging worship services.
    The intruders sabotaged the sound system and threw large quantities of paint on walls, chairs, a piano and Bibles at the Hope and Life Church. The cost of repairs is estimated to be €11,000 (£9,400; $12,400)
    .
    The church’s Pastor Joseph Miall spoke of a deliberate “will to destroy” that seemed to be intent on preventing worship services.

    This was the latest in a spate of attacks against churches in France since the beginning of the year. The National Council of Evangelicals in France report that there has been an increase of 25% in serious incidents of vandalism against Christian churches in 2019, compared with the same period in 2018.

    [Tämä oli viimeisin sarjassa Ranskan kirkkojen vastaisia hyökkäyksiä vuoden alusta lähtien. Ranskan evankelisten neuvosto totesi, että kristillisiä kirkkoja vastaan tapahtuneet vakavat ilkivaltaisuudet ovat vuonna 2019 lisääntyneet 25 prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2018.]

    On 5 February, a fire was started at the Cathedral of Lavaur and, the following day, excrement was smeared in the shape of a cross on a wall of a church in Nîmes. A church interior in Dijon was defaced on 9 February and a statue of Christ was beheaded at a church in the village Saint-Gilles-Croix-de-Vie on 23 February. A church in Houilles was reportedly targeted three times within a week, near the beginning of the year.

    *
    Sitä saa, mitä tilaa.

  7. Kiitos. Hyvin onnistui siirtää keskustelu politiikasta muuhun. Kyllä rakennus on hieno, mutta suru on suuri Ranskassa, rakennus ei ole Suomessa. Tuskin sielläkään surraan Suomessa palaneita kirkkoja… erikoista on jotta nykyään kirkot palaa koko ajan, mutta kun yksi moskeija palaa, alkaa kauhea älämölö… miksipä näin, miettikääpä tätä… pelkkä kulttuuriarvo ei olekaan kaikki kaikessa…

  8. ”Tämä oli viimeisin sarjassa Ranskan kirkkojen vastaisia hyökkäyksiä vuoden alusta lähtien. Ranskan evankelisten neuvosto totesi, että kristillisiä kirkkoja vastaan tapahtuneet vakavat ilkivaltaisuudet ovat vuonna 2019 lisääntyneet 25 prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2018.” [{edellisestä ..]

    Ajatellaanpa aikaa vaikkapa kymmenen vuotta eteenpäin. Onko EU-alueella käynnissä samanlainen rähinä kuin mitä on Lähi-idässä ja Afrikassa?

    ***
    http://www1.cbn.com/cbnnews/world/2015/april/muslims-burn-69-churches-christians-forgive

    Muslims Burn 69 Churches; Christians Forgive
    04-15-2015

    NIAMEY, Niger– It took only a few hours, but it was enough time for hundreds of radical Muslims in Niger, West Africa, to destroy dozens of churches and several Christian homes. Ten people lost their lives and hundreds were injured when Muslim mobs went on the deadly rampage in early January.

    ***
    https://www.cbsnews.com/news/paris-riots-mother-child-saved-from-bank-fire-champs-elysees-avenue-today-2019-03-16/

  9. Syy ja seurasu, halutaanko samanlaiset järjestelyt mm Helsinkiin…tämän takia koko Notre Dame paloi…

    ”Liikennerajoituksista maksettiin kova hinta – Stern: Palokunta ehti Notre-Damelle vasta 45 minuutissa kävelymatkan päästä”

    ”Ohikulkijat huomasivat liekkien iskevän ulos Notre Damen katedraalista maanantaina illalla 18.50 aikoihin. Noin 25 minuuttia myöhemmin Twitteriin alkoi ilmestyä videoita Pariisin kuuluisan katedraalin palosta.

    Palo näytti laajenevan silmissä, mutta palomiehiä ei paikalla näkynyt, saksalainen Stern-lehti kirjoittaa Iltalehden mukaan.

    Palomiesten tulo palopaikalle kesti 45 minuuttia, vaikka lähimmät kaksi paloasemaa ovat kävelymatkan päässä Notre Damesta.”

    ”Syy palokunnan viipymiseen on Sternin mukaan yksinkertainen – Pariisin pormestarin Anne Hidalgon hallinnon käyttöön ottamat liikennerajoitukset.Autokaistoja on vähennetty, ja kaupungin politiikkana on ollut suosia kevyttä liikennettä kuten pyöräilyä ja kävelyä.

    Tuloksena on kuitenkin ollut Pariisin liikenteen pysyvä ruuhkautuminen, jossa pelastusajoneuvot, paloautot tai poliisi jäävät muun liikenteen sekaan jumiin.

    Notre Damen alue on liikenteellisesti erittäin ongelmallinen. Asukkaiden mukaan alueelta poistuminen autolla kestää yleensä 45 minuuttia.”
    (Tekniikka ja Talous)

    Eli Notre Dame …entä sitten …järjestelyt oli persiistä

    1. EU hörhöilyä, ilmastopolitiikkaa ja kasa lakeja estää järkevän toiminnan, tässä se kostautui kulttuurihistoriallisesti kalliille rakennukselle, sama koskee muuten näitä muitakin rakennuksia, nehän palaa poroksi kun paloasemat ei kyseisistä syistä pääse kohteeseen. Eikän Alluh kiinnostu tuosta …

  10. Rakentamiseen meni toista sataa vuotta. Korjaamiseen parikymmentä vuotta. Jos kyseessä olisi muu kuin kulttuurihistoriallisesti ja uskonnollisesti tärkeä pyhättö niin tämä lanattaisiin tasaiseksi ja tulisi uusi pytinki, mutta maallinen monumentti saa ihmisen tekemään mitä vaan…

  11. ”kirkkojen toimesta maailmassa on sodittu ja tapettu enemmän kuin missään tavallisessa sodassa”

    Mistä ihmeestä oikein puhut? Luitko tämän ”Ufojen historiasta” ? Eihän tuossa ole mitään järkeä. Mistä ”tavallisista sodista” oikein puhut, laitapa vaikka lähdeviite, niin nähdään, onko tietosi peräisin Ufojen historiasta vai Hikipediasta!

    ”kirkkojen toimesta valta on” hengellisillä johtajilla”, lista on loputon.”

    Täh? Ei päätä eikä häntää! Elät Marko umpiluterilaisessa, kristityssä maassa. Jostain kumman syystä ne maat joissa kristinusko on ollut vallitseva ovat nykyisinkin parhaita paikkoja elää.

    Moskovan keskustassa oli kirkko, jonka Josef Stalin -kuuluisa ateisti ja siis mahtavan hieno persoona ja filantrooppi- käski räjäyttää, koska se oli ”vaaraksi liikenteelle. Miten upeaa! Nyt vaan Markoa varmaan harmittaa kun Stalin on kuollut ja Boris Jeltsin rakennutti sen kirkon uudelleen.

    1. Norppa… Uskonnon takia on tapettu ihmisiä enemmän maailman historiassa kuin yksittäisten ”maailman sotien” takia. Onko USKONTO syy tappaa toiseen uskontoon uskovia, minusta kun ei ole. Siinä tarinaa ensimmäisestä ristiretkestä ja näitä ristiretkiä oli monta, samaa harrasti vastapuoli. Kuolonuhrien määrä vähensi maailman populaatiota noihin aikoihin murskaavasti.

      Jos sinusta tämä on ok, niin jotain on pielessä…

      Ensimmäinen ristiretki: Kristityt tappoivat hyvällä omallatunnolla:

      ”Ensimmäiset ristiretkeläiset mässäilivät väkivallalla. Kaupunkeja ryöstettiin, miehiä, naisia ja lapsia tapettiin tai raiskattiin. Ristin soturit eivät kavahtaneet edes ihmissyöntiä.

      Väkivallalla mässäily alkoi
      Tunnelma ristiretkeläisten leirissä oli korkealla, kun Blois’n kreivi Stefan ­vetäytyi kirjoittamaan vaimolleen. Vielä pari päivää aiemmin, 1. heinäkuuta 1097, ilmapiiri oli ­ollut kaikkea muuta kuin huoleton.

      Heinäkuun 1. päivänä suuri seldžukki­armeija oli hyökännyt ristiretkeläisten kimppuun Dorylaeumin lähistöllä Luoteis-Anatoliassa. Tuhannet turkkilaiset ratsusotilaat olivat vyöryneet kohti ristiretkeläisiä vertahyytävästi karjuen ja ­ampuneet nuo­liaan lähes yliluonnollisen nopeasti ja tarkasti. Kristityt olivat vaivoin onnistuneet pitämään puolensa, kunnes heidän armeijansa jälkijoukko oli ehättänyt apuun ja häätänyt seldžukit pakoon.

      ”Vakuutan sinulle, rakkaani, että pääsemme Jerusalemiin viiden viikon kuluessa”, kreivi Stefan kirjoitti puolisolleen Adelalle. Hänen arvionsa ristiretken etenemisestä osui pahasti harhaan, sillä ristiritarit pääsivät Pyhään kaupunkiin vasta kahden raskaan vuoden kuluttua.

      Keisari pelkäsi ristiretkeläisiä
      Kun paavi Urbanus II oli syksyllä 1095 kannustanut kristittyjä lähtemään ristiretkelle, vapaaehtoisten määrä oli ­yllättänyt jopa hänet itsensä. Myös Bysantin keisari Aleksios I hämmästyi nähdessään ruhtinaiden, ­ritarien ja tavallisten sotil­aiden armeijan, joka saapui Konstantinopoliin marraskuussa 1096. Hän oli toki pyytänyt paavilta apua, mutta hän ei ollut osannut kuvitellakaan saavansa tuek­seen sataatuhatta soturia.

      Keisari suhtautui epäluuloisesti valtavaan soturijoukkoon, ja niinpä hän vaati ristiretken johtajia vannomaan uskollisuudenvalan ja lupaamaan, että kaikki ristiretkeläisten valloittamat maat kuuluisivat Bysantille. Sen jälkeen keisari laivasi kiireen vilkkaa ristiretkeläiset ja heidän varusteensa Anatoliaan ja ­lupasi lähettää heille apujoukkoja.

      Anatoliassa ristiretkeläiset saivat pian tuta, että turkkilaiset soturit olivat hämmästyttävän taitavia jousimiehiä. Toisaalta myös turkkilaiset kokivat ikävän yllätyksen kohdatessaan kristit­tyjen sota­joukon, jota he olivat ennakkoon pitäneet pelkkänä kangas­ris­tejä kantavien ryysyläisten armeijana.

      Muuan arabialainen historioitsija kirjoittikin arabien maille tunkeutuneista väärä­uskoisista: ”Ristiretkeläiset murskasivat seldžukkien armeijan ­tomuksi. He tappoivat, ryöstelivät ja ottivat vankeja, jotka he myivät orjiksi”.

      Ristiretki oli jo ­kesään 1097 mennessä vaatinut lukemattomia ihmishenkiä, ja esimerkiksi Dorylaeumin taistelussa heinäkuussa 1097 oli kuollut noin neljätuhatta kristittyä sotilasta.

      Paavin vaatimus lähteä auttamaan Konstantinopolia ja vapauttamaan Jerusalem musli­mien ­otteesta kävi Euroopalle kalliiksi.

      Satoja kuoli nälkään
      Karu todellisuus sai Bois’n kreivi Ste­fanin taistelutovereineen pian unohtamaan Dory­laeumin loistavan voiton. Kronikoitsija Albert Aachenilaisen mukaan viitisensataa ristiretkeläistä kuoli nälkään ja janoon noin kuukauden mitaisella tuskien taipaleella Anatolian ylängön poikki. ”Meillä oli kova nälkä ja jano, emme­kä löytäneet muuta syötävää kuin piikkipensaita”, eräs ristiritari kertoo Gesta Francorum -kronikassa.

      Eläimetkin kärsivät raskaalla vuoristotaipaleella. Kun ristiretkeläiset viimein pääsivät Välimeren rannikolle syyskuussa 1097, moni sotaratsu ja useimmat kuormajuhdat olivat heittäneet matkan aikana henkensä.

      Sykyllä 1097 ristiretkeläiset ­uskoivat pahimman olevan takana ja Jerusalemin enää kuukauden matkan päässä. Ensin oli kuitenkin vallattava Antiokia. Ristiretkeläiset tiesivät sen olevan helpommin sanottu kuin tehty, sillä Aleksanteri Suuren aikaan perustettua kaupunkia ei ollut sen 1  300-vuotisen historian aikana koskaan valloitettu väellä ja voimalla.

      Antiokia rajoittui lännessä Oron­tes­jokeen ja idässä vuoriin, eikä sitä siksi voinut saartaa. ”Kaupunkia suojaavat niin tukevat muurit, ettei sen asukkaiden tarvitse pelätä aseita tai miehiä, ei vaikka koko ihmiskunta kokoontuisi sitä ­piirittämään”, kirjoitti muuan ris­tiret­kellä mukana ollut pappi.

      Antiokian piiritys alkoi 20. lokakuuta 1097 ja kesti kahdeksan kuukautta. Talvella rankkasateet muuttivat kaupungin lähimaaston savivelliksi, ja ritarit alkoivat kutsua sitä ”pisoaariksi”.
      ”Olemme kärsineet niin paljon vai­keuk­sia, että niitä on kaikkia mahdotonta luetella. Sää on hyytävän kylmä, ja ­vähän väliä sataa kaatamalla”, kreivi Stefan kirjoitti vaimolleen.

      Talven kuluessa moni piirittäjistä kuoli nälkään tai uupumukseen. Vaikka sää kevään tullen lämpeni, ja ristiretkeläisille voitiin kuljettaa laivoilla Euroopasta ruokaa ja tarvikkeita, Antiokian valtaus ei edennyt. Kreivi Stefan sai tarpeekseen. Hän jätti joukkonsa ja purjehti ­laivalla Konstantinopoliin matkus­taakseen sieltä kotiin Ranskaan.

      Stefan ei ollut ainoa; monet muutkin hylkäsivät kovia kokeneen ristiretki­armeijan, jonka sotilaiden lukumäärä hupeni pian puoleen alkuperäisestä.

      Antiokia sortui petokseen
      Antiokian muurien suojassa kaupungin käskynhaltija Yaghi-Siyan oli tavanomaisella tarkastuskierroksellaan. Hän tarkasti kaupungin viljavarastot ja perehtyi sitten puolustukseen. Itsevarmasta ulkokuoresta huolimatta käskynhaltijaa jäyti pelko. Hän pelkäsi, että Antiokia ei välttämättä selviäisikään piirityksestä kunnialla. Pitkään jatkunut piiritys oli ­alkanut käydä kaupunkilaisten hermoille, ja ruoka oli loppumassa.

      Toivoa oli silti vielä. Kun ristiretkeläisten joukot olivat alkaneet lähestyä Antiokiaa, Yaghi-Siyan oli lähettänyt nuorimman poikansa Bagdadiin hakemaan apua, ja mahtava sotapäällikkö Mosulin Kerboga oli luvannut lähettää Antiokiaan vahvistuksia. Vartijat tähys­tivätkin päivin ja öin taivaanrantaa nähdäkseen siellä suuren ­tomupilven, joka kertoisi kipeästi kaivatun avun olevan tulossa.

      Iltapäivällä kesäkuun 2. päivänä 1098 Antiokian asukkaat saattoivat huokaista helpotuksesta. Kristityt olivat lopetta­neet piirityksen ja olivat lähdössä. Kaupunkilaiset arvelivat kristittyjen kuulleen Kerbogan tulosta ja päättäneen paeta hyvän sään aikana. Sinä iltana he saattoivat käydä levollisin mielin nukkumaan ensi kertaa pitkiin aikoihin.

      Ilo oli kuitenkin ennenaikaista. Yöllä Antiokian muureilta alkoi kuulua vaimeita ääniä: köydet hankasivat kivimuuria vasten, aseet kalisivat ja sotilaat keskustelivat kuiskaten keskenään. Yhdessä kaupungin muurissa kohoavassa tornissa vartija nimeltä Firuz auttoi ristiretkeläisiä tunkeutumaan salaa kaupunkiin.

      Firuz oli kuulunut Yaghi-Siyanin luot­tomiehiin, kunnes hän oli jäänyt kiinni säännösteltyjen elintarvikkeiden salakaupasta. Käskynhaltija oli rangaissut ­Firuzia ankarilla sakoilla, ja tämä oli päättänyt kostaa. Ei kuitenkaan tiedetä, miten ristiretkeläiset ja Firuz päätyivät juonittelemaan keskenään.

      Ristiretkeläisarmeijan vetäytyminen oli ollut pelkkää hämäystä. Firuzin kaupunkiin päästämät 60 soturia olivat vain hyökkäyksen kärki. Koko muu kristittyjen armeija odotti vähän matkan päässä piilossa valmiina rynnäköimään kaupungin porteista, kunhan etujoukko avaisi ne sisältä päin.

      Pian ristiretkeläiset jo tunkeutuivat ­Antiokian porteista sisään sotahuutoaan ”Deus vult!” – Se on Jumalan tahto – karjuen. Kahdeksan kuukautta kestäneen piirityksen ­synnyttämä turhautuneisuus purkautui nyt veriseen teurastukseen, kun ristin ­ritarit kilvan murhasivat ja raiskasivat pahaa-­aavistamattomia antiokialaisia.

      ”He murhasivat kaikki muslimit ikään ja sukupuoleen katsomatta. Maa peittyi ruumisiin, joiden joukossa oli myös kreikkalaisia, syyrialaisia ja armenialaisia”, kirjoitti Albert Aachenilainen. Hän jatkoi: ”Kaupungissa ei voinut olla löyhkän vuoksi. Kujia pitkin ei voinut kulkea, sillä ne olivat täynnä ruumiita.”

      Antiokian valtausta seuranneessa ­verilöylyssä kuoli kymmeniätuhansia kaupunkilaisia mukaan lukien käskynhaltija Yaghi-Siyan

      Epätoivon vimmalla voittoon
      Viimeinkin ristiretkeläiset saattoivat juhlia Antiokian valloitusta. Kaupungin kattojen ylle nostettiin verenpunainen viiri, ja ritarit kiittivät Jumalaa saavuttamastaan voitosta. Ristiretkeläisten ilo loppui kuitenkin ­lyhyeen, kun Mosulin Kerbogan johtamat apujoukot saapuivat Antiokian edustalle.

      Piirittäjistä tuli piiritettyjä, ja siihen ristiretkeläiset eivät olleet varautuneet. Pitkä piiritys oli verottanut heidän ruokavarantonsa lähes tyhjiin, ja moni päättikin ennemmin paeta. Muurien yli paen­neita karkureita kutsuttiin halvek­sivasti ”köydenheiluttajiksi”.

      Ristiretkeläisten armeija oli huvennut alle 30  000 mieheen, eikä kukaan enää tosissaan odottanut Bysantin keisarin ­lupaamia lisäjoukkoja. Ennen paluutaan Ranskaan Blois’n kreivi Stefan oli kertonut keisarille ristiretkeläisten kohtaamista vaikeuksista, ja keisari oli päättänyt olla lähettämättä joukkojaan ahdinkoon. Ristiretkeläiset olivat omillaan.

      Kesäkuun 28. päivänä ristiretkeläiset kokoontuivat messuun aamun valjetessa. Ruokaa oli jäljellä niin ­vähän, että heillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin käydä taisteluun Kerbogan ylivoimaisia joukkoja vastaan ja yrittää murtautua ulos saarrosta. Päät painuksissa miehet asettuivat pappien rukousten saattelemina rivistöihin ja valmistautuivat kuolemaan. Moni ritari joutui taiste­lemaan jalan, sillä jäljellä oli enää kaksisataa ­hevosta.

      Kun Antiokian jykevät portit avautuivat ja Kerbogan armeija tuli näkyviin, ristiretkeläiset valtasi tunne siitä, että korkeammat voimat olivat tulleet heidän avukseen. Nälkiintyneet soturit kuvittelivat jopa näkevänsä paahteisella tasangolla valkoisiin pukeutuneen taivaallisen sotajoukon. Jumalaa avukseen huutaen ristiretkeläiset lähtivät rynnistämään kohti Kerbogan monituhatpäistä joukkoa. Muslimisoturit eivät olleet valmistautuneet epätoivoisten kristittyjen rajuun hyökkäykseen, ja pian he joutuivat kääntymään pakoon.

      ”Jumalan oikea käsi taisteli meidän rinnallamme. Herramme Jeesus Kristus auttoi meitä saattamaan Antiokian takaisin Rooman kirkon helmaan”, ristiretkeläisten johtajat kirjoittivat myöhemmin paavi Urbanus II:lle.

      Nälänhätä johti ahdinkoon
      Ristiretkiarmeija jatkoi matkaansa kohti Jerusalemia marraskuun puolivälissä vuonna 1098. Matkan varrella ristiretkeläisten armeijoiden ylipäälliköksi ­itsensä nimittänyt Toulousen kreivi Raimund johdatti joukot kohti Ma’arrat al-Numanin kaupunkia aikeenaan vallata sieltä viljavaa maata.

      Talven lähestyessä ristiretkeläisiä ­alkoi kuitenkin taas vaivata ruokapula. Kun joukot pääsivät Ma’arrat al-Numaniin, sotilaat olivat jo nälän heikentämiä. ”He kulkivat kontillaan ja kaivoivat käsillään maata löytääkseen maahan ­pudonneita jyviä, papuja tai muuta ­syötäväksi kelpaavaa”, kirjoitti ritari Raimund Aguilersilainen.

      Nälästä huolimatta ristiretkeläiset valtasivat Ma’arrat al-Numanin lyhyen piirityksen jälkeen. Pian valtauksen jälkeen Taranton ruhtinas Bohemund määräsi kaupungin silmäätekeviä tulemaan perheineen palatsiin. Jos he tottelisivat, heidän henkensä säästettäisiin. Bohemundin lupaukset olivat valhetta. Heti kun kaupungin ylhäisö oli kokoontunut palatsiin, Bohemund ryösti heiltä kullan, hopean ja muun arvokkaan. Sitten hän antoi surmata osan heistä ja lähetti loput Antiokiaan myytäväksi orjuuteen.

      Tavalliset sotilaatkaan eivät jääneet ­ilman sotasaalista. He ryöstivät kaupungin kaikki asukkaat, ja jos jollakulla ei ­ollut omaisuutta ryöstettäväksi, pettyneet sotilaat pieksivät hänet hengiltä.
      Useimmat Ma’arrat al-Numanin asukkaista, joita oli historioitsijoiden arvioiden mukaan 10  000–20  000, murhattiin ja ruumiit heitettiin kaupungin liepeillä olevaan suohon.

      Ma’arrat al-Numanin ryöstelyä kesti jonkin aikaa. Pian Raimund ja Bohemund riitautuivat kaupungin hallinnasta eikä ristiretki edennyt. Vähitellen nälkä ­alkoi taas piinata ristiretkeläisiä, ja tammikuussa 1099 tilanne oli käynyt niin ­tukalaksi, että jotkut turvautuivat epätoivoissaan ihmissyöntiin.

      ”Sotilaat keittivät muslimeja padoissa. Lapset keihästettiin vartaisiin ja paahdettiin tulella”, kirjoitti sotilas ja histo­rioitsija Radulf Caenilainen. Paikallisia asukkaita ristiritarien käytös järkytti. ”Kaikki, jotka joutuivat tekemisiin frankkien kanssa, pitivät heitä eläiminä”, muuan muslimi kirjoitti.

      Ma’arrat al-Numanin kauhut olivat monille ristiretkeläisille liikaa, ja he alkoivat purkaa kaupungin muureja kivi kiveltä. Nälkiintyneet ja uupuneet miehet eivät saaneet aikaan kummoistakaan vahinkoa, mutta Raimund ymmärsi yskän: nälkiintyneet ja loppuunpalaneet sotilaat eivät halunneet viipyä enää päivääkään Ma’arrat al-Numanissa. He halusivat Jerusalemiin.

      Jerusalemin piiritys ja valtaus
      Raimund ymmärsi, että hän hyötyisi lopulta enemmän toimimalla ristiretken hengellisenä johtajana kuin haalimalla itselleen maata ja rikkauksia. Pian hän määräsikin ristiretkeläiset vaeltamaan Jerusalemiin nöyrästi paljain jaloin.

      Matkan viimeinen osuus sujui ilman ongelmia. Huhut ristiretkeläisten julmuuksista Antiokiassa ja Ma’arrat al-Numanissa olivat levinneet laajalle, eikä paikallinen väestö uskaltanut estää kristittyjen matkantekoa. Kun ristiretkeläiset 16. toukokuuta 1099 saapuivat Libanonin rannikolla sijaitsevaan Tripoliin, kaupungin emiiri tarjosi heille suojelurahaa ja antoi heille ruokaa ja hevosia.

      7. kesäkuuta ristiretkeläiset näkivät vihdoin kaukana edessään Jerusalemin muurit, tornit ja kupolit. He huusivat liikuttuneina kaupungin nimeä ja heittäytyivät itkien maahan kiittääkseen Jumalaa perillepääsystä.

      Saatuaan hyökkäysvalmistelut päätökseen ristiretkeläiset työnsivät 13. heinäkuuta piiritystorninsa yön pimeydessä Jerusalemin jykevien muurien viereen. Kaupunkia vartioivat sotilaat puolustautuivat kiivaasti ampumalla nuolia ja kaatamalla hyökkääjien päälle ”kreikkalaista tulta” eli tulikuumaa tahmeaa massaa. Pian puolustajat joutuivat kuitenkin antamaan periksi ja ristiretkeläiset rynnistivät muurien yli kaupunkiin ryös­täen kaiken, minkä käsiinsä saivat.

      Jerusalemin asukkaat pakenivat kaupungissa riehuvia ristiretkeläisiä Temppelivuoren pyhille paikoille, juutalaiset Länsimuurin lähellä olevaan suureen ­synagogaan ja muslimit Al-Aksan moskeijaan. Ristiretkeläiset eivät tunteneet armoa vaan polttivat synagogan sekä sieltä turvaa hakeneet. 16. heinäkuuta ristiritarit murtautuivat Al-Aksan moskeijaan ja surmasivat sinne paenneet.

      ”Saraseenien veri ulottui hevostemme polviin asti”, ristiretken johtajat raportoivat saavutuksistaan paaville. ­Jerusalemin veri­löylyssä kuolleiden ­lukumäärää ei tiedetä tarkkaan, mutta joidenkin arvioiden mukaan uhreja saattoi olla jopa 60  000.

      Muslimeille Jerusalemin menetys oli raskas isku. ”Kauniit nuoret neidot on häväisty, ja nyt he joutuvat kätkemään kasvonsa. Koskaan ei muslimeja ole näin nöryytetty eikä maitamme näin perinpohjin tuhottu”, arabialainen lain­oppinut Abu Sa’ad al-Harawi valitti epäyoivoissaan Bagdadin kalifille.

      Pahimman murhanhimon laannuttua ristiretkeläiset juhlivat Jerusalemin valtausta pitkään ja hartaasti. ”Oi kauan odotettu päivä! Ristin soturien harras toive on toteutunut, ja tämä pakanoiden saastuttama pyhä kaupunki on viimein puhdistettu loasta”, riemuitsi kronikoitsija Fulcher Chartreslainen Jerusalemin valtauksen jälkeen.

      Ensimmäinen ristiretki oli päättynyt, ja useimmat siihen osallistuneet saattoivat vihdoinkin palata kotiin. Kristinuskon voitto oli kuitenkin käynyt kalliiksi. Ristiretki oli vaatinut tuhansia viattomia uhreja ja synnyttänyt muslimien ja kristittyjen välille syvän ­vihan, joka vain ­yltyi vuosien saatossa.

      Uskonnollinen fanaattisuus valtasi eurooppalaiset, ja edessä oli historian verisin uskonsota.” (Historianet)

      Ja sama jatkuu tänäkin päivänä.. ISIS jne.. .tämä ei lopu ikinä niin pitkään kun on uskontoja…

  12. Sanon vain lyhyesti. Teoksessa ihmisen suku 1/5 on määritelmä lajista homo sapiens. : Yksi peruspiirre on lajitoverin tappaminen. Eli Marko. Ei ateistit ole yhtään sen parempia.

  13. Ensiksikin on liikuttavaa, miten Marko löytää muslimiparat ristiretkien uhrina. Tietenkin sellainen hyökkäyssota ja kaikkien murhaaminen oli täysin epäkristillistä koska se on Jeesuksen opetusten vastaista. Mutta periaatteessa niin on nykyisinkin sotiminen esimerkiksi Isistä vastaan.

    Ristiretket eivät syntyneet tyhjästä vaan olivat vastareaktio satoja vuosia jatkuneelle islamin levittämiselle sodalla. Vielä 600- luvun alkupuolelle, siis ennen islamin syntyä, Syyria, Palestiina, Egypti ja Pohjois-Afrikka kuuluivat Bysantille ja olivat kristillisiä alueita, mutta jo sata vuotta myöhemmin muslimit olivat vallanneet ne. Kohta muslimit alkoivat kolkutella jo Euroopan porteilla, hyökäten kohti Roomaa ja Bysantin pääkaupunkia Konstantinopolia. Espanjakin joutui muslimien alaisuuteen ja 800-luvulla Kaarle Suuri pysäytti muslimiarmeijan vyöryn kohti Euroopan sydänalueita Ranskassa käydyssä Poitiersin taistelussa. Tietenkin Kaarle Suuren armeija käytti aivan epäkristillisiä keinoja kuten tappamista siinä sotiessa.

    Kun muslimien armeijat olivat lähellä Konstantinopolia, sen keisari pyysi lännen kirkon johtajalta eli paavilta apua invaasion torjuntaan. Paavi sitten lupasikin apua. Toinen syy ristiretkiin oli se, että käännyttyään islamiin turkkilaiset olivat alkaneet vainota kristittyjä pyhiinvaeltajia, jotka tahtoivat vaeltaa Jerusalemiin. Siinä syntyi sitten ajatus Jerusalemin ottamisesta omiin käsiin.

    Noh, ristiretket menivät hulinaksi lopulta ja Markon kuvaamaksi ryöstelyksi ja murhaamiseksi, kuten sodilla on yleensäkin tapana mennä, esimerkkinä vaikka meikäläisten kansalaissota. Häpeäksihän ne kirkolle koituivat. Arviot uhreista liikkuvat jossain sadoissa tuhansissa, ehkä 200- 300 000, ainakin alle puoli miljoonaa joka tapauksessa. Ristiretket kestivät noin 200 vuoden ajan. Kun sitä vartaa vaikka siihen, että toisessa maailmansodassa tapettiin noin kuudessa vuodessa arviolta 62 miljoonaa ihmistä, niin Markolle voi vain suositella matematiikan jatko-opintoja kun hän kirjoittaa:

    ”kirkkojen toimesta maailmassa on sodittu ja tapettu enemmän kuin missään tavallisessa sodassa”

    Tai verrataan vaikka talvisotaan niin jo arviot MUUTAMASSA KUUKAUDESSA tapetuista menevät joissain tapauksissa samoihin lukuihin kuin ristiretkillä tapettujen määrä. Mutta talvisodan voi tietenkin laskea uskonsodaksi koska suomalaiset olivat kristittyjä ja halutessaan käännyttää Neuvostoliiton kommunistit aloittivat sodan hyökäten savuavat Raamatut käsissään kohti rauhallista Leningradia.

    1. Norppa. Kuten kirjoitin niin toinen osapuoli teki samoin.. Eli ne muslimit. Ja ristiretket ovat vain murto-osa uskon varjolla Kirkon että muslimien ja monen muun uskonnon tehdyistä tapoista. Kokonaisia kansoja on kaadettu uskontojen varjolla olemasta.

      1. Jos ne ovat ”vain murto-osa” niin lukisin mielelläni sitten niistä kunnon tappamisista. Miksi valitsit esimerkiksi noin vaivaisen tappamisen kun kerran kunnon esimerkkejäkin on? Laitas kertoen tai myönnä että ne ovat vain omassa mielikuvituksessasi!

  14. Jos amerikkalainen sotilas ampuu Isisläisen niin onko syynä uskonto? Siis ampuuko se amerikkalainen sen isisläisen uskonnon takia?

    1. ISIS on terrorismiin rakastunut muslimi, kyllähän tälläistä pitää vastustaa mutta jos Yhdysvaltalaiset olisi muslimeja niin tuskin olisi eripuraa (mutta onneksi eivät todellakaan ole 🤣) , siinä nähdään taas kristitty vs muslimi. Uskovaiset on hulluja, minä en kuulu mihinkään semmoiseen, voin ajatella kuten normaalit.

      1. Eli amerikkalainen ampuu isisläisenn koska on kristitty? No sanopas sitten, miksi kurdi ampuu isisläisen kun kurdi on muslimi? Johtuuko se siitä, että molemmat ovat muslimeita? Vai miten saat sen uskonnon syyksi?

  15. Nyt menen nukkumaan, Frii kanavalta tuli juuri juttu jossa poika lahtasi äitinsä ja meinasi lahdata kaksi veljeään, hulluja on joka junaan, tässäkin oli muuten erittäin uskovainen perhe… Öitä.

  16. ”Ei sprinklereitä, ei paloseiniä – Notre Damesta puuttuivat kaikki paloturvallisuustoimet”

    Niinpä!

    Tämän lisäksi:

    Kun tiedetään. mikä tilanne Ranskassa on kirkkojen polttamisessa, niin luulisi Notre Damen kaltaisella kohteella olevan kunnon vartiointi – etenkin korjaustyön aikana.

    1. Ja nyt maailman miljardöörit on pistäneet jo 1 miljardin omistaan kasaan että pytinki saadaan rakennettua uudelleen 🤣🤣🤣

  17. ”Uskovaiset on hulluja, minä en kuulu mihinkään semmoiseen, voin ajatella kuten normaalit.”

    Ai, maailmassa on siis uskovaisia ja normaaleita. Normaalit eivät usko jumaliin. Talvisodassa olivat siis vastakkain suomalaiset hullut ja venäläiset normaalit. Jostain syystä kuulun mieluummin hulluihin 🙂

  18. Antaas tulla nyt Marko parit uskonsodat joissa on kuollut enemmän porukkaa kuin maailmansodissa! Helppo varmaan löytää, odotan lukuja.

    1. No oikeasti nuot kaikki lähi idän sodat on perustunut uskontoon kokonaan terv tepivaari

      1. Luepa Tepi historiaa vähän. Kyllä siellä on ollut vallassa yleensä ns. arabisosialistit. Helppohan se on sinunkin tuoolaisia heitellä kun et viitsi ottaa selvää etkä perustella. Se, että Lähi-idässä on syntynyt kolme merkittävää maailmanuskontoa ei tarkoita, että ”kaikki sodat siellä on perustunut kokonaan uskontoon”. Kun väitteitä ei tarvitse perustella niin minä voin väittää että sinun kirjoituksesi ovat kaikki perustuneet kookospähkinöiden syömiseen.

  19. Tälläkin hetkellä uskovaiset tappaa toisiaan, semmottii, ei se ole minun keksintö, oletko miettinyt kuinka moni maailmassa kuuluu johonkin uskontokuntaan…semmottii se. Öitä

    1. En pyytänyt jotain uutta heittoa vaan että todistaisit sen mitä olet väittänyt. Vaan kun ei löydy todisteita niin pitää jotain heitellä.

  20. No eikös tuo Kempeleen pappila saa yhtään myötä tuntoa sekin kun sattu palaan mulle tuor rankalaisten kateraali ei merkitse yhtään mitään terv tepivaari

  21. Puhe oli Notre Damesta.

    Kovin surullinen tapaus niin kuin kirkot muuallakin olivatpa ne missä tahansa ja, minkä kirkkokunnan tahansa.
    Olen käynyt niin kuin moni muukin Notre Damessa, upea ja puhutteleva. Maailman parhaat urut säilyivät ja monta muutakin aarretta.

    Kirkoilla on tapana nousta ”tuhkasta” kansan kädestä niin kuin Tyrvää ja Porvookin. Surullista:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kirkkopaloista

    Tepi osoitti alhaisen luonteensa niin Kempeleen vanhan pappilan palosta kuin Notre Damesta. Miten sitten Vesilahden pappila ?

  22. Täällä tuli käytyä pari vuotta sitten, meidän toinen koira on näiltä hoodeilta, suosittelen, on rakennuksia, on maisemia ja historiaa.

    http://www.glendalough.ie/

    ”The Glendalough Valley is located in the Wicklow Mountains National Park and has many attractions to entice, entertain and enthral visitors, from its world famous Monastic Site with Round Tower to its scenic lakes and valleys, as well as a selection of walks and trails in the area including The Wicklow Way.”

  23. ”Pariisin Notre Damen katedraali kärsi mittavista vahingoista maanantaina alkaneessa tulipalossa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron julisti maan rakentavan UNESCOn suojeleman kirkon uudelleen viiden vuoden sisään.”

    ”Notre Damen jälleenrakennukseen saattaa kuitenkin liittyä yllättävä ongelma. Sen palaneita rakenteita korvaamaan ei enää löydy tarpeeksi suuria puita, ainakaan Ranskasta.”

    ”Fondation du Patrimoine -hyväntekeväisyysjärjestön Bertrand de Feydeaun mukaan Notre Damen puukattoon käytettiin aarniometsästä peräisin olevaa tammea. Viimeiset yhtä suurista puista kaadettiin Ranskassa 1200-luvulla.”
    (Stara)

    On muuten todellinen ongelma, tuota ei korjaa millään samanlaiseksi kuin se oli, tässä nähdään myös kuinka ihminen on tuhonnut alkuperäisiä metsiä….

    1. Ei löydy ei, eikä saada moista puuta täältä vaikka haluaisimme sen tuonne lahjoittaa. Todellista munaamista tuo ettei ollut varauduttu remontin aikana tulipaloon, huh, huh.

  24. Marko, esitä todisteet siitä että uskonsodissa on tapettu enemmän ihmisiä kuin maailmansodissa! Mielikuvitusmaailmassa sellaisia ei tarvita, mutta ihan oikeassa kyllä.

Kommentoi