Elämme ulkonussimakauden kynnyksellä.

Otsikon mukaisesti tapasi taannoin hyvä ystäväni, hulvaton häntäheikki ja esimerkillinen ensihoitaja kuvata kevään tuloa.

No sittemmin hän päätyi kuumaan saunaan kylmän naisen kanssa ja yhdessä löysivät elämissään tasapainon ja hyvä niin.

Kevät tuo muuttolinnut ihmisten iloksi ja pidentyvät päivät valoksi, mutta samaan aikaan lisääntyvän valon kanssa paljastuu edessä olevat pihatyöt, jotka talven ajan pitäytyivät pitkälti pimeyden sylissä, poissa silmistä.

Puiden kaatoa tasapainottaa aidan pystytys, portin poistoa toisen avaaminen, grilleillekin on uusi paikka, eikä enää puutu kuin terassi niiden alta.

Montaa sorttia toteuttamista vaille valmiita suunnitelmia ja ohjeita on annettu, mutta annas kattoo ny, saako syksy ennen kuin minä.

Taidan laittaa piipullisen ja vaikka kahvi on jo vähän jäähtynyt niin on se vielä sellaista äidin lämpöistä.

 

 

 

Jaa käyttäen:


3 Replies to “Elämme ulkonussimakauden kynnyksellä.”

  1. Täytyy kyllä sanoa että kirjoittaja on asian ytimessä. Valoa on enemmän, puutyöt odottavat tekijäänsä, ja inasen verran ovat pahimmat terveysongelmatkin saatu hoitoon. Vieläkin ajan lähinnä ykkösvaihteella mutta sentäs eteenpäin.

    Keväässä on voimaa.

  2. Puhutaan myös ”pälvipillusta”, joka tarkoittaa, että kevään sulattaessa lumet metsistä löytyy lämpinä kevätpäivinä metsän siimeksestä mukavia seurustelukeitaita pälviä. Oi ihana nuoruus.

  3. Mä odotan jo kovasti kevättä että pääsee kesämökille kalaan ja saunomaan.

Kommentoi