Sähköautokiima ja suhteellisuudentaju.

Törmäsin mielenkiintoisen artikkeliin ( maksumuuri )koskien eurooppalaisen  henkilöautokannan sähköistymisen vaikutuksista globaaleihin hiilidioksidipäästöihin:

”Vaikka jokainen Euroopassa rekisterissä oleva henkilöauto muuttuisi yhdessä yössä sähkökäyttöiseksi, se olisi koko maailman hiilidioksidipäästöissä vain olemattoman pieni korjausliike. Käytännössä tuo manööveri pudottaisi globaalia hiilidioksidin päästömäärää 0,4 prosenttia, muistutti Vavassori.

Ohuelta tuntuva kokonaispudotus selittyy kolmella seikalla. Euroopan osuus maailman kaikista hiilidioksidipäästöistä on vain kymmenisen prosenttia. Lisäksi henkilöautoliikenteen osuus kaikista hiilidioksidipäästöistä on vain seitsemän prosenttia, ja sähköntuotannosta syntyy hiilidioksidipäästöjä.

Vavassori vakuutti, ettei hänellä tai autoteollisuudella ylipäätään ole mitään puhtaampia autoja vastaan.

– Numeroita tutkiessa vain tulee vääjäämättä mieleen, että ovatkohan autoilun sähköistymisen puolestapuhujilla asiakokonaisuusuudet ihan varmasti hallussa, vinkkasi Roberto Vavassori.”

Tuosta voi sitten jokainen laskiskella mikä vaikutus olisi suomalaisen henkilöautokannan sähköistymisellä.

Päästöjen vähentäminen on kaikin puolin hyvä asia, mutta kyllä toivoisi ettei moraalikiimassa ajeta politiikka, jonka seurauksena päästöt todellisuudessa kasvavat.

Jaa käyttäen:


7 Replies to “Sähköautokiima ja suhteellisuudentaju.”

  1. Tietysti päästöihin tuijottaminen ja niiiden vähentäminen on hyvä asia. Suurempi merkitys on sillä miten kaivetaan ja käytetään luonnonvaroja, öljyt kaasut ,uraanit, metallit jne. Niiden käyttöä kun saadaan vähennettyä, niin kyllä päästötkin vähenevät.

  2. https://www.ksml.fi/teemat/autot/Autojohtajalta-h%C3%A4tk%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4-arvio-Jos-kaikki-Euroopan-henkil%C3%B6autot-s%C3%A4hk%C3%B6istyisiv%C3%A4t-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t-putoaisivat-vain-04-prosenttia/1372904#

    Autojohtajalta hätkäyttävä arvio: ”Jos kaikki Euroopan henkilöautot sähköistyisivät, päästöt putoaisivat vain 0,4 prosenttia”

    Henkilöautojen sähköistämisestä puhutaan aivan liian toiveikkaasti ja aivan liian paljon. Tätä mieltä on Euroopan autoteollisuuden etuja valvovan järjestön (CLEPA) toimitusjohtaja Roberto Vavassori.

    Vavassori muistutti tulevaisuuden autoilua pohtivassa seminaarissa Lontoossa, että Euroopassa on tällä hetkellä noin 300 miljoonaa autoa. Niistä 800 000 on sähköisiä.

  3. Sähköautoilla voi olla se hyöty Suomen kannalta että jos teemme sähköpolitiikan fiksusti niin voisimme tankata autot ilman vaihtotaseen alijäämää. Bensa ja diesel tulevat kuitenkin Venäjältä enkä yhtään pahastuisi jos emme rahoittasi heidän sotia jokaisella litralla.

  4. Nyt jo voi helposti vaihtaa autonsa bioetanolilla kulkevaksi. Polttoaine on kotimainen ja hiilidikosidipäästöt putoavat jotain 80%, lisäksi polttoaine on halvempaa.

  5. Bioetanoli on hyvä ratkaisu. Sen haaste on talvikäyttö, sillä talvisin etanoli kuluttaa hurjasti enemmän ja lähisaasteet ovat merkittäviä. Asiaa voi kompensoida lohkolämmittimellä, mutta kovin usein kylmäkäynnistyksiä tehdään ja ensimmäiset 10-15 km (autosta ja lämpötilasta riippuen) ovat etanolilla kylmää kyytiä.

  6. Bioetanoli vaan ei oikein sovi dieseleihin ja biodiesel limoittuu pidemmän aikaa seistessään tukkien polttoainejärjestelmän kokonaan.
    Nykydieselit ovat jo kehittyneet aivan erilaisiksi kuin tuo virheiden käsitys vanhasta savuttavasta mersusta ja ovat päästöiltään nykyisiä pikkubensakoneita merkittävästi pienempiä, mutta sekään tosiasia ei kiinnosta sen kummemmin virheitä kuin poliitikkojakaan.

  7. Hmm.. vihreät- eikö fossiilisten polttoaineiden kulutusta pitänyt pienentää?
    .
    Bensiinimoottori hyötysuhde on 20-25 prosenttia – Dieselmoottori hyötysuhde on parhaimmillaan noin 40 prosenttia

    ***

    https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/nain_liikut_viisaasti/valitse_auto_viisaasti/ajoneuvotekniikka/moottoritekniikka/bensiinimoottori

    Bensiinimoottori
    Bensiinimoottorin hyötysuhde on tyypillisesti noin 20-25 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkea polttoaineen sisältämää energiaa ei saada muutettua liike-energiaksi, vaan palamistapahtumassa syntyy liike-energian lisäksi lämpöenergiaa, jota siirretään jäähdytysnesteeseen ja jäähdyttimen kautta ulkoilmaan.

    ***
    https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/nain_liikut_viisaasti/valitse_auto_viisaasti/ajoneuvotekniikka/moottoritekniikka/dieselmoottori

    Dieselmoottori
    Dieselmoottorille on antanut nimensä keksijä Rudolf Diesel, joka patentoi moottorityypin vuonna 1893. Tämä kaasuöljyä käyttävä puristussytytteinen moottori on hyötysuhteeltaan parempi kuin bensiinimoottori. Hyötysuhde on parhaimmillaan noin 40 prosenttia.

    Parempi hyötysuhde johtuu korkeammasta puristussuhteesta, sekä siitä ettei imuilman määrää bensiinimoottorien tapaan kuristeta kaasuläpällä. Näin vältetään imuilman kuristushäviöt, jotka huonontavat perinteisen bensiinimoottorin hyötysuhdetta erityisesti osakuormilla. Dieselmoottorin tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla.

    Dieselmoottori on yleisin moottori hyötyajoneuvoissa, ja monissa Euroopan maissa se on yleisin moottorityyppi myös henkilöautoissa.

    ***
    Maailman merillä seilaa noin 50000 rahtilaivaa á 50 000 kW – kaikissa niissä on dieselmoottori.

    [ v.r.t kun henkilöauto kulkee vaakasuoralla tiellä nopeudella 100 km/h , sen moottorin antoteho on noin 20 kW]
    .

Kommentoi