Lotta- patsasta puuhataan Hämeenlinnaan

Patsas piti jo pystyttää Forssaan, siellä se kuitenkin sai niin suuren vastustuksen, että suunnitelmista luovuttiin. Se kuulemma repi niin suuria puolurajoja ja menneiden aikojen haavoja, että kaupungin päättäjät eivät uskaltaneet sitä hyväksyä. Hämeenlinnassa kaikki valtuutetut allekirjoittivat patsashankkeen, ainoastaan Vasemmisto ei hyväksynyt sitä.

Patsas on kuvanveistäjä Tiina Torkkelin valmistama  sinkittyä terästä oleva 3.5 metrinen Lotta Svärd muistomerkki. Se on nykyään tilapäispystytettynä Taidekeskus Salmelassa. Sieltä se mahdollisesti siirretään jo tulevana kesänä Hämeenlinnaan. Siitä on useampikin kaupunki ja paikkakunta ollut kiinnostunut, onhan niitä Suomessa jo ennestäänkin.

Suomessa oli lottia enimmillään Jatkosodan aikaan yli 320 000, he olivat tavallisia nuoria naisia eivätkä mitenkään poliittisesti sitoutuneita. Oli myöskin pikkulottia 13-18 vuotiaita, he korvasivat lotat monissa paikoissa ja tehtävissä. Moni lotta menetti sodissa henkensä ja siviilissä tulevaisuutensa ja terveytensä, eivätkö he ole muistamisen arvoisia. Miksi heistä tehdään poliiittisesti unohdettavia  ja piilossa pidettäviä.

Minä kannatan patsaan pystyttämistä ilman poliittista saivartelua.

Jaa käyttäen:


13 vastausta artikkeliin “Lotta- patsasta puuhataan Hämeenlinnaan”

  1. Lotta Svärd pitää perustaa uudelleen, se on Perussuomalaisten Nuorten vaatimuslistalla.

  2. Yli ymmärrykseni menevät perustelut siiä miksi Lotat eivät olisi patsaitaan ansainneet.

    1. Paitsi että perussomalaiset haluaa perustaa Lotta Svärdin uudelleen, toisin kuin Monikansallinen Kokoomus.

  3. Forssankin punakone yskii, mutta silti saivat sisällissotaan täysin liittymättömien lottien patsaan estetyksi.
    Säälittävää katkeruuteen jäänyttä sakkia.

  4. Patsaita on aikaisemminkin pystytetty fiktiivisillekin henkilöille meillä ja muualla. Kun Väinö Linnan tuntematon Sotilas on tullut maamme kansalliskirjallisuudeksi ehkä voimakkaammin kuin yksikään toinen kaunokirjallinen tuote koskaan, on ollut vain ajan kysymys milloin jostakin romaanin henkilöstä tehdään kuvapatsas. Olisi voinut kuvitella että tällainen ensimmäisenä patsaan saava romaanin hahmo olisi Antti Rokka. Mutta näin ei käynytkään – ensimmäiseksi tuli Raili Kotilainen.

  5. Eipä tainnut olla kovin fiksu tuo vihjaus Kotilaiseen tässä kohtaa.

    ”Kohtaus, jossa naisesta ja naiselle puhutaan kaikkein negatiivisimpaan sävyyn, on kir-jan toiseksi viimeisessä luvussa, jossa Linna kuvaa lotta Raili Kotilaisen kohtaloa. Ko-tilaisen toive yhdestä tavoiteltavasta miehestä on epäonnistunut ja johtanut lopulta useita mieskokemuksia seuraavaan ”lusaantumiseen” ja yleiseen halveksuntaan.”

    Lainaus Tampereen Yliopiston Aikalaisesta.

    Muutenkaan lotat eivät saaneet ansaitsemaansa kohtelua, joskus 1980 luvulla valtio vasta myösi heille veteraanistatuksen. Silloin heille myönnettiin samat korvaukset ja oikeudet miesten kanssa.

    1. Linna kirjoitti lottia halveksuvat kirjoituksensa siksi, että yksi lotta, johon hän oli ihastunut, ei vastannut raukan tunteisiin.
      Tässä mielessä Linna oli halveksittava raukka.

  6. Meillä seisoo Rummin Jussi hämeenpuistossa mutta Mannerheimi siellä se seisoo Leinolassa keskellä metsää terv tepivaari

  7. Tätä minä olen aina ihmetellyt että jos naisihminen, sodanaikainen lotta tai rauhanaikainen nainen on luonnoltaan ”antelias” niin hänet leimataan huoraksi mutta äijän köriläs ties minkälainen huoripukki saattaa olla vähän kuin sankari.

    Linna kun vähän kallellaan vasemmalle oli niin kai sitä taustaa vasten on ymmärrettävä ettei nyt sentään kehumaankaan ryhtynyt.

Kommentoi