27.5 – kiirettä piti

 

 

Hieman alkoi herääminen ”kulmat kurtussa”. Näin inhottavaa unta ja kuten sanotaan, nousin ”väärällä jalalla” ylös. Aamutoimien jälkeen alkoi tuntua paremmalta. Eikä kyllä paljoa ehtinyt murjottaa kun riensin autokorjaamolle.

 

Aurauskulmat säädettiin ja pari rengasta uusittiin. Takaiskunvaimentajat täytyy vaihtaa ja toisen takapyörän jarrusatula. Todennäköisesti uusi käynti Ratikylään perjantaina. Mukava oli tavata tuttuja kavereita. Verstaalla on aina leppoisa tunnelma, mutta hommat tapahtuvat ripeästi. Pojat virnuilivat hieman, että mitä sitä on takapenkillä touhuttu, kun takaiskarit ovat noin huonossa kunnossa?

 

Korjaamolta kiireellä apteekkiin, apteekista kauppaan, josta ostin pitkästä aikaa lenkkimakkaraa, enkä muuta. Kotiin päästyä katkaisin aika pätkän lenkistä ja pistin parempiin suihin. Ennen vanhaan oli suomimakkaraa ja oli hyvää. Sanottiinko sitä aikoinaan ”hampparin vääräksi”, vai mitä makkaraa se oli?

 

Päivällä kävimme veli Raunon kanssa Aureessa katiskat. Hauen vonkale ja ahvenia oli jonkun verran saaliina. Kyllä se vaan sielu lepää järvellä. Tiira lenteli tervehtimässä vanhoja tuttuja. Pihassa kastelin tultua kukkia, ettei tule sanomista.

 

Iltapäivällä luin paikallislehdestämme kuinka myös meillä on ongelmia vanhusten hoivassa. Aluehallintovirasto oli tehnyt yllätystarkastuksen ja todennut liudan puutteita. Asioita joita olen valtuustossa myös kysellyt.

 

Korona uutisia:

  • nyt sitten EU miettii mittavia tukipaketteja koronan tiimoilta. Nähtäväksi jää miten Suomi niihin suhtautuu? Mietin, jos sitoudumme elvytysrahastoon, olemmeko silloin pääsemättömissä, jos haluamme irrottautua vaikka eurosta?
  • suomalaiset ovat tutkineet koronan leviämistä hengityksen kautta. Totesivat aerosolin leijuvan ilmassa aika laajasti ja pidempään kuin on luultu. Ettei vieläkään ole hyvä sisätiloissa olla kauaa ja lähekkäin.
  • Trumppi se jaksaa olla ”sotajalalla” vähän kaikkien kanssa. Nyt uhkailee jo sosiaalista mediaa. Olisi ihan hauskaa seurattavaa, mutta kun kyseessä on USA:n vaikutusvaltaisin mies, kyllä hymy hyytyy.

 

Katsoin säätietoja. Maanantaina olisi luvassa hellepäivä. Yöt ovat lämpimiä. On se hienoa hypätä aamulla vain sortseihin ja sandaalit jalkaan. Nuorilla veri kiertää ihan eri tahtiin kuin meillä iäkkäillä. Katselin aamulla kun lapset odottivat kouluautoa T-paita päällä ja sortsit jalassa. Eräs poika oli pyörällä matkassa ja samanlainen asu, minua autossa puistatti. Lämpötila taisi olla siinä 10 asteen paikkeilla. Muistatteko kun hetken aikaa sitten värjöteltiin räntäsateessa. Silloin toivottiin aurinkoa. Sitten kun saimme auringon, niin mitä muuta kuin piti eilen mennä varjoon istumaan. Lupaan ja vannon, että tänä kesänä en valita säästä.

 

Huumoria:

Tapahtui kun nuorena vielä tuli maisteltua. Olin junamatkalla ja poikkesin ravintolavaunuun. Mennessäni takaisin paikalleni, en löytänyt sitä. Onneksi konnari sattui sopivasti tulemaan ja minä kysymään paikkaani. Muistatteko vaunun numeron? En. Muistatteko missä osastossa te olitte? En, mutta muistan, että ikkunasta oli järvimaisema.

 

14 vastausta artikkeliin “27.5 – kiirettä piti”

  1. Mirrillekkin näyttää ”sisäiseen kelloon” siirtyneen kesäaika. Tuli tänä aamuna jo puoli seitsemän aikoihin, laitoin muikkuja, taisi siinä jokin särkikin olla. Hartaasti Mirri syönnösteli, harakat yrittivät häätää Mirriä syönnökseltä, ei onnistunut. Meillä kun tuo nokkimisjärjestys menee ylhäältä alaspäin; Moilanen, kanat, varikset, harakat, naakat, Mirri, … niin, ettäkö siilit. Nehän ovat sellaisia esihistoriallisia ”panssarivaunuja”, vyöryvät eteenpäin, oli mitä oli. Sitten nuo ilvekset, kauriit jne, ne kun eivät aivan tähän pihafaunaamme luontevasti asetu, vähän kauempaa niitä katseskelen.

  2. Finlandia-vodka -tuotemerkki myytiin ulkomaille. Käydessäni Prahassa (bussilla) ammoin panin merkille, että ilotalojen porteilla komeili kissaa suuremmin kirjaimin: Finlandia.
    Harmi, etten tullut ottaaneeksi valokuvaa.

  3. Praha on minulle tuttu kaupunki, joskaan ei nyt noista ilotaloista. Nuo sukupuolitaudithan saa hankittua ihan kotisuomalaisittainkin, ken niitä halajaa, isommin ei matkustella tarvis.

  4. Tiirat ovat ihmelintuja, pitkäikäisiä, kuten muutkin kalansyöjät. Lapintiirakin lähemmäs 30 vuotta.

    Lapintiira reissaa navalta navalle, eikä tunnu missään, vaikka eivät näytä ilmapurjehtijoilta, vaan siivet vatkaavat jatkuvasti. Luulisi jonkin nivelenkin kuluvan. Eikä niiltä mene edes ääni, vaan jaksavat alati rääkyä.

    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Lapintiira

  5. Kiirettä: Oli jo eletty aamua tovin. Sitten aamulenkki klo 7 rantaa pitkin torille, tuomet kukkivat ja tuoksuvat huumaavasti ! Laukontorin uusi hieno kävely-veneranta valmis. Torilla aamuvirkut kukkakauppiaat kukkaloistonsa keskellä.
    Tontille tarkistamaan viljelykset. Perunat ja maa-artisokat hyvällä kasvulla samoin kaikki sipuliversiot, herneet, yrtit, lipstikka, piparjuuri ja kukat. Mustaviinimarja kukkii komeasti.
    Ajo Ylöjärven kirkolle hautakukat tarkistamaan, siellä Haavistolle sukulaispojan rakennus tarkastamaan, Elon ostoshelvetti hiljainen kuin se kuuluisa huopatossutehdas.
    Lielahden kierrätyskeskuksen tarjonta voittaa laadultaan, monipuolisuudellaan ja hinnoiltaan Stockmannit tai Kuljun Kartanot. Aina tarttuu liiviin jotakin, melkein ostin Kangasalan Urkutehtaan urkuharmoonin, ikä yli 100-v , polkupalkeet kunnossa ja soi niin kuin silloin ennen kansakoulussa, vetelin kokeeksi Enkeli Taivaan, pyysivät Konstan hidasta valssia. Hinta 80 €.
    Kotiin sopat syömään ja talkoisiin tontille. Myrskysi ja satoi kuin Esterin perseestä. Rakentamaamme vajaan, ”salakapakkaan”, sadetta pitämään.
    Kotiin, tavaroita sisään ja ulos.
    Kirjasto Metsosta noudin tilatut nuotit, hiljaista siellä oli.
    Pitkä iltalenkki. Matkalla kaverit saivat kalaa Tammerkosken Pyhäjärven suulta mato-ongella. ( Eilen kalastaja tarjosi ilmaiseksi komeaa madetta putsattuna, ei ollut kantopussina taskussa ).
    Tapasimme naapurin pariskunnan ja me äijät kelasimme tietenkin loistavan urheiluhistoriamme ja rautojen voinnin tohelletuissa koivissa ( ei minulla ), naiset naureskelivat äijien omakehuja. Äijänaapuri oli juuri tullut 60 km:n pikaiselta pyörälenkiltä.
    Kotitöitä, yhteydenpitoa, kirjoittelua.
    Hoh-hoijaa !
    Ja nyt on jo taas eletty puoli aamua. Täytyy lähteä siirtämään yhtä isoa betonirengasta kaverin kanssa- kai siitäkin taas saadaan joku keskinäinen kehu aikaiseksi.

    1. … ai niin vileä, iltakävelymme aikaan Laukontorin juottolalaivat lastasivat tynnyreitä sisään maanantaita varten. Tyhjennetystä Tammerkoskesta oli kerätty roinaa rannalle; pyöriä, sähköpotkulauta, kännykän kuoria ym, hullujen huumoria. . Uusi Hämeensilta saa uuden kävelyaukon Tempon talon kivijalan vierestä. Viimeisiä kiskonpätkiä rakennetaan samoin sähköjohtimien tolppia ja katukivetystä- komeaa tulee. Hämeenkadulla rakennetaan kiireellä terasseja kapakoiden eteen.
      Kaupungissa sattuu ja tapahtuu, mutta on kivaa !

      1. Kiva oli lukea Heikin tarinaa päivänsä aloituksesta, on sana hallussa ja se soljuu eteenpäin niin, että tällainen junttikin pysyy kerronnassa mukana.

      2. Kyllä Heikki ihan haja-asutusalueellakin tapahtuu. Meillä
        juuri nyt, juurikin kauriskanta on yllättävän suuri, toisaalta saisi ilveksiä olla enemmän rajoittamassa kantaa.
        Hanhet ovat lähteneet pohjoiseen, kurjet pesimäsijoilleen, elämä täällä on entistäkin rauhallisempaa. Hyvä niin.
        Muuten Heikki; ihan haja-asutusalueellakin voi olla kivaa; kuka mitäkin arvostaa.

  6. Meillä tuo kalatiira ei ole varsin yleinen laji; sitä vastoin kalakavereinani ovat kalalokit ja harmaahaikara sitäkin oleellisimmat.
    Kalalokki odottelee veneeni vieressä perkuujätteitä, harmaahaikarat taas odottelevat poistumistani näköpiiristä; molemmat lajit kuitenkin vuodesta toiseen kuuluvat kalakavereihini.

  7. Minulla ei ollut eilispäivänä minkäänlaista kiirettä, pääosin ajelinkin nurmikoita. Ajelin niitä epätasaisia paikkoja, meillä kun ei ole yhtään tehtyä nurmikkoa, ne on vaan ajan myötä muotoutunut rikkaruohoista. Nytkin kasvaa niillä pelkästään voikukkia ja muita luonnon kukkia ja osin ovat sammaleen valloittamina. Minä jätinkin muutaman pläntin ajelematta, ihan vaan noille mettiäisille ja muille ötököille kotipaikoiksi niinkuin ennenkin.

    En muistanutkaan, mutta ajelinhan minä puutarhajyrsimellä pienen juurikas- ja perunamaan. Perunaa viljeltiin joskus enemmänkin, mutta vuosien varrella sitä on vähennetty, sen vaan että kesällä saa uudet perunat suoraan omasta maasta.

    Nyt piti käydä ostamassa raivaussahaan uusi terälaippa, kun vanhasta lähti hammas ja oli muuten jo vanha. Nyt siis metsään vielä, tulihan sitä jo huilattuakin.

    Kävihän meillä eilen aamusella kotisairaanhoitaja ottamassa taas verinäytteen. Se piru täytyy tehdä aina muutaman viikon välein.

  8. Noita erilaisia plänttejä olen minäkin jättänyt pihapiiriini. Saavat skitten erilaiset kasvit kasvaa; jopa lupiinitkin.
    Siitä muuten lupiinista; kaunis kasvi, vaan ei pihapiiriäni ole erityisemmin vallannut. Minä annan lupiinin kasvaa, on muuten syrjäytättänyt pujonkin.

  9. Eilen istutin salottisipuleita ja tavallisia sipuleita, aamulla havaitsin että osa niistä oli kaivettu ylös, syöty ei ollut. Istutin takaisin, olisivatko olleet linnut asialla, variksia, harakoita tai naakkoja epäilen vai voisiko olla utelias rastas.

    Illalla seurasin pihallani neljän siilen touhuja, näytti että kahdella olisi ollut mielessä seksuaalinen kanssakäyminen. Kaksi muuta katselivat kiinnostuneina matkan päästä. On ne lystikkäitä elukoita, aikani katseltuani heittelin niile kourallisen koiran rehunappuloita, hyvin näyttivät kelpaavan.

  10. On mukavia tarinoita teillä pojat. Jokaisella meistä riittää puuhaa, eikä korona pidättele. Elämä on todella muutakin kuin politiikkaa ja eikö olekin niin nämä arkiset touhut yhdistävät meitä, olimmepa mitä mieltä tahansa eri poliittisista kysymyksistä. Se on hienoa. Kiitos kaikille teille kommenteista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *