Edellistä päiväkirjaa tehdessäni moni virtolainen varmaan ihmetteli miksi jaan juttujani Puskaradio Virrat sivuille? Avaan hieman, miksi molemmat kunnat, Kihniö ja Virrat ovat sydäntäni lähellä.
Kuntana Kihniö on rakastettuni. En ole syntyperäinen kihniöläinen, mutta lapsuuteni ja nuoruuteni Kihniössä loi ikuisen paikan sydämeeni. Kihniöstä olen ollut ylpeä koko aikuisikäni. Reissatessani ympäri Suomea, Kihniö on kulkenut aina mukana. Olen sitä kehunut, mainostanut parhaana paikkana maailmassa.
Virrat taas oli lapsena lempinaapurikunta. Olin urheiluhullu jo pienenä poikana ja virtolaiset huippuyleisurheilijat, muun muassa Antti Lanamäki ja kumppanit tekivät suuren vaikutuksen. Vielä kun -60 luvun lopulla Virtain kansallisissa yleisurheilukisoissa, jossa mukana oli sen ajan maamme huippu-urheilijoita, keihäänheittäjät Pauli Nevala, Jorma Kinnunen, Väinö Kuisma, kuulantyöntäjä Matti Yrjölä, pituushyppääjä Mauri Myllymäki ja lukuisat muut, voitin B – poikien 800 metrin juoksun, niin arvata saattaa kuinka Virrat teki lähtemättömän vaikutuksen pikkupoikaan.
Kahdeksan vuotta sitten tapasin virtolaisen, maailman ihanimman naisen, johon rakastuin päätä pahkaa. Kahdeksan vuoden aikana olen kiintynyt Virtoihin, sen suurenmoisiin ihmisiin. Olen saanut paljon läheiseksi tulleita ystäviä. Mirjamin naapurit Erkki ja Eija, Virtain mielenterveysyhdistyksen upeat ihmiset ja lukuisat muut, ovat saaneet minut, Virtain osa-aikavävyn tuntemaan oloni viihtyisäksi ja turvalliseksi. Virrat on täynnä huippuihania, auttavaisia ihmisiä, on rikkaus saada olla ja elää kanssanne.
Kihniölle annan kaikkeni. Täällä asun, täällä toimin, kynsin hampain puolustan kihniöläisiä maailman pahuutta vastaan, Kihniö on kotini hamaan loppuun asti, sen multiin minut haudataan. On etuoikeus saada tuntea kahden kunnan loistavia, mukavia ihmisiä. Tässä syy miksi jaan kirjoituksiani molempien kuntien Fasebook – sivuille.
Korona havaintoja:
- huolestuttavia tietoja tihkuu, missä päin on tavattu uusia tartuntoja. Ulkomailta tulevilta on havaittu monia tartuntoja. Kannattaa miettiä kahteen kertaan, jos suunnittelee ulkomaanmatkaa.
- korona on saanut hieman muuttoliikettä maaseudulle päin. No, ensin lähelle isoja kaupunkeja, mutta miksi ei myös tänne meidän turvallisiin kuntiin. Sitä pohdiskelin jo keväällä.
- Mikä on ystävät teidän mielipide kasvomaskeista? Itse en ole kovin innostunut, mutta jos voimakas suositus tulee käyttää niitä esim. kaupoissa, niin mikä ettei! Mirjam jo ehdotti, kuinka mielenterveysyhdistyksemme Virtatuvalla voisi ommella omalle väelle kasvomaskeja. Ei ollenkaan huono idea.
Tänään on vielä kaunis hellepäivä tiedossa. Illalla Virtain Hiekkaranta kutsuu. Aivan kauniin upea rantalava, jossa varmaan herää muistot -70 luvun tanssireissuista. Varmasti näkee tuttuja, ja hikoilua jäähdyttäessä voi rupatella mukavia. Vaskiveden Myllyniemi on suosikkilavani, mutta korona iski myös siihen ja tänä kesänä tansseja siellä ei ole järjestetty. Tasapuolisuuden nimissä ensi kesänä Myllyniemi kutsuu.
Tarua vai totta: Olimme Mirjamin kanssa lomalla ns. muslimimaassa. Menimme rannalle uimaan. Uimavalvoja riensi kiireesti Mirjamin luokse ja sanoi paheksuen: Täällä ei saa käyttää kaksiosaisia bikinejä? Mirjam siihen: Kumman osan otan pois?
Tämä maallemuutto on vain koronan aiheuttama ensisokki, joka palautuu taas koronan kuoltua takaisn ”normaaliin”.
Miksi ihmiset maalle lähtisivät, kun siellä jo asuvienkin elämänmuotoa ja pärjäämistä rokotetaan kovalla kädellä.
Onhan Sinulla tosi hauskat jutut.
Mitä maalle muuttamiseen tulee, silloin, runsas 30v muutin Helsingistä maalle, Tammelaan, vaimonkin täältä löysin.
Minua ei mikään voima saisi enää kaupunkiin muuttamaan.
Älä Kalle vertaa kymmeniä vuosia sitten tekemisiäsi päätöksiä nykyhetkeen, nyt eletään yhä voimistuvampaa kaupungistumisen aikaa ja jos puoli vuotta sitten ennen koronaa joku olisi sanonut ihmisten suuntaavan maalle asumaan ja elämään, sinulle olisi naurettu.
Vähän naureskelivat kaverit silloin yli 30 vuotta sitten vaan täällä sitä ollaan ja pysytään.
Toisaalta, asun talossa en missään ns kesämökissä ja sopeutunut asuinoloihini.
Itsekkin vietämme vaimoni kanssa suurimman osan vuotta maalla ja pidän omistusasunnon kaupungissa ”vanhuudenpäivien” varalle, koska olen vielä nuori mies(68v)
Naurua.
Sittenhän olet minua paljonkin nuorempi, tai aika nuoria molemmat.
Viikatteeni teroittelin aamusella kun oli tarkoitus niittää alas noita kulku-urien pöheikköjä, vaan ei siitä kyllä mitään tullut; josko huomenissa.
Pyöräreissullekkin suunnittelin vaan suunnitelmaksi jäi.
Pidetään Kalle viikatteet vielä lujasti otteessamme, eikä annata sitä vielä pitkään aikaan varsinaiselle ”niittomiehelle”.
Kyllähän se viikate pitää omassa kädessä pitää; minun viikatteeni on ihan suomalaista taontaperinnettä, Pohjanmaalta. Monikohan nykyihminen osaa edes viikatteen teroittaa purevaksi, vielä vähemmän se niittotaito.
Sitä vanhaa väärävartista olen yrittänyt metsästää, kirppareitakin myöden; vaan ei tunnu löytyvän, pitänee kait tyytyä tähän länsi-suomalaiseen malliin.
Korvessa olen nytkin, hyvin pärjää
45 vuotta siitten kohtasin elämäni rakkaimman miehen. Valitettavasti hän nukkui pois 7 vuotta sitten
On se melkoista hellettä, ei minun säätyyppini, onneksi edes hieman hellittää mutta silti siellä n 20 asteessa ollaan vielä runsas viikko.
Kuivaa heinää kyllä kanoille tulee tällä säällä, syövätkin hyvin sitä.
Hannulle ja vähän Arvillekin, minä olen jo monta vuotta sitten ennustanut maalle muuttoa ja kaupunkipakoa. Olen sen sanonut täälläkin useammallakin blogilla, eikä kukaan uskalla nauraa.
Se tuli taas tässä päivänä muutamana mieleeni, kun luin näistä Tampereen miljardihankkeista ja asukkaiden miljoona -asunnoista,vaan kerrostaloissa. Miten mahtaa vuosien päästä käydä.
Anteeksi nyt vaan Pentti, kun en itse ole niin optimistinen maallemuuttajista ja näyttääkin siltä, että muuttajina ovat lähinnä kotiseuduilleen palaavat eläkeläiset ja joitakin harvoja nuorempia ”elämäntapaintiaaneja” mahtuu joukkoon.
Valtaosa nykynuorista viettää maaseudulla pari viikkoa lomastaan, mutta muuttajiksi heistä ei ole.
Koulut, pankit, terveyskeskukset, harrastukset ja monet muut ovat kymmenien kilometrien etäisyydellä kodista, niin ei houkuta lapsiperheitä.
Maalle muuttaa harva koska ovat tottuneet kaikkeen hyvään ympärillään.
Itse viihdyn täällä korvessa, aurinkoenergialla saa ladattua tarvittavat vehkeet, vesi on latvavesiä eli puhdasta, on salaattipenkit ja perunamaat.
Talvella olen lähinnä rantasaunan takkahuoneessa jossa on mahtava hetekka nukkua, silloin kun talvella täällä korvessa olen.
Moni menettää paljon elämästään ruuhkasuomessa.
Sekä moni edesvastuuton reissaa nyt muissa maissa. Nämä on maanpettureita. Toivottavasti saavat taudin ja kuolevat pois.
No, uteliaisuuttani kysyn; mistä tulosi sillä ilman niitä tuommoinen korpielämä ei toimi. Etätyö lienee vain osittain ei totuus.
Kyllähän Pentti varsin samoin ajattelemme tästä maallemuutosta; Sinä synnyinkotiisi, minä tänne Tammelaan, aluksi hieman vieraanoloiseen ympäristöön. Nyt jo kotiutunut vahvasti Tammelaan.
Maalle ei muuteta hetken mielijohteesta tai epärealistisista mielikuvista.
Maallemuuttajan on perustettava päätöksensä, ei haavekuviin, vaan tosiasioihin.
Jos työpaikkaa ei saa, yrittäjyys on yksi vaihtoehto, kuten minullakin oli.
Ajatuskuvio, että pärjään vain oleilemalla, ehkä etätöitä tehden, ei kanna pitkälle.
Jos aikoo asettua, vaikkapa haja-asutusalueelle, toimeentulon edellytykset vaativat huomattavasti enemmän.
Tämän kaiken olen aivan kantapään kautta opiskellut.
Täälläkin on yksi jäärä joka ei ole etätöitä tehnyt ikinä. Sitten kertoo miten ne hommat hoidetaan. Kunnon narsisti, lämpimän päivän parhaat naurut 💪😂, kiitos siitä tälle *Asiantuntijalle*
No, en oikeastaan etätöitä ole koskaan tehnyt kun en semmoisella alalla koskaan ole edes toiminut.
Sitä vastoin tyttäreni on Nesteellä tehnyt etätöitä liki vuosikymmenen ja näinollen etätöistä jotain käsitystä on tullut. Ei niitä jossain korpitukikohdissa todellakaan tehdä.
Kyllä olet tyhmä näissä asioissa ei tässä muuta 😂😂
No, Sinun mielestäsi voin tyhmä ollakkin. se Sinulle suotakoon, kuitenkin, kuten sanoin, jotenkin kärryillä näistä asioista olen. Ei näitä etätöitä jollain pikkuläppärillä ja pikkuisella aurinkopaneelilla juurikaan tehdä. Tarvittaneen ainakin tulostin ja vähän m muutakin.
Lapsuudessa vietin Virroilla aikaa jonkin verrankin. Pyöräilin pitkin raitteja, ihan kivaa se oli.
Vaan tänäänkään en tee etätöitä. Konehuoneesta (jossa Pirkan blogitkin pyörii) laukesi yksi kylmäkone ja huoltajan saa vasta maanantaina. Noh, minä tässä sitten huippuimuria, lattiatuulettimia ja lämpökuorman vähennystä kikkaillen. Mutta jotain hyvääkin: ainakin tarkenee!
Lapsuuden kytkös minullakin on, tätimme luona siellä aivan asemalta tulevan suoran päässä oli tätimme talo. Hannu Häme, kirjailija, tuli minulle varsin tutuksi, siellä lähellä asemaa asusteli ja kirjoitteli pienessä mökissään.
Olemme asuneet umpimaalla heinähanko kädessä ja seipääntapit toisessa, leikannut kantturoiden sorkkia ja lypsänyt käsin ja koneellakin ei ole sekään vierasta. Puinut ja tehnyt AIV:lä, ajanut seisaallaan hevosta kärryillä jne, jne,. Ollut puolipuutarhuri ja virkaheittokalastaja ja seppä ahjon ääressä.
Mutta sitten täysi päinvastaista kaupungeissa kotimaassa ja ulkomailla monissa eri tehtävissä lattiasta kattoon. Ja ison ketjun musiikkikauppiaskin.
Niin, mikä sen mukavampaa on, kun ei ole jäänyt kokematta kaikkia ihanuuksia ja vaikeuksia eri elämän ja tehtävien alueilla ja muodossa.
Nyt kaupungissa soveltaen oppeja ja kokemuksia noista juuri hyvistä kokemuksia ja asuinpaikoista.
Elämä muuttuu, olosuhteet muuttuvat, ikäkin häämöttää, niin on syytä elää ja muuttua sen mukana eikä haikailla vanhoja muistoja.