Ei erämies aina tarvitse keittimiä yms.

Haudutettu kala hiilillä.

Tästä sitä herkkua valmistuu.
Kalafileitä n puoli kiloa, voita tai pekonia, lisää suolaa rkl (pekonin suola riittää), pippuria, sinapinsiemeniä, mintunlehtiä/kuivatettua minttua. Kääri voipaperiin, ota reilu määrä sanomalehteä, parin päivän maakuntalehdet, kääri kalapaketti siihen ja kastele huolellisesti.
Tee kunnon nuotio hiekkaiselle alustalle, polttele tunnin verran kunnon hiilille. Kaiva hiekkaan kuoppa, kalapaketti siihen, hieman hiekkaa päälle ja sitten kekäleet kaiken päälle, voit jopa lisätä puita.
Tunnin kuluttua sinulla on herkullinen haudutettu kala-annos rosvopaistin tapaan.

Kyseisen herkun voit valmistaa vaikka kotipihassasi; vaatimuksena vain on, että Sinulla on ns hiekkakasa. Kalaksi kelpaa hyvin esim särki (Suomen hengenpelastaja pula-aikoina).

Lopuksi; särki on ollut suomalaisten pienasujien hengenpelastaja aina katovuosina, nyt hyljeksitty roskakala, paitsi jos joku sen säilykkeeksi (sikakallis) valmistaa.

Eestissä särkikalat, varsinkin vimpa, toutain, säynävä ja myöskin itse särjet ovat varsin arvostettua kalaa mm vobla; kuivattu, suolattu  ja perattu särki.

5 vastausta artikkeliin “Ei erämies aina tarvitse keittimiä yms.”

  1. https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat
    Aleksi Salusjärvi käsitteli oikeastaan samaa asiaa tämänpäiväisessä kolumnissaan, vaan kalana oli silakka; rannikon kala. Kuitenkin, niin rannikolla kuin sisämaassakin särki oli se kala, joka pelasti suomalaiset nälkäkuolemalta. Kala oli helposti pyydettävissä, ei erityisimpiä pyyntivälineitä tarvinnut, esim katiska riitti.

  2. Muistan kyllä meillä penskana särkeä syödyn. Miten sattuikaan, kun eilen juuri puhuin, ettei meillä mitään nälkää nähdä, kun järvet on särkiä ja muita kaloja täynnä, mutta ei vain kiinnosta porukoita pyytää ja laittaa ruuaksi.

  3. Mitenkäs kun järviä nuotataan ja siivotaan satoja kiloja särkiä ja roskakalaa ja viedään minkin rehuksi.

  4. Kyllä sitä ”hoitokalastuskalaa” jotkin vielä osaavat käsitelläkkin; Tuusulanjärvellä kun nuotattiin, enin osa kalanhakijoista oli tummaihoisia aasialaisperäisiä, ei ollut suomalaisia porukoissa, ei kelvannut ilmainen kala, se kun olisi tullut osata se kalankäsittelykin.
    Kala on arvokas valkuaislähde, sitä vaan ei osata arvostaa kun asiat ovat liian hyvin.

  5. Minä muuten olen aina pärjäillyt melko yksinkertaisilla välineillä. Hiiliteräksinen koussa ja Hackmanin ruokailusetti. Näillä olen tehnyt omat sapuskani ja pienen seurueen eväät ja kun isompaa on tarvittu: silloin turvaudutaan paikalliseen yrittäjään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *