Taustaa oppivelvollisuuden laajentamisesta.

Oppivelvollisuuden laajentamisen ydin on sen jatkaminen nykyisestä 16 ikävuodesta 18 ikävuoteen ja näin ollen toisen asteen koulutuksen muuttuminen samassa yhteydessä ilmaiseksi.

No kaikki ilmainen on mukavaa, vaikka sellaista ei tietenkään ole edes olemassa, aina joku maksaa laskun.

Verkkouutisten artikkelista paljastuu tilastokeskuksen tilastointiin perustuvaa tietoa koulupudokkaiden määrästä, asia joka on se tärkein yksittäinen peruste oppivelvollisuuden laajentamiselle.

”Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan alle 18-vuotiaista peruskoulun päättäneistä 2,4 prosenttia eli vajaa 1400 oppilasta ei jatkanut koulutuksissa vuonna 2019.

Viime vuonna peruskoulun 9. luokan päättäneitä oli 59 000, joista alle 18-vuotiaita oli 57 500. Lähes kaikki peruskoulun 9. luokan päättäneet hakivat välittömästi jatko-opintoihin, yksi prosentti jätti hakematta.”

Kuten luvut kertovat, kyseessä on hyvin pieni joukko nuoria ja onkin perusteltua kysyä, että kun  1-2,4% ongelmaan haetaan vastausta kohdentamalla toimi kokonaiseen ikäluokkaan, niin osuuko se kuinka tehokkaasti juuri tuohon 1-2,4% vai hukkuuko tuo ryhmä edelleen massaan?

Toinen artikkelissa esiintyvä, kasvava ongelma:

”Kevään uusista ylioppilaista 70 prosenttia ei jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa ylioppilaaksitulovuonna. Jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus uusista ylioppilaista on kasvanut 12 vuoden ajan.”

Tähän suunniteltu toimi ei vastaa mitenkään, kun toinen aste on jo suoritettu, mutta pelkkä ylioppilastodistus ei tässä ajassa kaupan kassaa hohdokkaammalle uralle johda.

Oikeassa elämässä toisen asteen ongelmia ovat sen keskeyttäminen tai se, että nuori ei yksinkertaisesti omaa riittäviä taitoja pärjätäkseen koulutuksessa, joka usein johtaa keskeyttämiseen.

 

 

 

 

11 vastausta artikkeliin “Taustaa oppivelvollisuuden laajentamisesta.”

  1. Oppivelvollisuuden idea ja sen laajentaminen on suurin piirtein sama kuin yleinen ja yhtenäinen ilmainen oppivelvollisuus Suomessa vrt. monet muut maat. Suomi on siitä saanut kiitosta kautta maailman. Ja tämä kuuluu siihen sarjaan sosiaalisia paketteja, millä tuetaan kaikkia yhteiskunnallisesta taustasta riippumatta.

    https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000007659001.html

    Se, mistä pitää oikeasti kritisoida ovat avoimet, kurittomat ja hälyiset oppimisympäristöt ja erityisopetuksen kasvava tarve. Myös opettajien käsiä rajoittavat lainsäädännölliset kuritoimet ja myös kurittomia hällä-väliä vanhemmat.
    Kännykkä ja huumekulttuuri on pureutunut jo kaikkiin ikäryhmiin.
    Nämä ovat niitä ratkaisevia tekijöitä, joihin puuttumisella ja oikealla otteella nuori selviää eteenpäin,

  2. Vuoden 2018 nuorisobarometristä selviävät ne seikat, jotka nuorten itsensä mielestä ovat merkittävimmät syyt opintojen keskeyttämiseen. Nuoret lienevät tässä asiassa asiantuntijoita, joita tulisi kuunnella.

    Nuorille esitettiin kysymys; kuinka paljon seuraavat syyt vaikuttivat opintojen keskeyttämiseen? Vastausvaihtoehtoja oli 18.

    Viiden kärki. (paljon tai melko paljon yht. %)

    1) Valitsin väärän alan 56%
    2) En viihtynyt koulussa 33%
    3) Opetus ei vastannut odotuksiani 32%
    4) Koulun ulkopuoliset asiat mietityttivät liikaa 30%
    5) Olin jäänyt jälkeen opinnoissa 18%

    Taloudelliset syyt olivat vasta 11:sta sijalla. Taloudelliset syyt vaikuttivat paljon tai melko paljon 10%:lla; ei ollenkaan tai erittäin vähän 85%:lla opiskelijoista..

    Tuon barometrin,mukaan toisen asteen pakollisuus ja maksottomuus eivät juurikaan ratkaise niitä ongelmia, jotka johtavat opintojen keskeyttämiseen ja ilman tutkintoa jäämiseen.

    Syyt miksi ei ylipäätään hakeuduta toisen asteen koulutukseen, juontuvat peruskoulusta. Peruskoulun viimeisiltä luokilta

    Sen sijaan, että satsataan 120 miljoonaa maksuttomaan toisen asteen koulutukseen, olisi paljon kustannustehokkaampaa ja halvempaa satsata peruskouluun ja varsinkin siellä erityistuen tarpeessa oleviin. myös peruskoulun opinto-ohjaukseen tulisi lisätä resursseja..

    1. Niin, että nuorilta pitää nuorena kouluikäisen kysyä että, mitähän he nyt oikein haluaisivat, että heillä olisi mahdollisimman helppoa ja kivaa ja, että vanhemmat ja opettajat eivät kiusaisi läksyllä ja inhottavilla aineilla niin paljoa.
      Puuta heinää.

      Kannattaa lukea Jukka Gustafssonin linkki ilman värilaseja.

  3. Luin tuon Gustafssonin mielipiteen Instrun kirkaslasisilla silmälaseilla.

    Sinun kommenttisi kyllä on täynnä asenteellisuutta nuoria kohtaan. Osoittaa vaan sen, että haluat uskoa mieluummin auktoriteetteihin kuin niihin ihmisiin, joita asia koskee.

    Nuo yllä listaamani seikat ovat niitä syitä, joiden vuoksi nuoret keskeyttävät koulunsa. Ei ne minun ideani ole.

    ”Asiantuntijat ovat laajalti tuoneet esille sen, että kaikki 15 –16-vuotiaat nuoret eivät ole henkisesti kypsiä tekemään tulevaisuuttaan koskevia ratkaisuja.”, sanoo Gustafsson kirjoituksessaan.

    Tähän voi sitten Gustafssonin mukaan käyttää ratkaisuna jopa pakkoa. Tuo johtaa vain siihen, että toisella asteella löytyy kouluista niitä samoja hengailijoita, joita nyt on peruskoulun yhdeksännellä luokalla. Ollaan paikalla, kun on pakko, mutta opinnot eivät kiinnosta. Häiritään vain muiden opiskelua ja sidotaan resursseja.

    Gustafsson puhuu kauniisti myös oppimiserojen kaventamisesta, koulutuksellisesta tasa-arvosta ja yhdenvertaisista mahdollisuuksista kouluttautua.

    Nuo ovat toki tärkeitä asioita, mutta saavutettavissa paljon halvemmalla ja ennenkaikkea vaikuttavuudeltaan paremmin keinoin kuin kaikille pakollisella ja maksuttomalla koulutuksella.

    Jos jollain on mukana tässä asiassa värilasit niin kyllä se on Gustafsson ja ylipäätään vihervasemmisto. joiden ikiaikainen tavoite on ollut niversaali kaikille kaikkea ilmaiseksi -tavoite.

      1. Meinaat sitten, että nuori 14-17-v tietää, mikä on hänen tulevaisuutensa suunta ja alkaa erikoistua siihen suuntaan ??? Ei varmasti riitä kypsyys kuin äärettömän harvoilla. Joten mahdollisimman laaja yleistieto-sivistys on pakko hankkia, jotta on riittävät evää valita suuntaansa, mutta seikin kokeneimpien tuella ja neuvoin.

        Taidat olla näitä vapaan kasvatuksen vihreitä idealisteja, jonka tulos näkyy nyt tuolla toreilla ja turuilla.

        Olkoonpa Gustafsson demari tai ei, hän on ammattilainen asiassaan.

  4. En minä mitään meinaa. Kerroin vain sen mitä nuorisobarometri kertoo. Tätä samaista nuorisobarometria käytettiin yhtenä perusteluna eduskunnalle asian tiimoilta suunnatussa kansalaisadressissa,.Samaa kertovat monet muutkin tutkimukset, jos vain viitsii ottaa selvää.

    Kun olet noin varma asiastasi, niin kerro minulle miten pakko tekee nuoresta viisaamman ja kypsemmän tekemään päätöksen suuntautumisestaan. Se on tuo valinta suuntautumisesta tehtävä myös pakkotilanteessa.

    On valittava joko lukio tai ammatillinen koulutus. Jos valitsee ammatillisen koulutuksen, niin sitten on vielä valittava suuntautuminen lukemittomnista eri vaihtoehdoista.

    Lisäksi on huomioitava se, että oppivelvollisuus tulee joka tapauksessa päättymään 18 vuoden iässä. Toisen asteen koulutus on kuitenkin pääsääntöisesti kolmivuotinen eli kestää 19 ikävuoteen saakka.

    Eli kysymys kuuluu mitä tekevät nämä hengailijat täytettyään 18 vuotta? Todennäköisesti he lopettavat siihen ja kaksi vuotta on yhteiskunta heidän kohdallaan hukannut sekä rahaa että muita resursseja.

    Ps. Tiedoksesi vaikkei asia sinulle kuulukaan. Olen syntynyt 50-luvulla jolloin ns. vapaasta kasvatuksesta ei ollut tietoakaan.

    Idealistit kyllä löytyvät jostain aivan muualta.

    1. Uskon ammattilaisiin, tuttavaopettajiin ja pariin erityisopettajaan sekä omaan kokemukseeni lapsista ja lapselapsiin kokijana ja kasvattajana, mutta myös itsekin laajan perusoppini saaneena, onneksi.
      Vielä on ratkaisematta ertyislahjakkaiden parempi kohtelu samoin kuin tukiopetusta saavien ( voivat olla myös huippulahjakkaita). En tykkää näiden asioiden minkäänlaisesta politisoinnista.

  5. Sanoisin että suurin osa peruskoulun päättäneistä ei ole vielä kypsiä tietämään mihin ammattiin oikeasti haluaa valmistua. Itse kävin täysin turhaan Lahden ammattikoulun muurarilinjan. Niitä hommia en tehnyt päivääkään. Olisi mielummin kannattanut mennä töihin heti peruskoulun jälkeen.

  6. Oppivelvollisuudessa lahjakkuuden tunnistaminen vuotaa kuin seula.
    Tarkoittaa sitä, että seulaan ei tartu sellaisia ihmisiä, joilla on erikoisominaisuuksien piirteitä, joita ei työelämä heti tai piakkoin osaa ennustaa tarvittavan.
    Ne voivat olla poikkeuksellinen erityismuistimuisti, kuvien tunnistamien, supernenä, superlukutaito, visuaalinen erityisnäkökyky, äänien erottelu, maun vivahteet, ennakointi ( vaisto), eläinkuiskaajat jne. jne. tai näiden yhdistelmät.

    Uskotaan, että kone hoitaa ne. Eipä hoida, vaan ihminen hoitaa ensin koneen.
    Tästä seulasta pääsee liian moni erityislahjakas putoamaan lävitse.

    1. Blogin avaus on kyllä asiaa. Joukko pudokkaita on jo peruskoulussa. Minne heidät sitten sijoitetaan? Jos ei ole selvillä miksi isona haluaa niin on paras mennä lukioon miettimään. Mutta pudokkaat, lukioon? Älkää naurattako! Jos ei peruskoulussa ole pystynyt lukemaan ja kirjoittamaan niin miten pystyy lukiossa? Ja jos motivaatio on täysin hukassa niin ei auta vaikka kuinka kirjataan uuteen kouluun. Se uudistuksella toisaalta saavutetaan että näiden pudokkaiden kimppuun pääsevät kuraattorit ja psykologit peruskoulun jälkeenkin. Koska on oppivelvollisuus niin kotona tai ostarilla oleilu pitkin päivää ei enää ole oma asia vaan viranomaiset voivat puuttua asiaan.

Kommentoi