Kaupunki satsaa vuokrattaviin polkupyöriin ja kaiken takana on saada lisää ratikan käyttäjiä.
Vuokrapyörä hyvä idea, mutta siinä on monta vaaraa:
Vähän pyöräilevälle ei ole kokemusta
Vähän pyöräilevällä ei ole ehkä edes kypärää
Vähän pyöräilevällä on riski joutua onnettomuuteen ja kuormittaa ensiapua
– Onko ratikka sen arvoinen? No tehtyy päätös.
– Rollikat olisivat kurvailleet niiden pyöräparkkien ohi!
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Kaupunkipyöriä aika moni tuttu käyttää Helsingissä. Ehkä niistä olisi iloa täälläkin. Saa nähä.
Pyöräily tavallisilla mekaanisilla polkupyörillä on ehdottomasti hyvä asia. Mitä enemmän sitä harrastetaan sitä parempi – pyöräily nimittäin parantaa ihmisten sekä fyysistä, että psyykkistä kuntoa.
Jos suinkin mahdollista, niin esimerkiksi koulumatkat, työmatkat, kauppamatkat, postissa käynnit, jne. kannattaa tehdä polkupyörällä.
Perheessäni oli tapana, että lapset pyöräilivät jo ennen kouluikää hoitopaikkoihinsa, kouluiässä kouluun ja sen jälkeenkin harrastuksiin. Tein heti alkuunsa selväksi, että en aio olla kenellekään ”taksikuskina”.
Polkupyörän käyttäjä minäkin. Tuota käsitettä ”mekaaninen polkupyörä”, en osaa oikein ymmärtää, kaiketi mekääninen laite sitä minullakin, kuten kaikki polkupyörät mielestäni.
Minulla on, kuten kertoillutkin olen, 3-pyöräinen melko tukevatekoinen sähkölläkin toimiva polkupyörä. Sillä on hyvä kuljetuskapasiteetti ja sen painosta johtuen, pitää sitä polkeakkin, silloin sähköinen toimintasäde kasvaa. Kesäkelien ja osin syksynkin aikaan sillä tulee tuommoisia parinkymmenen kilometrin siirtymiä, suuntaansa tehtyä, aivan arkisia reissuja.