Voiko pelastetulle elämälle laskea hintaa?

Ei ole oikein että yhdelle ihmisryhmälle kohdistetaan niin paljon resursseja.
Sanoo tuotantotalouden professori. Hesari tänään.
Ihmiselämä on mittaamattoman arvokas.
Em. lause ei pidä paikkaansa, sillä
yhteiskuntamme on kirppuillut jo ennen koronaa vanhustenhoidossa.
Vanhusten halutaan olevan kodeissaan mahdollisimman pitkään vähäisen kotiavun turvin.
Vanhusten hoitopaikoista kuuluu moitteita niistäkin.
– Hallitus on ollut asialla uhraten voimavaroja jopa enemmän kuin rikas naapurimme ruotsi.
Nyt toimia aletaan lieventämään ja korostetaan omaa vastuuta ja hyvä niinkin.
Mutta edelleen on olemassa ihmisryhmä – no he kuolevat joka tapauksessa.
Edellinen keskustan oikeistohallitus meni talous edellä sekö on nostamassa meidät uuteen nousuun
sillä nyt paasaataan ettei veroja saa nostaa ja yrityksille on annettava kaikki mahdollinen tuki?
Miten maksetaan velat – kas siinäpä kysymys?

9 vastausta artikkeliin “Voiko pelastetulle elämälle laskea hintaa?”

  1. Paul Lillrank voitaisiin panna Korkeasaareen omaan häkkiinsä ja ihmiset sitten syöttäisivät pähkinöillä tai ei.

  2. Tuotantotalouden professori ilmaisee (tulee ilmaisseeksi) käänteisesti sen miksi kristinusko on ollut niin horjumattoman kestävä läpi vuosituhanten suurten voimien, kuten tuotantotalouden, myllerryksessä..

  3. Kaikenmaailman asiantuntijat hekin oman ruokkijansa asialla! Ja sitä pidetään uskottavana kun professori saa juttunsa lehteen ja ns arvostettu lehti julkaisee?
    Mutta aina on heikompia sorrettu/käytettyhyväksi ja talous on ainoa oikeaksi voiton/hyvinvoinnin tekijäksi julistettu!

  4. Niilo: ”Miten maksetaan velat – kas siinäpä kysymys?”

    Ensin julkinen sektori on saatava tasapainoon – hirmuisen velanoton sijaan.

    Kaikki julkiset palvelut on laitettava tärkeysjärjestykseen ja vähiten tärkeitä palveluja (menoja) on lakkautettava kokonaan niin paljon, että tulot ja menot ovat tasapainossa.

    Lakkautettavien palvelujen henkilöstö on irtisanottava lyhyellä irtisanomisajalla – eikä heitä saa siirtää ”vihreille oksille” – tarkoitushan on vähentää menoja.

  5. Velkaa otetaan. Sitä otetaan jatkossakin. Anerikakkin ottaa tähtitieteellisiä summia ja on myös velkaa hurjia summia. Ei se niitä maksa. Asia järjestyy muulla tavoin. Niin järjestyy Suomellekin.

  6. Sillä velalla on tarkoitus pelastaa yrityksiä kaiketi. Viimeksi kun oli suuri lama 1990-luvun alussa niin pelastettiin pankit, mutta yritykset menivät nurin. Jos yritykset pysyvät pystyssä, niin säilyvät työpaikat ja veromamaksukyky. Jos taas ei ole yrityksiä, ei tule verotuloja, mutta valtion rahaa menee paljon työttömyyskorvauksiin ja muihin tukiin, pahimmillaan joudutaan pelastamaan pankkejakin. Toisaalta tämä tilanne on erilainen kuin 1990-luvun alku. Silloin vientiyrityksiä meni nurin kun Neuvostoliittoon tarkoitettuja tuotteita ei saatu muualle kaupaksi. Nyt nurin menisi paljon kotimarkkinoiden palveluyrityksiä. Jos ravintoloa menee nurin, niin eikö kohta kuitenkin nouse uusi? Kysyntähän sille ei minnekään katoa eikä niitä työpaikkoja voi viedä Kiinaan, pippuripihvin tuominen asiakkaan pöytään sieltä saakka ei kannata. Sama koskee osittain matkailu- ja hotellialaa. Notkahdus toki tulisi, kun kokki jäisi työttömäksi eikä uutta ravintolaa ehkä samalla viiikolla kuitenkaan syntyisi.

    Vientiyrityksillä tilanne on erilainen. Niiden markkinat eivät välttämättä heti elvy. Kuinka äkkiä ihmiset haluavat taas loistoristeilijän kyytiin Karibialle? Jos korona jää pyörimään, kysyntä pysyy varmasti alempana. Suomalainen telakka menettää tilauksensa ja jos se menee nurin, ei uusi telakka joskus tulevaisuudessa enää aukea Suomeen.

    En oikein ymmärrä Lillrankia. Eristäminen on toki vienyt asiakkaat ravintolalta, mutta montako asiakasta siellä olisi muutenkaan varsinkin sillon jos epidemia riehuisi laajalti? Epidemia aiheuttaa kustannuksia taloudelle riippumatta siitä tehdäänkö rajoituksia ja kuinka paljon. Ihmisten pelkoa ja sitä kautta halua käyttää palveluita ei millään määräyksillä saada muutettua. Ja koska Suomi on vientivetoinen maa, emme voi mitään sille jos tuotteidemme kysyntä maailmalla on alentunut korona-epidemian takia.

  7. Firmoja kaatuu ja velat jää hoitamattä. Uusia firmoja syntyy ja niillä ei ole aiempaa velkarasitetta.
    Oikein on ollut paimentaa tätä kansaa, mutta kalliiksi on tullut.
    Jos meitä vanhoja olisi rutkasti vähemmän niin heidän aiheuttamat kulutkin helpottaisivat, mutta meitä on suojeltu!
    Mitä tulee tapahtumaan jatkossa kun kaikki on rempallaan?

Vastaa käyttäjälle Niilo Mäkelä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *