Jäyhä Suomen kansa

 

jäyhä

kengänkärkiin tuijottava

erakoitumisesta haaveileva

Suomen kansa

tahtookin hymyillä bussissa

jutella ventovieraiden kanssa

halata tuttavia

ystäviä

iloita ja riemuita

kuin eteläeurooppalaiset ikään

 

voi sinua korona

minkä menit tekemään

meille juroille

mieluusti murjottaville

omissa oloissaan viihtyville

suomalaisille

5 vastausta artikkeliin “Jäyhä Suomen kansa”

  1. Minä, kuin myöskin monet karjalaisperäiset, kuten Sinäkin Hannu. saatamme mielellämme aloittaa keskustelun.
    Menin tässä joskus silmälääkärin jonoon ja totesin; täällä sitten on huononnäköisten kokoontumisajo, huomenta vaan.
    Vähän aikaa oli tuollaisia, sanoisinko, tylyjä ilmeitä; loppujen lopuksi syttyi ihan kiitettävä keskustelu. Semmoisia me ilmeisesti olemme.

    1. Isäukko menetti metsätöissä toisen silmänsä.
      Ensimmäinen proteesi ei oikein istunut. Niinpä äijä muovasi yön aikana mistä lie massasta mallin, jonka mukaan proteesin tekijä muutti proteesin muotoa.
      Joskus myöhemmin äijälle tuli kipua toiseen silmään ja meni lääkärille näyttääkseen silmäänsä. Lääkäri tutki silmää tovin ja sanoi, ettei ainakaan tässä silmässä vikaa ole. Johon äijä vastasi, ettei siinä silmässä mitään vikaa olekaan, se on lasisilmä.
      Luvan saatuaan lääkäri otti silmän kouraansa, pyöritteli ja ihmetteli, että onpa hyvin tehty proteesi.
      Äijä hikeentyi nähdessään, kuinka huolettomasti mies tekosilmää piteli. Koppasi silmän kouraansa ja lähti kotia kohden. Vastaanottohuoneessa sanoi vuoroaan odottaville, että lähtekää tekin, ei tämä mikään oikea lääkäri ole.
      Parin viikon päästä oli lehdessä uutinen, että lääkäri oli vapautettu toimestaan.
      Surullinen tapaus. Saattoi olla hyväkin mies pohjimmiltaan.

  2. …ota poika karjalasta nainen, niin sä löydät onnen ikuisen…..
    Näin tein ja onnea iloineen ja murheineen on kestänyt jo 43 vuotta.

  3. Taannoin Hesassa istuin lähijunassa perinteisellä paikallani niin kuin yleensä muutkin työmatkalaiset. Pasilasta tuli ovesta reppuselkäien mies ja pysähtyi hetkeksi katsomaan mihin istuisi.
    ” Päevee kaekill, voenkohan mie istahtoo tiähen ”.
    Kaikki vetivät sanomalehden nopeasti naamalleen, ettei vain katsoisi tai tulisi viereen istumaan.
    Kuultiin koko matka Keravalle jutut mummusta naapurin kyntöihin. Ihmiset hymyilivät, mutta ei kukaan ryhtynyt aktiivisesti juttelemaan. Sellaisia nuo Hesan junantuomat ja siellä asuvat muukalaiset ovat.

Kommentoi