https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008334347.html
”Kehittämisestä on tullut työelämän krooninen tauti”
Tämä on täysin totta nykytyöelämässä.
Aloitetaan projekti, mutta jo enne, kuin sen tuloksista tiedetään mitään, aloitetaan sen päälle toinene ja sen jälkeen kolmas jne.
Lisäksi työn tekemistä on alettu kirjata kaikenlaisilla taulukoilla ja ihan tosissaan voidaan puhua ”exel-johtamisesta”.
Tehokas työn tekeminen ei enää voi ollamahdollista, jos koko ajan pitää palaveroida, raportoida, puuhastella tarpeettomissa projekteissa jne.
Tuohon johtamispelleilyyn pitäisi jotenkin saada järkeä ja pitää kaiken maailman konsulentit kaukana työntekijöistä.
Johtotaso oikeuttaa olemisensa ”kehittämisprojekteilla”. Työntekijät sitten joutuvat niitä utopioita toteuttamaan.
Ihan tottahan tässä puhutaan. Jos joku asia toimii, voit olla aivan varma että tuhat välipomoa haluaa sen vaihtaa ja tuhota.
Jos joku asia taas on rikki, sen korjaamiseen ei intoa ole.
Sopeuttaminen = potkut
Kilpailuttaminen= huonompi laatu
Täydennysrakentaminen= ahtauden lisääminen
Arvotaulu=paskaa kauniissa paketissa
Arvotaulu on monasti = tusinatyö, silti kehys voi olla hyvinkin laadukas kiilakehys. Monta taulua olen ostanut laadukkaan kehyksen vuoksi, maalaus irti ja laadukas työ tilalle.
Arvotaululla tarkoitin yritysten julistamia arvojaan, joka on lueteltu ja kiinnitetty tauluna tuloaulan seinään.