Aamulla taimenta jahtaamaan.

”Syksy saa, minä en”, tuo hieman kaksimielinen sananparsi on varsin osuva, kun lähdetään pyytämään taimenta.

Jalokala vailla vertaa ja kun säännöt ovat mies vastaan kala, eli yksi vapa  vastaan yksi kala, niin  peli on mielesäni reilua. Selkämerikin on kuitenkin sen verran iso allas, että kallalla on paremmat mahdollisuudet kuin kalan pyytäjällä.

Onko se sitten se saalis, joka vie aamuyöllä lähtemään ?

No ei ole, mutta sitä mitä se on, ei voi ymmärtää muutoin kuin itse  kokeilemalla.

10 vastausta artikkeliin “Aamulla taimenta jahtaamaan.”

  1. Juuri noin itsekkin asian koen kun se on siiman päässä tietää mikä siellä tempoo itseään vapaaksi joskus onnistuu joskus ei terv tepivaari

    1. Se tuo avauksen alku oli ihan itseään Jaakko Teppoa; Ruikonperän multakurkun tekstiä … Laukkanen ja syksy saa mutta minä en …

  2. Niin se on tuo Näsijärvikin rospuuttokeli antaa ahdin tuotteita hyvä keli antaa kokemusta järvellä olosta terv tepivaari

  3. Joo noinkin voi tehdä mulle liian helppo tapa mutta on se Nyygreeni Tammelan torillakin
    Halliin on vieläkin pääsy aika kehnolla tasolla terv tepivaari

  4. Ei fisun fisua, hetken joku oli kiinni, mutta tuli sekin toisiin ajatuksiin.

    Sellanen ”ylllättävä” havainto eiliseltä kuitenkin, että kun on sellaset 7 tuntia merellä, jonka jälkeen menee saunaan ottamaan löylyt pitkän kaavan kautta ja päälle tempaisee tönäkän aterian, niin hereillä pysymisen mahdollisuudet hupenevat aika minimiin 😉

Kommentoi