Koronakeskustelu on kovin kapea-alaista.

Julkinen keskustelu koronasta keskittyy pääosin maskeihin, rajoituksiin ja rokotteisiin.

Se, että asiasta keskustellaan on tietenkin hyvä asia, mutta keskustelua voisi myös laajentaa esim. siihen miten koronapotilaita hoidetaan ja millainen on hoitovaste.

Ruotsin koronatilanteesta kertovassa dokumentissa (löytyy Areenasta) mainittiin esimerkeistä, joissa jo pelkkä lisähappi oli ollut ratkaiseva potilaan toipumisessa.

Peräänkuulutan siis sitä, että julkisella keskustellulla voitaisiin myös hälventää tarpeettomia pelkoja, ilman, että vähätellään pandemian ja viruksen vakavuutta.

 

 

16 vastausta artikkeliin “Koronakeskustelu on kovin kapea-alaista.”

  1. Nuo teho-osaston toimet lisähappineen ym. ovat niin karmeaa katseltavaa että, mitä siihen amatöörien opastuksia tarvitaan.

    Itse teho-osastolla toiminta on niin kaikenkattavaa, happi, makuuasennot, eritteiden poisto, verenohennus, infarktien estolääkkeet, koomaan vaivuttaminen jne…

    Katsoin Italian Gremonan sairaalan dokumentin. Ei jää paljon selitettävää, ( ei ole enää saatavilla).

    Koronan pelko on viisautta.

    https://yle.fi/uutiset/3-11680221

      1. Julkisen keskustelun penääjät ikään kuin se, että hälvennetään tarpeettomia pelkoja ???
        Eiköhän sitä julkista keskustelua ole joka tuutissa koko ajan.

        1. Ilmeisesti jonkun mielestä pitäisi olla kuin pisi sukassa ja pitää suunsa kiinni, jotteivat kaikenlaiset kaiken tietäjät häiriintyisi ”amatöörien” mielipiteistä…

          1. Nämä kaiken tietäjät voisivat perustaa keskinäisen kehun kerhoja, mihin tavan tallaajilla ei olisi mitään asiaa.
            Samoin nämä kaiken tietäjät voisivat olla lukematta tavan tallaajien keskusteluija, kun ne näyttävät niin ärsyttävän.

        2. ”Julkisen keskustelun penääjät ikään kuin se, että hälvennetään tarpeettomia pelkoja ???”

          Niin, tämän ymmärtämiseen tarvitaan ymmärrys siitä, että on olemassa erilaisia ihmisiä, jotka reagoivat julkiseen, eniten ”palstatilaa” saavaan keskusteluun eritavalla.

    1. ”Nuo teho-osaston toimet lisähappineen ym. ovat niin karmeaa katseltavaa että, mitä siihen amatöörien opastuksia tarvitaan…”

      Korona tartunnan saaneista hyvin pieni osa päätyy sairaalahoitoon ja vielä pienempi osa tehohoitoon.

      Nostin avauksessa lisähapen esille syystä, että verrattain yksinikertaisena toimenpiteenä sen esim. mainitsemani dokumentin perusteella on koettu olevan jopa ratkaisevaa elämän ja kuoleman välillä erityisesti vanhemman väen kohdalla.

      Onkin aivan aiheellista pohtia onko ”happihoito” turvattu esim. vanhusten laitoshoidossa Suomessa?

      Mitä tule teho-osaston toimintaan, niin siitä ei ehkä aivan kattavaa kuvaa saa televisiosta.

      Koronan pelko voi olla viisautta, aivan kuten pelon tunne yleisemminkin persutelluissa rajoissa, mutta pelon tunne voi myös johtaa irrationaaliseen toimintaan joka kääntyy tunteen omaavaa vastaan.

      1. Ruotsissa päätynee tehohoitoon melko harvoin, koska laitteita ei ole tarpeeksi.

        Ruotsin vankiloissakaan ei riitä tilat. Sen takia kaduilla liikkuu varsin mielenkiintoista väkeä.

  2. Pelottelulla ei saada aikaan mitään hyvää ja kun ihmsten on kuitenkin haettava ruokaa tehdään heille lähinnä monelle paniikki ja sitä emme tarvitse vaan järki pohjasta informaatiota
    Ja sitä ei ole tullut keltään on ollut haittoja jo ainakin itselle kun sormen päät alkoi halkeileen käsidesien myötä terv tepivaari

    1. Ruotsiin viitaten voisi sanoa että lisähappi OLISI ollut ratkaisevaa. Ruotsihan toteutti suuren eutanasia-ohjelman jossa koronaan sairastuneille vanhuksille annettiin vain palliatiivista hoitoa. Lääkäri määräsi morfiinia puhelimitse potilasta kohtaamatta.

      Muuten en ymmärtänyt tämän blogin pointtia. Miksi pitäisi puhua hoitovasteesta?

      1. Norppa, puhuin hoidosta ja hoitovasteesta, eli yksinkertaisesti siitä, että koronatartunta ei yhtä kuin kuoleman tuomio.

        Edellinen saattaa kulostaa kärjistykseltä, mutta ikävä tosiasia on se, että niinkin pienessä maassa kuin Suomi on ihmisiä, jotka reagoivat, jopa ylireagoivat julkiseen keskusteluun ja sen sävyyn.

  3. Se mitä Ruotsi tekee ei paljon Suomea kyllä auta sieltä on varmuudella tullut koronaa myös Suomeen
    Pitääkö sanoa että sinne ei ole tarvetta mennä ei edes töihin ei muuta kun palatessa n parin viikon karanteeniin jokahinen oli tautia tai ei rajalla
    Muutoinkin asia on näin ei pidä ketään päästää liian lähelle ja onko isossa porukassa sitten se joka tautia eniten levittää
    Esim itse käyn ruoka kaupassa aamulla n 07,00 olen citarilla teen ostokset ja menen kotiin
    Ei muuten tarvitse jonotella kassoilla ja porukkaa on aika vähän jolloinka taudin levittäjiäkin vähän jos ollenkaan
    Mutta kaikessa pitää olla varoen liikkeellä ei pidä torveilla pelkästään maskeista vaan pitäkää ne turva rajat toisiin ihmisiin ja mieluusti minimi matka viitenä metrinä ei roiskeet lennä sun suuhun terv tepivaari

  4. Ruotsalaiset ovat hyviä koekaniineita suomalaisille, joiden menestyksestä voi ottaa oppia.

    Maahanmuuton paisuttaminen toi turmiota, jonka loppua ei näy.

    Koronan käsittely lenssuna aiheutti ennenaikaisia kuolemia, sairaaloiden ylikuormitusta ja vaikeita tehohoitokarsintoja.

    Pidättäytyminen yhteisvaluutan ulkopuolella osoittautui Nobelin arvoiseksi. Nobelistit olivat sitä tosin ehdottaneetkin.

Kommentoi