Oppivelvollisuuden laajennusko nämä ongelmat ratkaisee?

Pari päivää olemme saaneet lukea suomalaisen koulunjärjestelmän  jyrkästä alamäestä, joka itsessään ei suinkaan ole uusi asia.

Ongelmat ja niiden jatkuva paheneminen ovat olleet tiedossa jo vuosia, mutta sen sijaan, että niihin oltaisiin tartuttu, on kehitelty kaikenlaisia kokemuspohjaisia kivoja jutskoja ja avoimia koulutiloja säkkituoleineen.

Jee jippii !!!

Viimeisin suuri mullistus on oppivelvollisuuden laajentaminen koskemaan kaikkia alle 18 v ja näin ollen toisesta asteesta tuli ilmainen.

Laitan nyt pari linkkiä, jotka varmasti ovat jo kaikille tuttuja, mutta näitä asioita on vaikea tiivistää, joten on parempi lukea kokonaan.

https://yle.fi/uutiset/3-12066358

Kun pohja pettää jo tuossa vaiheessa, niin… ?

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198410.html

Ja lopuksi opettajien ääni:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198539.html

Eräs kalakaverini, opettaja ja rehtori tokaisi tässä kesällä, ”ettei oppivelvollisuuden laajennus auta yhteenkään olemassa olevaan  ongelmaan, mutta tuo takuulla uusia ongelmia” ja jatkoi helpotuksen huokauksella ”onneksi minulla on enää vuosi eläkkeeseen”.

Olikos se Manu joka sanoi, että ”tarttis varmaan tehdä jotain” ?

7 vastausta artikkeliin “Oppivelvollisuuden laajennusko nämä ongelmat ratkaisee?”

  1. Kun kolmiluokkalaisista todettiin,että osa ei osaa lukea ja laskea niin, että pärjäisi kolmannella luokalla, on aika selvää, mistä lähtien jäädään jälkeen.
    Opetuksen tehostaminen siinä vaiheessa ratkaisisi monta ongelmaa, mutta ei se poliittisten tunareiden korvien väliin mene.
    Eivät ongelmat ratkea kauan niiden syntymisen jälkeen pakkokoululla, vaan puuttumalla niiden syntyyn jo syntyvaiheessa.

    1. Juhak, olen täysin samaa mieltä.

      Itselläni on ilo kun saan seurata läheltä erästä 4 vuotiasta pikkutyttöä joka lukee jo nyt varsin sujuvasti ja osaa laskea yksinumeroisia plus ja vähennyslaskuja jopa kasinumeroisiakin kun pysytään täysissä kympeissä.

      Säälittää jo nyt mikä on hänen tason laskunsa kun koulu alkaa?

  2. Linkkejä lukiessa tajuntaan tarttui termi, hankehumppa. Mitä koulujen arjesta on saanut lukea ja kuulla, niin tuotahan tuo on ollut. Hankkeita hankkeiden perään ilman että edellisen tuloksia on keritty analysoimaan.

    Kun ongelmat alkavat jo opintojen alussa ja vuosien myötä vain kriisiytyvät lisää, niin ei siinä toisen asteen pakollisuus enää mitään auta. Kun motivaatio ja kyky opiskella puuttuu, niin jotain muuta olisi pitänyt tehdä.

    Pakko toi mukanaan maksuttomuuden, joka on lähinnä vähien resurssien tuhlausta. Leijonan osa valtion jakamasta rahoituksesta menee oppimateriaaleihin ja koulumatkoihin. Inhimillisten resurssien, kuten opettajien, koulunkäyntiavustajien, koulukuraattorien ja muiden tarpeellisten ammattilaisten määrän tarvittavaan lisäämiseen eivät kuntien rahat sitten riitäkään.

    On aivan sama mitä opetusministeri asiasta lausuu, koska on ilmeistä, että hän on pahasti irrallaan koulujen arjesta.

    Mutta kun joku kädenjälki piti tämänkin hallituksen Suomen historian kirjoihin saada, niin tehtiin sitten näin. Maksoi mitä maksoi ja olkoon tulokset sitten miten huonoja tahansa.

  3. Opetus on aivan liian mediaseksikäs aihe jotta päättäjät ymmärtäisivät pitää näppinsä irti. Media tukee tätä jatkuvaa rumbaa aivan kympillä ja rohkaisee päättäjät hajottamaan koulun pari kertaa vuodessa.

    Jos koulutus on elämän mittainen sijoitus, eikö silloin koulutuksen pitäisi ansaita elämän mittaista suunnittelua?

  4. Onko huomannut opetus ja kulttuuriministerin lausuntoa viimepäivien koulu-uutisoinnista ?

Kommentoi