Peruskoulun ja suomen kielen tulevaisuus ?

Suosittelen lukaisemaan Lauri Nurmen analyysin ”Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea”.

Kyse on seuraavanlaisesta kehityksestä:

”Suomessa on jo peruskouluja, joissa ei arkisissa kohtaamisissa puhuta suomea. Kiihtyvällä vauhdilla kasvaa koulujen määrä, joissa lasten ja nuorten suomen kielen taito on niin ohut, ettei heidän sanavarastonsa kartu arkisissa leikeissä ja kohtaamisissa.

Tällöin suomalaistaustaiset perheet pyrkivät saamaan lapsensa muihin kouluihin, koska koulun ympäristö hidastaa myös heidän – ei vain taustaltaan vieraskielisten oppilaiden – suomen kielen kehitystä.”

Ei siitä ole kovin pitkää aikaa kun tällaisesta kehityksestä varoittamista pidettiin kauhukuvien maalaamisena ja suoranaisena ihmisvihana.

8 vastausta artikkeliin “Peruskoulun ja suomen kielen tulevaisuus ?”

  1. Oikeastaan olisi hyvä, että pienellä maalla olisi monien kielien taitajia, mutta enemmistö tulee olemaan englannin kieli.
    Ruotsin kieli voisi jäädä ja sillä rahalla panostaa maailmankielien osaamiseen.
    Perusta toki pitäisi olla että suomenkieli olisi pahjana vahva.

  2. Kuten Niilo sanoo.

    Kielitaidon monipuolisuus on vahvuus osaamiselle, kehitykselle, yms.

    Pakkoruotsi on heikkous, sivistyksen, liiketoiminnan, kehityksen ja innovaatioiden jarru.

    1. Pakkoruotsi on pahasta, vapaaehtoinen hyvästä.
      Jos Karjalainenkin hyödyntäisi ruotsin taitoaan ja seuraisi mitä lahden takana tapahtuu, niin säästyisi turhalta kinaamiselta.

  3. Kielitaidon monipuolisuus on takuulla hyväksi,mutta mikäli vaivautuu lukemaan analyysin linkin takaa ja vielä pinnistää silmäyksen artikkelin takana olevaan tutkimukseen, niin huomaa, että ongelmakouluissa ei opeteta oikeastaan mitään kieltä ja sen seurauksena ei opeteta mitään muutakaan.

    Realismi on raskas laji.

  4. Luin päivällä tuon Nurmen kirjoituksen ja kyllähän se jatuksia herätti. Tai oikeammin palautti vanhoja mieleen. Alustavasti jo silmäilin myös Berneliuksen ja Huillan raporttia, mutta pitänee tutustua siihen ajan kanssa tarkemmin.

    Kuten Mika toteaa aihe on Suomessa tabu.

    Se tuossa hämmästytti, että toisen polven maahanmuuttajienkin suomen kielen taito on noin heikolla tasolla. Tutkijoiden mukaan 2,5 vuotiaan äidinkielisen lapsen tasolla. Semminkin kun maahanmuuttajataustaisetkin ovat kuitenkin olleet suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä.

    Hyvin heterogeeninen oppilasaines aiheuttaa sen, että suommenkielisten lastenkin äidinkielen osaaminen ja oppiminen heikkenee. Eikä vieraskielisten osuus tarvitse olla kovinkaan korkea, kun näin jo käy.

    Jos mikään ei muutu, niin käy niin, että suomalainen peruskoulu jatkaa sukellustaan.

    Alustavan tutustumisen perusteella tuo tutkimus lyö kyllä korville monia niitä ihanteita, mitkä nyt ovat vallalla.

  5. Meidän nurkillamme on ruotsalainen, saksalainen, ranskalainen ja englantilainen koulu ja vähän kauempana venäläinen.
    Mutta niissä kyllä osataan myös kohtuullisesti suomea tai hyvinkin.

    Tuo otsikko oli kohdistettu maahanmuuttoon ja heihin, jotka ovat täysin kielipuolia niillä alueilla, joissa heitä paljon on.

    Asiasta toiseen, Tampereella on todella paljon työmaita, joissa ei kuule suomea juuri ollenkaan. Eilen kysyin Telinekatajan salskealta työmiheltä; ettei sun tarvitse varmaan käydä enää kuntosalilla. Hänen vastakysymyksensä oli ”Sorry I didn´t got you, joten jatkoimme englanniksi.
    ”Mustia” huonosti puhivia miehiä on takseina, foodooralaisia jne..

    Ihmekö tuo on, ettei suomi kulu suissa.

    Miten olivat suomalaiset elintasoturistit Ruotsissa 70-luvulla, jotka eivät koskaan oppineen ruotsia ?

    Mutta tänään edes suomalasiet nuoret eivät osaa enää lukea, kirjoittaa, laskea ja suomea, he osaavat vain jotain käsittämätöntä somea.

Kommentoi