Pohtiako maailman menoa vai lähtisikö pilkille?

Maailman menosssa ei paljon kommentoitavaa ole, mieltä osoitetaan niin Myanmarissa kuin Moskovassa ja USA:ssa koronakuolemat loppuivat nähtävästi kuin seinään vallanvaihduttua ( uutisoinnista päätellen).

Meillä julkaistiin talouskuralla raportti, jonka syitä ja seurauksia viisaammat pohtivat vertailemalla muihin pohjoismaihin, mutta vahingossakaan ei mainita Suomen olevan pohjoismaista ainoa euromaa, no valinta sekin.

Rapiat 15 astetta pakkasta, eikä merkittävää tuulta luvassa, joten olosuhteet pilkkipäivälle olisivat varsin otolliset, vaan kun kertovat, että kala on edelleen kadoksissa.

Ollako vai eikö olla, pilkille vaiko ei, siinäpä vasta kysymyksiä.

No annetaan hautua hetki.

18 vastausta artikkeliin “Pohtiako maailman menoa vai lähtisikö pilkille?”

  1. Joku viisas on sanout pilkkimisestä, että siinä kaks nälkästä katselee toisiaan reijästä.

    1. Arvi, varsin osuvasti sanottu.

      Pilkkiminen on myös suomalaiselle sopivan sosiaalinen harrastus.

      Jos satut samaan aikaan paikalle toisen pilkille menijän kanssa niin tervehditään päätä nyökkäämällä, johon yhdistyy sellainen kurkunperältä lähtevä murahdus.

      Istutaan päivä omilla rei-illään, omissa ajatuksissa ja lähtiessä kysäistään, ”tuutko huomenna”.

      Puhutaan siis vähän, mutta asiaa.

      1. Mika,- itse olen innokas pilkkimies ja halusta katselen reisästä toista nälkäistä.

      2. Se tuo koillistuuli ja ilmanpaine 1022 mpa, ei liene paras yhdistelmä kalansaaliille; vaan olisikohan se saanti pääasia vaiko vonkaaminen?

        1. Kalle, osuit asian ytimeen molemmissa, tuulensuunta ja ilmanpaine eivät auta saaliin saamisessa, mutta toisaalta onko se nyt sitten siitä saaliistakaan aina niin kiinni.

          Olen joskus ajatuksissani verrannut pilkkimistä meditointiin.

          1. Voisi kuvitella seuraavaa:

            Jos kala haluaisi säilyttää uimarakkonsa koon ennallaan, niin se matalapaineella menisi vähän alemmaksi.

            Jos rakon koko on kalalle yks hailee, niin matalapaine nostaisi kalan ylemmäksi ja rakko laajenisi yhä lisää.

            Laajeneva rakko saattaisi vähentää ruokahalua.

            Kostea ja lämmin ilmamassa on kevyempi kuin kylmä ja kuiva. Kevyt ilma alentaa ilmanpainetta. Jos kala ei säädä rakkoaan, nousee kala ylös päin.
            Olen tehnyt havainnon, että matalapaineella kala söisi paremmin, joten laajeneva rakko ei näyttäisi haittaavan ruokahalua.

            Ilmanpaine saattaa vaikuttaa myös kalan saaliseläinten käyttäytymiseen. Jos saaliseläimet vilkastuvat paineen laskiessa, se saattaa kiihottaa kalan ruokahalua.

            Ilmanpainetta alentaa ilmamassan keveyden lisäksi tuulen nopeus. Mitä kovempi tuuli, sitä alhaisempi paine veden tai jään pintaan kohdistuu.

            ——

            Myös kuun kierto vaikuttaa. Suurilla järvillä esiintyy vuorovesivirtauksia, jotka saattavat matalikoilla kuluttaa jäätä ja voivat vaikuttaa saaliseläinten liikkeisiin.

            Jos oletetaan, että jää on jäykkä ja rannoissa kiinni, niin paine jään alla vähenee vuorovesi-ilmiön kiskoessa vettä pois päin onkipaikalta.

            Niinpä nyrkkisääntönä talvikalastuksessa voitaneen pitää:

            Jos kuu vetää vettä pois päin jään alla, vallitsee kohtalainen tuuli ja ilma on kosteahkoa ja lämmintä, niin kala saattaa nousta reiälle kuikuilemaan, jos on noustakseen.

  2. Noinkohan euro selvittäisi Suomen jäämisen pohjoismaiden tasosta. Ettei esimerkiksi työelämän sopimuspolitiikalla, miten sosiaaliedut on järjestetty ja byrokratiallamme olisi olisi mitään tekemistä tässä.

    1. Matti, en sillä, että euro olisi se selittävä tekijä, mutta en myöskään mitenkään näe, etteikö se olisi tekijä tekijöiden joukossa.

      1. Euro lie osasyy mutta se että sen merkitystä kovasti korostetaan ja siihen ikäänkuin hirttäydytään kaikkia muita syitä vähätellen on se mikä harmittaa.

        Pilkkijänä itseäni ihmettelen, nuorna miesnä vietin viikonloppuni jäällä, oli jonkunlainen mania, saaliskaan ei ihan pääasia ollut mutta vanhemmiten sitten tyystin lopettanut, talviverkkoja kyllä olen aina viime vuosiin asti pitänyt.

      2. Talousnobelisteille euro tuntuu selittävän paljonkin.

        Ja Otmar Issing eläköitynyt eurottamisen suunnittelun tehtäväkseen ottanut ekonomisti oli epätoivon partaalla jo kymmenen vuotta sitten. Tuolloin Suomi olisi voinut irtautua eurosta helpommin kuin nyt. Mutta sitten tuli Kataisen sekametelihallitus, joka lisäsi vauhtia alamäkeen.

        Olisi pitänyt Soinin tai Väyrysen päästä pääministeriksi tuolloin.

        Väyrynen on lahja Suomen kansalle, jota se ei ymmärtänyt ottaa vastaan. Ei olisi tullut edes Holkerin katastrofihallitusta.

  3. Minun espanjalainen muusikkokaverini ( asunut Suomessa jo 70-luvuta lähtien) ihmetteli, mitä nuo mustat möykyt keskellä lumista järvenselkää ovat, jotka nykivät kuin olisi hikka koko kropassa. Sitten yht´äkkiä huitovat kätensä ylös kuin huutaisivat apua taivaan isältä.
    Sitten taas rojahtavat kyykkyyn, hörppivät pullosta jotain suuhunsa.

    Kerroin , että ne ovat henkensä kaupalla heikoilla jäillä narraamassa reiästä sormen kokoisia sinttejä. Ja ottavat kossua lämmikkeekseen.
    Nauroi katketakseen ja kertoi, että meillä Espanjassa haetaan isoja kaloja rannalta suoraan kalastajilta tai hallista ja viedään mammalle paistettaviksi. Me mennään kuppilaa juomaan punaviiniä siksi aikaa.

    Mutta tuon kossun ymmärrän, en muuta. Sen hyveen hän oli oppinut Suomessa.

    1. Välimeren maista tuli valtuuskunta tutustumaan suomen maatalouteen ja monet eivät olleet koskaan suomessa käyneet ja nyt kun tulivat oli talviaika ja kun heitä lennätettiin koneella pitkin itä-suomea, niin sanoivat, että on teillä laajat ja tasaiset peltomaat ainakin kun jäisiä lumenpeittämiä järvenselkiä ihastelivat.

  4. Tulipa käytyä rannassa toteamassa, että tänään ei sen enempää nivelet kuin selkäkään kairaamista / pilkkimistä salli, mutta eipä sieltä saalista olleet muutkaan saaneet, joten katsotaan huomenna tai jonain muuna päivänä uudelleen.

  5. Tässä ikkunan vieressä katselen, kun tasainen valkoinen hanki järvellä kimaltelee. Miten mahtaa olla, viimeksi kun rannasta muutaman metrin menin, niin vettähän siellä oli. Ei taida kalat uiskennella jään päälipuolella, vaikka vettäkin olisi. Senverran pakkastakin, lähes – 20 astetta, ettei oikein ilman kumisaappaita sielläkään voi olla.

  6. Nyt voisi mennä Yyteriin pyyteriin. Jää näyttää Youtubessa kuivalta. Samalla voisi vetää hokkareilla siivut.
    Jos molskahtaisi, niin ranta on matala ja voisi omin avuin päästä pois. Luistimia olisi vaikea saada pois jaloista, jos nauhat pääsivät jäätymään. Pitäisi olla veitsi mukana.

  7. Merelle en kyllä suosittele meneen harvinaisen kehnot jäät ainakin uudessa kaupunkissa ovat
    Kun paikalliselta tutulta sitä kyselin jos hekään ei merelle mene niin en kyllä minäkään terv tepivaari

  8. Näyttäisi tuolla Mikan maisemissa merenjää melko arveluttavalta, 5 -15cm rannoilla ja selkämeri avoinna, vesikin poikkeuksellisen lämmintä keskisellä selkämerellä. En välttämättä menisi merijäille. Pari kertaa olen lautalle jäänyt aikanaan Helsingin edustalla. Jää on tähän aikaan näköjään melko heikosti rannoissa kiinni.

Kommentoi