Kaiken pitäisi kasvaa – niin väestö kuin talous

Jospa Afrikassakin tapahtuisi Etelä-Korean ihme – väestöluku alkaisi laskea

Eteläkorealaiset naiset saavat keskimäärin vain 0,81 lasta elinaikanaan, kun väestön luonnollinen uusiutuminen vaatisi 2,1 lasta naista kohden.

*

https://www.google.com/search?q=etel%C3%A4korean+asukasluku&rlz=1C1JZAP_fiFI959FI959&oq=etel%C3%A4korean+asukasluku&aqs=chrome..69i57j0i10i22i30l2.10946j0j15&sourceid=chrome&ie=UTF-8

Etelä-Korea

51,78 miljoonaa (2020)

Väestön kasvu 0,1 % vuosimuutos ‎(2020)

*

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008920284.html

Etelä-Koreassa äitejä kutsutaan parasiiteiksi – maailman matalin syntyvyys uhkaa tuhota talous­ihmeen

ETELÄ-KOREAN syntyvyys on maailman pienin. Eteläkorealaiset naiset saavat keskimäärin vain 0,81 lasta elinaikanaan, kun väestön luonnollinen uusiutuminen vaatisi 2,1 lasta naista kohden.

Matala syntyvyys on käytännössä kaikista kehittyneistä maista tuttu ilmiö. Myös suomalaiset poliitikot ovat syntyvyydestä huolissaan, vaikka Suomessa kokonaishedelmällisyysluku on sentään Etelä-Koreaan verrattuna korkea 1,46.

Jopa matalan syntyvyyden esimerkkimaana pitkään pidetyn Japanin vastaava luku on 1,30.

 

 

5 vastausta artikkeliin “Kaiken pitäisi kasvaa – niin väestö kuin talous”

  1. Keskimäärin sivistyksen kasvu tarkoittaa että väkimäärä ei kasva samaan tahtiin. Usein myös vahva uskonto tarkoittaa hallitsematonta väestönkasvua, mutta ei aina. Esimerkiksi Iranissa perhesuunnittelu voi varsin hyvin, vaikka maa on ääriuskonnollinen.

  2. Oma etu edellä ei sovi lapsen tekoon. Toisaalta väestön liikakasvu on jo nyt ongelma.

  3. Kylmä materialismi jyrää. Väestönkasvu vähenee kun ehkäisyvälineitä on saatavilla halvalla ja kun lapsista tulee ”taloudellinen taakka” joka rajoittaa omia mahdollisuuksia kuluttaa. Köyhissä yhteiskunnissa lapset päinvastoin voidaan nähdä ”eläketurvana”, varsinkin pojat. Kun yhteiskunta ei avusta vanhoja ihmisiä niin perinteisesti suku ja lapset tekevät sen. Tilanne ei taida paljon poiketa siitä mitä se oli Suomessa 1800-luvulla. Tehtiin paljon lapsia, joista osa kuoli nuorena. Kun tultiin vanhaksi niin siirrettiin tila – jos sellainen oli – vanhimmalle pojalle ja muut joutuivat etsimään hommia muualta. Sitten tuli teollisuus ja muutettiin kaupunkeihin. Alettiin vaatia enemmän asumistilaa ja sen takia lapsien teko tarkoitti isompaa ja kalliimpaa asuntoa.

    Katolinen kirkko kieltää periaatteessa ehkäisyn, mutta miten mahtaa olla väestönkasvu vaikka umpi-katolisissa Euroopan maissa? Italiassa, jossa paavi ja katolinen kirkko ovat erittäin suosittuja, syntyvyys oli 1,27 lasta naista kohden, Espanjassa 1,24. Uskontokaan ei siis näyttäisi selittävän syntyvyyttä, vaan taloudellinen kehitys.

    Aiempina vuosisatoina maailman väkiluku ei päässyt nousemaan kun ajoittain toistuvat katovuodet ja niistä aiheunut nälänhätä ja sairaudet tappoivat massoittain ihmisiä. Suomessakin vielä 1867-68 nälkävuosina kuoli satoja tuhansia ihmisiä nälkään ja tauteihin.

    Sittemmin teollistumisen myötä lisääntynyt ruuantuotanto, paremmat kulkyhteydet ja terveydenhuolto rokotuksineen ovat alkaneet estää tämän ja väkiluku on kohonnut taittuakseen taas kun ihmiksten elintaso on noussut tarpeeksi. Niin on tapahtunut Euroopassa ja monissa Aasian maissa.

    Maailman väkilukua nostaakin enää lähinnä Afrikan valtava väestönkasvu. Afrikkalaisetkin ovat päässeet osallisiksi paremmasta terveydenhuollosta ja suuremmasta määrästä ravintoa, mutta koska heidän yhteiskuntansa perustuvat edelleen maatalouteen niin ihmiset ovat pysyneet köyhinä, ei ole motivaatiota rajoittaa syntyvyyttä, ei tarvitse miettiä isomman asunnon ostoa tai auton vaihtoa, elintaso pysyy samana joka tapauksessa oli lapsia paljon tai vähän, miksi siis piitata ehkäisystäkään, siitä on vain vaivaa?

    1. Siis todella antavasti koottu ja tiivistetty, kiitos. 🙏🏼

  4. Eipä tuohon Norpan tekstiin ole minulla paljoakaan lisättävää, paitsi:
    .
    ’,, miksi siis piitata ehkäisystäkään, ..”
    .
    Afrikassa ei todellakaan mene hyvin.

    *********************************************************************
    https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008883524.html
    .
    YLI puolet afrikkalaisista nuorista harkitsee muuttoa ulkomaille huonojen tulevaisuuden näkymien vuoksi, kertoo African Youth Survey -tutkimusjärjestön tuore selvitys.

    Muutos huonompaan suuntaan on ollut nopeaa, sillä vastaavassa kahden vuoden takaisessa tutkimuksessa kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti pysyvänsä kotimaassaan. Asiasta kertoo brittilehti The Guardian.

    *********************************************************************
    https://www.maailma.net/uutiset/nalka-kasvanut-dramaattisesti-koronapandemian-vuoksi-ykn-tavoite-poistaa-nalanhata-2030
    .
    Nälänhätä ja aliravitsemus on kasvanut jyrkimmin Afrikassa, jossa joka viides oli aliravittu. Koronapandemian lisäksi nälkää ovat kasvattaneet konfliktit ja ilmastonmuutos. Aliravitsemus johtuu myös terveellisen ruoan kalleudesta.

    **********************************************************************
    Afrikassa (Intiassa, Pakistaniassa ..) ihmisten ajatuskulku on varmasti Norpan esittämä (alla).
    .
    ” ..mutta koska heidän yhteiskuntansa perustuvat edelleen maatalouteen niin ihmiset ovat pysyneet köyhinä, ei ole motivaatiota rajoittaa syntyvyyttä, ei tarvitse miettiä isomman asunnon ostoa tai auton vaihtoa, elintaso pysyy samana joka tapauksessa oli lapsia paljon tai vähän, miksi siis piitata ehkäisystäkään, siitä on vain vaivaa?”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *