Demokratia vaarassa USA:ssa ja muuallakin

Clintonit niin kuin moni muukin ulkopuolinen ihmettellee, miten ”reb rupu klaanit” mellastavat edelleen Trumpin johdolla yrittäen sotkea ja purkaa demokratiaa tukevaa lainsäädäntöä. Ja se johtuu ylimpien oikeusviranomaisten nimitysoikeudesta kulloinkin istuvan presidenin oikeudella huolimatta siitä, että presidentin tulee edustaa riippumattomuutta ja kaikkia puolueita ja koko kansaa.

Samaa sotkua esiintyy EU:ssakin kuten Puolassa ja Unkarissa puhumattakaan Euroopan ulkopuolisista diktaattorivaltioista.

Samaan aikaan Ranskan ja muidenkin vaalit ja alhainen äänisaalis ruokkii epäoikeudenmukaisuutta yhteiskunnissa vain aktiivisten hyväksi.

Mistä tämä johtuu ? Väitän, että kapenevan yleissivistyksen vuoksi, medialukutaodottomuuden, aktiivisen vale(some) median voimakkaasta noususta, jota helposti ääriaineksiet osaavat hyödyntää ja, koska niitä eivät sido mitkään eettiset säännöt, vaan iso rahasampo.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/bba8b848-2cd7-4295-9478-4b305f20add1

58 vastausta artikkeliin “Demokratia vaarassa USA:ssa ja muuallakin”

  1. Tämä blogi osoittaa kyllä kirjoittajan yksisilmäistä yleissivistyksen tasoa, jossa kaikki toisin ajattelijat ovat uhkana heidän enemmistödiktatuurilleen.

    1. Demokratian tuntemus kuuluu yleissivistykseen. Se tarkoittaa kaikkien äänen kuulumista ja huomioon ottamista lainsäädännössä. Ei niin kuin ”repuusit” yrittäen johtajansa, silloisen presidentin kannustuksesta jopa murhata ja hirttää jopa oma korkein edustajansa varapresidentti Pence.

      1. Demokratian suojissa ja nimissä ne suurimmat synnit ja haureus toteutetaan ja monissa maissa diktatuurikin olisi parempi yhteiskuntamalli kansalaisten näkökulmasta kuin huonosti hoidettu ”demokratia”.

        1. Olisiko Arvilla kertoa esimerkkejä maista joissa on toteutettu hyvin toteutettu diktatuuri.

          1. Myllymatti, eikös nämä maat johin on länsimaista demokratiamallia lähdetty viemään, niin ole mennyt entistä huonompaan suuntaan siitä, mitä diktatuuri heille edusti.
            Arabimaat nyt kuitenkin tulee ensimmäisenä mieleen ”Arabikeväineen

            1. Onhan se niin että ei kannettu vesi kaivossa pysy.
              Niin länsimaista demokratiaa kuin kommunismia tai jonkun muun sortin diktatuuria ei pitäisi väkipakolla yrittää istuttaa, vain siemiä kylvää ja katsoa itääkö.
              Mutta sitä mieltä olen että länsimainen demokratia josta Suomi on hyvä esimerkki on paras yhteiskuntamuoto mitä ihminen on keksinyt. En sano että se valmis on mutta paras.

              1. arvin mielestä kansalaisten murhaaminen ja vangitseminen mielialtaisesti on parempi kuin ihmisten oikeus päättää omista asioistaan.
                Sinänsä ei todellakaan yllätä.

  2. Juhan kommenttiin en voi muuta sanoa kuin että, voi pyhä yksinkertaisuus.

  3. Hmm…demokratia on vaarassa, voi hyvinkin olla niin, mutta miksi, se onkin hyvä kysymys.

    On jotenkin hassua se miten demokratian vaarassa olemista ovat toistaneet ihan ne samat tahot, jotka ovat aivan vakuuttuneet siitä miten ihmiset ovat äänestäneet väärin niin meillä kuin myös muualla.

    Ja ellen ole aivan väärässä niin kyllä tälläkin foorumilla on vaadittu laillisesti toimivan puolueen lopettamista ja kaikkien sen kannattajien tuomitsemista syvimpään helvettiin, ovathan he luku ja kirjoitustaidottomia idiootteja ihan järjestään.

    Kyllä olisi ihan hyvä katsoa peiliin ääriaineksista puhuessa ja olla luottamatta siihen, että osallistujat olisivat kaikki muistisairaita.

    1. Muistit ihan oikein. Ei sellaisia ääriliikkeitä Suomessa tarvita, jonka sisällä ja kyljessä rehottaa jopa väkivaltaa ja sen trumppilaista ihannointia, orbanimaista diktatuuria ja yksinvaltaa sekä maailmasta eristäytymistä.

      1. ”Muistit ihan oikein. Ei sellaisia ääriliikkeitä Suomessa tarvita, jonka sisällä ja kyljessä rehottaa jopa väkivaltaa ja sen trumppilaista ihannointia, orbanimaista diktatuuria ja yksinvaltaa sekä maailmasta eristäytymistä.”

        No tästä huolimatta , en kieltäisi esim. Vasemmistoliiton olemassaoloa.

        1. Onhan siinä aikamoinen ero, että vasemmistoliitto kelpaa erilaisiin hallituksiin ja persut, johon viittasit ei. Ja käsittääkseni vasureiden ihmisarvo ei perustu rahaan ja ihmisryhmien eriarvoistamiseen, Eurooppan yhteistyön halveksimiseen eikä diktaattorimaisuuden ihannoimseen.
          Sille kelpaa hyvin demokraattia, kuitenkaan ei demokraattsesti valitut persut yhteistyöhallitukseen. Mutta se on hiukan eri asia kuin trumppimainen demokratia, jota persut ihannoivat.

          1. Niin, sinun lisäksesi en ole tällä foorumilla muiden huomannut kipuilevan demokratiasta, joten ehkä se ”Trumppilaisuus” onkin lähempänä kuin arvaatkaan.

              1. En tiedä muista, mutta itse olen ”trumppilainen”, kuten puolet Amerikan kansastakin.

              2. Trumppilaisuus on romahtanut Amerikassa Trumpin ”sisällissotakiihotuksen” jälkeen, ei republikaanit, josta suurta osaa ei saa enää sorkkaraudallakaan trumppilaiseksi.

              3. Heikki,- olehan varovainen ennustuksinesi, sillä Trumpin seuraava presidenttikausi on jo lähes kirkossa kuulutettu ja Amerikkalaiset huomaavat tulleensa höplästä veretyiksi, kun hairahtuivat äänestämään kävelevän muumion valkoisen talon sätkynukeksi.

              4. Minusta sätkynukke- nimitys sopii juuri kusp…selle sätky-ukolle trumpille, joka oli narusta vedettävä putinilainen nukketeatterikoomikko vailla vertaa.
                Onneksi järki on palannut Bidenin USA:han.

              5. Trump sanoi, että jos hän olisi ollut presidenttinä, niin Putin ei olisi uskaltanut hyökätä Ukrainaan ja uskon häntä. Trumpin presidettikaudella ei aloitettu yhtään uutta sotaa, päin vastoin hän lopetti niitä.

              6. Trumpin puheet ovat aina puuta heinää. Sen sijaan hän olisi mielellään karkottanut kaikki mamuperäiset maasta, jotka ovat USA:n rakentaneet.
                Eli sinne ei olisi jäänyt montaakaan, ei edes Trump ja hänkin alkuperältään itä-eurooppalainen.
                Mutta otahan Arvi viisaat aivosi narikasta ja mieti hiukan.

            1. Nythän niitä Trumpin aitoja pystytellään jo lähes jokaisen maan rajoille Euroopassakin, joten pilkka osui kyllä omaan nilkkaan herjaajilla.
              Amerikkalaisille tärkeintä on, kuinka paljon on lompsassa ”hynää” ja Ukrainan tapahtumille he eivät korvaansa lopsauta eikä varsinkaan sen mukaan äänestä vaaleissa.

  4. Kyllä Heikki siinä on oikeassa että ns. somekratialla on osuutensa tässä. Monet psykologian asiantuntijat ovat sen sanoneet monet kerrat. He eivät vain ole tarpeeksi mielenkiintoisia jotta heitä uskottaisiin.

    Siitä olen vähän eri mieltä että ongelma rajoittuisi vain maihin joissa tietyt öyhöoikeistolaiset saavat pelitilaa. On maita, joissa ongelma tulee äärioikealta, joissain äärivasemmalta, mutta myös maita joissa ongelma tulee äärikeskustasta.

  5. Itse haastaisin kanssaihmiset ymmärtämään niitä, jotka vierastavat yhteiskuntaa ihmisineen-rakenteineen eräänlaisena monoliittisena organismina, tai koneena, jossa demokraatit itse näyttäytyvät oman järjestelmänsä uhreina, kaikesta hyvästä tahdosta huolimatta.
    Ongelma itsellenikin tässä liittyy ehkä enemmän identiteettiin ja siihen ihmiskäsitykseen mitä itsellä ollut, ja mitä myös pidän arvokkaana niissä määrin, etten halua luopua siitä.
    Eli että ihmiset ennen muuta ovat hyviä toisilleen.

    Kyse on siitä, ettei halua hyväksyä väkivaltaa eikä sotaa osaksi arkeaan, mutta vielä enemmän itselleni kyse on siitä, etten itse halua valua sellaiseen paatuneeseen mielen maisemaan, jossa kanssaihmiset näyttäytyvät toisilleen vihollisina.
    Siinä ei ole minulle kyse siitä, hyökkääkö Venäjän presidentti demokratiaa vastaan, vaan enemmänkin mietin, käytetäänkö paholaiseksi leimattua hahmoa siltana sille, että koko yhteiskunta yhdessä murenee moraaliseen rappioon hyväksymällä hiljalleen yhä vakiintuvamman ajatuksen yhteisestä vihollisesta; jonkinlaisen täysin mustavalkoisen antiikkisen dualismin, jossa hyvä ja paha taistelevat, eli maailmassa on joko hyviä tai pahoja ihmisiä, ystäviä ja vihollisia, me vastaan he jne.
    Sellainen on minulle viattomuuden riisumista ja oman identiteetin paaduttamista ja korruptoimista.

    Minusta on ikävää, miten kehittyneissä länsimaissa kovat arvot, kilpailuhenkisyys sekä älyn ja tiedon korostaminen, teknologia ja individualistinen yksilökeskeinen oman edun tavoittelu on ikään kuin penetroitunut ja vakiintunut sekä yhteiskuntaan että ihmis-yksilöihin itseensä niin syvälle, että ihmisistä itsestään ikään kuin tulee oman järjestelmänsä uhreja.
    Esimerkkeinä tällaisesta kenties tiedostamattomasta ja tahattomasta tapahtumasta pidän tälläkin alustalla tapahtuvaa älyllistä kilvoittelua, missä toki varmasti myönteisetkin puolensa, mutta se on myös minulle todella kurjaa, miten jopa tällaisella alustalla ihan sivistyneen oloiset kanssaihmiset (pyydän anteeksi, en tunne teitä enkä myöskään ole lähtenyt verkkoon nuuskimaan, koska haluan lähtökohtaisesti kohdata ihmiset avoimesti ihmisinä, en titteleiden tai muun lähtötiedon kautta) tuntuvat kiusaavan toisiaan asettaen oman älyllisen kilpailevuutensa ja oikeassa olemisen tarpeen toisten kanssaihmisten tunteiden ja hyvinvoinnin ylitse. Tai siltä se minusta kommenttikäyttäytymistä ihmetellessä tuntuu.
    Olen herkkä ihminen ja niin ovat monet muutkin, eikä se ole tyhmyyttä, sivistymättömyyttä eikä heikkoutta tai häpeän asia.

    [Kevennettäköön tähän väliin, että suomen sana tai käsite ’sivistys’ saattaa etymologisesti palautua hyvinkin arkisiin siivoamiseen liittyviin sanoihin, toisin kuin saksalaisesta akateemisesta perinteestä ruotsinkin kieleen levinnyt ”Bildung”, joka ilmeisesti viittaa jonkinlaiseen kuvalliseenkin rakentamiseen ihmisen mielessä:
    ”Kielitieteilijä Martti Rapola huomauttaa, että substantiivi sivistys ja
    myöhemmin sivistyä- ja sivistää-verbit ilmaantuivat vanhemman valistus-sanaperheen rinnalle. Etymologisesti ne palautuvat sanoihin siveä
    ja siivo. Vanhassa kirjakielessä ’siivo’ merkitsee järjestystä, kuntoa ja siisteyttä, mutta ’siveys’ useimmiten sävyisyyttä ja maltillisuutta. Murteissa
    ’sivistäminen’ merkitsee muun muassa silittämistä, siivoamista, raivaamista, viimeistelemistä, koristamista tai pellavien harjaamista. Kirjakielessä se merkitsee opettamisen, kouluttamisen ja kasvattamisen kaltaisia
    asioita.”
    – Sauli Salmela/
    https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/118708/klassisesta_sivistyksesta_ihmisyyden_kasvatuksen_hyvan_elaman_perustana.pdf?sequence=2&isAllowed=y%5D

    Empatia ja toisten tunteiden huomioiminen on ihan kaunista ja arvokasta ja menee itselläni kaikkien ismien, aatteiden sekä vihollis-ajattelun ylitse.
    Se on minusta kaunista ja arvokasta, että on ystävyysseuroja, halua pitää toisesta huolta, halua ymmärtää ympärillä olevien ihmisten kokonaisuuksia eikä vain heidän älyllistä sanomaa ja teknistä loogisuutta. Myös elämän suuressa kuvassa identiteetin ja yhteiskunnan tasolla ihan kaikkia ”muita” ja ”toisia” ja ”pahoja” ja ”erilaisia” ihmisiä-yhteisöllisessä suhteessa.

    Olisi mielestäni toivottavaa ja haluaisin itse nähdä niin, ettei elämä eikä yhteiskunta ole logiikkapelia tai juonittelua eikä kilpailemista siitä, kuka on älykkäin ja lukenein vihollinen, joka pitää selättää omalla nerokkuudella, vaan soisin että jaksaisimme ulottaa oman älyllisen uteliaisuuden ihan aidosti kanssaihmisten hyvinvointiin sekä siihen, mitä itse kullekin kuuluu ja kuinka kukakin voi.
    Ihmisenä olemisen eikä sivistyneisyyden minusta tarvitse olla susilaumamaista, tuhovoimaisen kilpailevaa omanlajisten repimistä.
    Voisimme myös vain olla hyviä toisillemme.

    Ehkä sitä kautta tällaisille alustoille ja netin muillekin alustoille voisi muodostua turvasatamia ja aidosti hyvää tekevää rauhan ja rakentavuuden kulttuuria ja henkistä maisemaa kaiken ankeuden ja ja järjettömän hysteerisen silmpomisen sekä sodan vihoittamien hätiköityjen demokratia-pelastusliikkeiden sijaan.
    Joudumme kuitenkin elämään yhdessä samassa sinisessä kuplassa (kuplista voi myös lukea lisää vaikka Peter Sloterdijkin ajatteluun tutustumalla niin halutessaan leikkisän lämpimästi mielikuvitus-edellä), ja ellemme väenpaljoudesta ja ruokapulasta huolimatta ole ryhtymässä susilaumaksi, voisimme mielestäni ainakin yrittää olla mukavia toisillemme. Vaikkei se helppoa ole epätietoisuudessa ja epävakaudessa.

    Kun kuuntelin pääministerin haastattelutunnin nyt sunnuntailta, huomasin miettiväni, miten älykäs tykki ihminen on, mutta kuitenkin täysin inhimillisissä kysymyksissä vaikkapa nuorten tyttöjen häirintään liittyen, takelteli ministeri ja lopulta antoi vastauksen, joka herätti miettimään, onko hän konemaisena suorittajana ja erinomaisen tehokkaana johtajana kuitenkin myös omalla tavallaan järjestelmänsä uhri siinä mielessä, ettei kykene osoittamaan empatiaa edes itse itselleen tai omaa nuorta minäänsä kohtaan, tai edes halua pysähtyä näiden asioiden äärelle?

    Eikai tunteita ja inhimillisyyttään tarvitse pelätä. Käsitys älykkyydestä ja fiksuna ihmisenä olemisesta tai ihmisyyden ihanteista sen sijaan voisi mielestäni laajentua sen kutistumisen ja ankeuttamisen sijaan. Elämä ei ole kilpailu älykkyydestä eikä yhteisöllisyyden pitäisi olla tappelua resursseista. Emme ole eläimiä, vaan voisimme kiinnostua myös niistä tuntevina persoonina tai vähintäänkin tuntea kiitollisuutta muunlajisille, joita ilman ei olisi meitäkään täällä sotimassa.

    Toivon lämpöä ja vihreää kaikille kanssa-ihmisille tähän päivään ja hetkeen, missä ikinä sen vietät.

  6. Meitä on paljon useamman laatuisia ihmisiä kuin vain se, mitä yhteiskunta järjestelmineen näkee ns. sen elämiseen tarvittavine koulutuksineen ja älyineen.
    Meitä on henkiseltä kehitystasoltaan useilla tasoilla olevia ”olentoja”, joita tietyssä filosofiassa sanotaan olevan 7 eri tasoa. Alin voi olla älykäs, mutta lähempänä eläimellistyyttä, jotta selviää hengissä elämästään jatkoon.
    Hän syntyy ns. kuolemiensa jälkeen uudestaan ja uudestaan, kunnes oppii ja nousee korkeimmalle 7:lle tasolle, jonka jälkeen ei tänne maalliseen rajalliseen kouluun enää tarvitse syntyä, vaan voi jäädä nauttimaan eteeriselle tasoille ilman rajoja.
    Sitä kustutaan uudesti syntymiseksi siellunvaelluksesksi vain ihmisten kesken.

    Emme tiedä, mutta voimme tästä esimerkkinä kokea köyhän, rupuisen ihmisen avaran ystävällisyyden toisia ihmisiä kohtaaa, joka tuo kanssaihmisilleeln iloa ja valoja ja päinvastoin. Hän on henkisesti korkealla tasolla.
    Toinen voi imeä lähimmäisestään kaiken energian, ilon ja elämänvalon ja heijastaa vain katkeruutta ja pahuutta. Mikä lienee hänen henkinen tasonsa ?

    Uskon, että demokratia edistää parhaiten suvaitsevaisuutta ja kaikkien hyvään pyrkivien kukkimista päinvastoin kuin harvainvallan väkivaltaa ruokkiva diktatuuri ja haarniska.

  7. Tuossakin on paljon pohjaa Heikillä.

    Jenkeissä on monta kymmentä eri maata ja jokaisessa maassa monenlaisia ihmisryhmiä. Jokaisella on oma tausta, oma tarina, oma ns. moraalinen kompassi. Heistä lähes jokainen rakastaa demokratiaa, mutta heidän jokainen demokratia on erilainen.

    Avasin hieman tätä ajattelua kouluammuskelujen kontekstista videolla taannoin

  8. En näe, että demokratia olisi vaarassa Yhdysvalloissa. Ns. trumpismi kertoo etupäässä demokraattisesta itsekorjaavuusliikkeestä eli konservaltiivisuus on lisääntynyt vastapainottamaan liian pitkään jatkunutta vasemmistovetoista liberalismia.
    En mie toisaalta kyllä kovin elämöisikään tuolla amerikkalaisella demokratialla. Paljon siinä maassa olisi korjaamisen varaa, mutta ehkäpä nämä jännitteet – pitkään jatkunut liberalismi kaiken maailman wokevouhotuksineen ja noin parikymmentä vuotta sitten käynnistynyt konservatiivinen korjausliike – saavat aikaan parannuksia siihen valtioon, joka koostuu puolesta sadasta omasta valtiosta, mikä ei sivumennen sanoen ole minusta kovinkaan onnistunut hallintomuoto.

    En pidä demokratiaa parhaana hallintomuotona, mutta se on paras minkä tiedän. Olkoonkin että ehkä maailman etevin filosofi tuomittiin kuolemaan demokraattisessa Ateenassa niinkin heppoisilla syytöksillä kuin nuorison turmeleminen ja väärien jumalien palvonta.

    1. Olihan se demokratia jotenkin helpompi istuttaa Amerikassa ns.neitseelliseen maaperään ja missään ei ole demokratiaa onnistuttu juurruttamaan ja rakentamaan sellaisiin maihin, jotka ovat tuhansia vuosia barpaarissa eläneet.

  9. USAn republikaanit ihannoivat asevaltaa, barbarismia, trumpismia( tyhmää tv-populismia ja twitter johtamista), rahaa ja eriarvoistamista, Ayn Randin oppien mukaisesti.
    Jopa republikaanien älymystö on kauhuissaan omasta kehityksestään.

  10. Republikaanien nykytila on seuraus, ja kamala seuraus – mutta sen syyt ovat asia josta emme ole halukkaita keskustelemaan.

    Yksi jatko-oire, jota toivon, on kaksipuoluejärjestelmän säröytyminen. Ei se ihan sukupolvessa katoa, mutta jos edes ottaisi osumaa. Andrew Yang on tällä hetkellä mies paikallaan sitä rikkomassa.

  11. Demokratian suurin este on luotettavan ja riippumattoman tiedonvälityksen joutuminen manipuloinnin, markkinavallan ja yksinvaltaisen politiikan estämäksi kuten näemme naapurissa.

    Arvovaltaiset ja riippumattomat päätoimittajat lehdistöstä huolestuivat pilkkoutuvasta mediasta, jossa mm. some-kanavallisesti voi vain valita itseään kiinostavia juttuja, ei nähdä tiedonvälityksene koko kirjoa. Jopa se, että painettavien lehtien selattavuuden häipyessä yleissivistys rappeutuu ja on vaara demokratialle.
    USA on vakavasti ottaen juuri tästä syystä huolissaan tiedonvälityjsen rappeumasta demokratian peruskivenä. Mutta myös perustaitojen rappeutuessa kuten luku- ja laskutaito.

  12. Demokratian suurin este on luotettavan ja riippumattoman tiedonvälityksen joutuminen manipuloinnin, markkinavallan ja yksinvaltaisen politiikan estämäksi kuten näemme naapurissa.

    Arvovaltaiset ja riippumattomat päätoimittajat lehdistöstä huolestuivat pilkkoutuvasta mediasta, jossa mm. some-kanavallisesti voi vain valita itseään kiinostavia juttuja, ei nähdä tiedonvälityksen koko kirjoa. Jopa se, että printtilehtien selattavuuden häipyessä yleissivistys rappeutuu ja on vaara demokratialle.
    USA on vakavasti ottaen juuri tästä syystä huolissaan tiedonvälityksen rappeumasta demokratian peruskivenä. Mutta myös perustaitojen rappeutuessa kuten luku- ja laskutaito.

      1. Heikki,- eihän 2015-16 vielä Ukrainan sotaa käyty, mutta kovasti niitä elintasoturisteille yks`ja toinenkin maa Euroopassa aitoja pystytteli.

    1. Ei nyt välttämättä suoraa demokratiaan liittyen, mutta kuuntelin joskus jonkun ohjelman, missä toimittajat kuvasivat sisällön tuottamisen nopeatempoista painetta isoksi ongelmaksi, kun toisaalta laadukkaiden juttujen tutkimiseen ja rakentamiseen ei ole aikaa — ja toisaalta median kuluttajat itse kyseisen jutun mukaan käyttäytyisivät eri tavoin mitä väittävät juttuja lukevansa. Eli että vaikka vaaditaan laadukkaita ja hyvin taustatutkittuja juttuja, joita sitten kuitenkaan ehkä todellisuudessa ei jakseta vaivautua lukemaan, koska niiden lukeminen myös vaatisi aikaa, jota nopeatempoisessa nykytodellisuudessa ei ilmeisesti kenelläkään ole. Esa Saarinen kai tästä luennoi filosofisen systeemi-ajattelun höpötyksissään, että kun maailma täyttyy kaikenlaisesta silpputiedosta, käyttää ihminen aikansa vaikkapa kaupan elintarvikkeiden alkuperämaiden yms. salapoliisityöhön, eikä ihmisellä itsellään lopulta edes ole aikaa pohdiskella ja prosessoida vapaasti, tai miettiä oleellisempia/ merkityksellisempiä asioita kuten vaikka että mitä isomummille kuuluu.
      Ilmeisesti myöskin akatemian itsensä sisällä on tapahtunut ilmiö, jossa huomattiin tutkijoiden töiden kirjallisten osuuksien vapaiden pohdiskelu-osuuksien ohentuneen, koska ilmeisesti edes heillä ei olisi enää aikaa prosessoida tai ajatella.
      Mistä kenties voi ajatella seuraavan sellaista, että vaikka tietoa ja taitoa olisi valtavasti, eivät ihmiset tee sillä mitään luovaa uutta.

  13. ”Jenkkilää ohjaa raha.”

    Kyllä näin …

    … toisaalta:

    Politiikassa, mielestäni, ohjaa kansan suosion kalastelu. Demokraattien kannattajakunnasta merkittävä osa on latinoita. Meksikosta tulevan ihmisvirran rajoittaminen laskisi demokraattien suosiota latinoiden keskuudessa. Toimenpiteen välttämättömyydellä ei ole mitään merkitystä, jos se on ristiriidassa puolueen suosion ylläpitämisessä.

    *

    https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008486251.html

    Texasissa on jälleen aloitettu ”muurin” rakentaminen Meksikon rajalle

    Texasin kuvernööri on raja-aitaprojektin ohella uhmannut keskushallintoa maahanmuuttopolitiikassa muutenkin.

  14. Yuval Hararin ihmiskunnan historiaa läpi-kuljettavassa kirjassa oli hauska väite metsästäjä-keräilijöistä, että he olisivat olleet ihmiskunnan kykenevimpia yksilöinä yksilötasolla siinä missä nykyihmisten yhteiskunnissa äly ja osaaminen on kollektiivista ja olemme yhä riippuvaisempia toisistamme.

    1. On moneen kertaan todistettu tutkimuksin päätöksentekomekanismeja ja tuloksia. Ryhmä tekee ylivoimaisesti enemmän oikeampia päätöksiä kuin yksilö.
      Se, vaikka päätös sitten viedään loppuun yhden johtajan nuijan kopautuksella, on kuitenkin ryhmätyön tulos.

      1. Se on mielenkiintoista miettiä, että kuinka kollektiivinen päätöksenteon vahvuus suhteutuu vaikkapa klikkimediaan tai sosiaalisen median trendeihin… millaiset yhteisöllisyyden muodot voisivat tulevaisuudessa olla hyviä tai miten/ mitä ne viisaat/ hyvät demokraattisuuden ilmentymät voisivat esimerkiksi olla muuttuvassa media-yhteiskunnassa? Tai mihin suuntaan/painotukseen yhteiskunnan medioita ja demokratioita tulisi kehittää?
        Myöskin esimerkiksi jossakin kaupungissa asuvalla nuorella ei elämänsä aikana tule välttämättä olemaan sillä lailla henkilökohtaista tarvetta tai käyttöä/ kiinnostusta luonnontieteiden/ matematiikan opiskelulle tai sellaiselle vanhanajan laajalle yleissivistykselle (kynnyksen kasvaessa myös kun opiskeltavan tiedon/ historian määräkin kasvaa jatkuvasti yli kaikkien yksilöiden inhimillisen kapasiteetin), jolloin sitten ehkä yksilöiden omiin aitoihin intohimoihin syventyvä harrastuneisuus ja kapea-alainen asiantuntijuus voisikin palvella tehokkaimmin yhdessä päätöstä tekevää kollektiivia ja ikään kuin pelastaa demokratiaa omalta tyhmistymiseltä? Tai miten kannustaa ilmastosta ja eläinkunnasta välittävä nuori opiskelemaan vaikkapa luonnontieteitä?
        Taiwanissa käsittääkseni korkeakoulutetun väestön prosentuaalinen määrä sekä koulutuksen taso korkealla, mutta koulutettuja ihmisiä liikaa jne. Tutustuin joskus jenkkiläiseen arkeologian tutkijaan, joka rakasti työtään, mutta oli täysin onneton yksinään koko ajan jossakin kaukana perheestä ja ystävistä oleillessaan hirveän opintolainavelka-painolastinsa kanssa mistä syystä hän kärsi masennuksesta ja yksinäisyydestä 🙁

        1. Kaiken päätöksenteon ytimenä, joka koskee joitakin joukkoja tulee olla riippumatonta asiantuntijatietoa ml. ”poikkitieteellisyyttä”, vaistoa, íntuitiota, kokemusta jne..
          Joku yleinen somejoukko voi antaa impulssin, mutta päätös pitää tehdä valitussa nimetyssä rymässä, jonka tausta on selvä.

        2. Erkaantuminen luonnosta ja luonnollisista asioista teoreettisiin kupliin ei palvele kuin harvoin, jos silloinkaan.
          Korkein ja teoreettisin matematiikkakin vaatii ongelman, joka ratkaisee jonkun järjelle käyvän osaongelman.
          Filosofit vitsailevat ja vääntävät asioita, jota oppimaton ei ymmärrä. Samoin biologit nauravat keskenään vitseiksi vääntäen ja väärin tulkituille kromosomien liikkeille dna:ssa, joista taas muut eivät ymmärtä hölkäsen pöläystä……

          1. Joo, ja tässä kaupungistumisen ristiriita tulee ehkä vastaan, ellei saada tuotua luontoa ja luonnollisia asioita kaupunkien kupliin 🙂 Tietysti varmaan astronomia sellainen jänskä teoreettisuuden puolimystinen hyperbolisuus huolimatta sinnekin kurkoittamisistamme… yritin kuunnella jotakin Enqvistin juttuja tiedepodcastista ja tulin melkein yhtä sisuuntuneeksi mitä miehet täällä mee-toosta 🙂 No en oikeasti sentään, onhan universumi lumovoimaisempi kuin mitä me naiset.

  15. Rousseau: ”paluu eräällä tavalla luontoon” on välttämätöntä, että ymmärrämme reunaehdot elämisellemme sääntöineen, mahdollisuuksineen, mahdottomuuksineen ja politiikkoineen.

  16. Texasin muurissakin on raha iso peluri. Muistakaa: jonkun se muuri pitää rakentaa, se maksaa aivan helvetisti, eli se on merkittävä rahansiirto osa- tai liittovaltiolta tietylle yritykselle.

    1. Ehkäpä Meksikon muuri saa kannatusta myös demokraattien piireissä, kun olot useissa osavaltioissa alkaa muistuttaa tilannetta Meksikossa ja sen eteläpuolella olevissa valtioissa.

      Muurin loppuun asti saattamisen kustannus, 25 miljardia dollaria, on kolme prosenttia USA:n yhden vuoden puolustusmenoista.

      ************************************************************************
      https://fi.wikipedia.org/wiki/Meksikon_ja_Yhdysvaltain_raja-aita
      .
      Meksikon ja Yhdysvaltain raja-aita on maiden rajalle rakennettu noin 1 000 kilometrin pituinen turva-aita, joka kattaa noin kolmasosan koko rajan pituudesta. Yhdysvallat on rakentanut aitaa 1990-luvulta alkaen, ja sitä laajennettiin etenkin George W. Bushin presidenttikaudella, mutta myös Barack Obaman kaudella.[1] Aidan rakentaminen on maksanut yli kaksi miljardia dollaria
      .
      Muuria alettiin vuoden 2018 aikana rakentaa ainakin New Mexicon ja Texasin etelärajoille. Koko muurille tarvittiin presidentin mukaan 25 miljardin dollarin rahoitus, josta syyskuuhun 2018 mennessä kongressi oli hyväksynyt 1,6 miljardia dollaria. Trump aikoi alun perin maksattaa rakentamisen Meksikolla, mihin Meksiko ei ole suostunut.[5]
      *

      .
      Muurin loppuun asti saattamisen kustannus , 25 miljardia dollaria, on kolme prosenttia USA:n yhden vuoden puolustusmenoista.
      .
      Viisi eniten sotilasmenoihin vuonna 2021 käyttänyttä maata ovat järjestyksessä:

      • Yhdysvallat (801 miljardia dollaria)
      • Kiina (293 miljardia dollaria)
      • Intia (76,6 miljardia dollaria)
      • Iso-Britannia (68,4 miljardia dollaria)
      • Venäjä (65,9 miljardia dollaria)
      • .
      https://www.sadankomitea.fi/teema/sotilasmenot/

  17. Terveisiä vaan niille nurkille Nuuksion Pitkäjärven rannoille. Sieltä ”Yhtyneiden torpalta” ( OtavaMedian) kuului ja näkyi monet kovaääniset keskustelumme milloin demokratiasta, toimitusten itsekehuista, levikeistä tai pihvin kypsyydestä saunan lauteilla.

  18. Voi ei, kiitos! 🙂 Ja anteeksi, nyt minua hävettää ja pitää heti korjata, kun illalla väsyneessä innostuksessa en tajunnut laittaa Bembölen perään sulkumerkkejä, joiden sisälle Zacharias Topeliusta, jonka kautta kai Bembölellä kansantarustossa myös viitataan hölmöläissatujen hölmölän kylään, millä siis viittasin omaan yleissivistyksen puutteeseen täällä alustalla oleviin selvästi minua paljon historiaa tuntevampiin nähden. Tunsin osallistuvani lukeneiden keskusteluun hölmöläisenä. Pahoittelut tästä epäselvyydestä!

    Mutta oikeasti mietin, että se on ihmeellistä ja vähintäänkin erityistä, että täällä verkossa on tällainen alusta, jonka osallistujille ja ylläpitäjille soisin jaettavan jonkun kulttuurin edistyksellisyys- kunnia maininnan.

    Toivon täyttäviä luontohetkiä kesäyön unelma-ripauksineen kuitenkin sinnekin.

    1. Älä nyt Liisa noin pahasti ala-arvioi itseäsi. Vai oliko tuossakin kansantaruston ketunhäntä kainalossa?

  19. Apua, eikä ole mitään ketun häntiä kun täysin sattumalta ohjauduin tänne pirkanblogeihin tietämättä yhtään täällä kirjoittelevista tai ikähaarukasta. Joku täällä kirjoitti syntyneensä 1930-luvulla, mikä sori vaan on melko siistiä mielestäni monessa suhteessa. Monet omanikäiseni eivät kykene juttelemaan politiikasta tai mistään tällä lailla kiinnostavasti.

  20. Siis että minut ohjasi tänne ihminen, jonka toki tiedän, mutta muuten täysin sokkona olen tässä yrittänyt skarpata 🙂

Vastaa käyttäjälle Heikki Karjalainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *