Sukupuolien väliset erot pullukoilla – miksi näin?

Paria numeroa liian pieneen paitaan sonnustautunut, munkkeja mussuttava nuorimies on luuseri ja todennäköisesti kehittymässä ”peräkammarinpojaksi”.

Samaan aikaan paria numeroa liian pieneen paitaan sonnustautunut, munkkeja mussuttava nuori nainen on vahva kehopositiivinen esimerkki kaikille muille nuorille  naisille, joiden poimut eivät aivan asetu hankittuun asusteeseen, joten sitä sanotaan ns.”napapaidaksi”.

Tasan ei käy onnen lahjat tai jotain sellaista, mutta ylipainossa ei ole mitään kehopositiivista ja kehopositiivisuus ilmiönä vaikuttaa enemmän laiskuuden puolustelulta kuin miltään muulta.

On totta kai ihmisiä, joille esim. sairauden vuoksi kertyy ylipainoa, mutta todellisuudessa he edustavat pientä vähemmistöä ylipainoisten joukossa.

Ruoka on kallistunut joiltain osin jopa kymmeniä prosentteja, mutta mitähän se vaaka näyttää ?

Olisiko mahdollista syödä vaikkapa 30% vähemmän ja jättää siitä lopustakin  kaikki höttö pois kunnes se napapaita näyttää hyvältä?

Ylipaino seurannaisineen on aivan pirun kallis kansantauti.

 

 

27 vastausta artikkeliin “Sukupuolien väliset erot pullukoilla – miksi näin?”

  1. Välttämättä ei kyse ei ole ainoastaan liiasta ruoan syömisestä, vaan nykyajasta.
    Koukuttavat tietokonepelit, niiden ohessa chipsit, cocikset ja kaikki muu napostelu. Nörtit ovat etätöissä istumassa tietokoneiden edessä ja napostelemassa.
    Työneuvottelut käydään ruudun välityksellä. Ulkonäöllä ei niin ole merkitystä, koska ei tarvitse tavata ketään. Foodora kantaa pizzoja, yms. roskaruokaa.
    Kaikenlaista ”liikuntaa” tulee makuuhuoneen, WC:n ja työhuoneen välillä siirtymisestä.

  2. Varmasti monet tekijät vaikuttavat, jonkun jutun joskus luin, jonka mukaan tilastollisesti parisuhde vaikuttaisi naisilla painoa lisäävänä tekijänä kun vastaavasti miesten osalta parisuhteella olisi painoa pudottava vaikutus. En enää muista kuka tutkimuksen oli tehnyt/ mihin aineistoon pohjasi. Tietenkin esimerkiksi erilaiset lääkitykset vaikuttavat, ja meillä Suomessa depressio sekä erilaiset masennustilat ovat käsittääkseni hyvin yleisiä, joihin käytetyt osa lääkkeistä voi lihottaa.
    Sinällään kulttuurimme visuaalisuus, ulkonäkökeskeisyys sekä kehopositiivisuuden nimissä tapahtuva ylipainon fetišointi kertovat minulle henkilökohtaisesti jonkinlaisesta ihmisyyden aineettomien ulottuvuuksien täyttämisestä erilaisilla korvaavilla asioilla.
    Kun kaikesta tehdään läpinäkyvää ja kulttuuri kuvallistuu, se varmasti näkyy ja kuuluu myös ihmisissä…

  3. Sana ”kehopositiiviisuus” (siis kun puhutaan ylipainosta) on kiertoilmaus heikolle itsekurille.

  4. Minulla on sellainen lääkitys joka sivuvaikutuksena hidastaa rasva-aineenvaihduntaa. Olen silti saanut laihdutettua vuodessa 40 kiloa. Liikun paljon ja olen jaksottanut paremmin ruokailuja.

  5. Vaaka on nyt pitkään näyttänyt 105 kiloa aamuisin ja olen 183cm pitkä.

  6. Sähköpotkulaudat ovat yksiä viimeisiä nauloja arkkuun jota kohti ihmiset ovat huonokuntoisempina ja nopeammin matkalla päivinämme.
    Liikapainoon on monia syitä mutta niistä yleisin on liika syöminen, seuraavana liikunnan puute, muut syyt eivät niinkään ole ihmisen hallittavissa.

  7. Lihominen on myös geeneissä. Jotkut ei liho vaikka söisivät kermakakkua aamiaiseksi ja toisilla kertyy jo palasesta suklaata.

    1. Setäni oli sellainen, raskasruokainen mies mutta laiha ja luiseva. Läpipaskoiksi ennen sellaisia sanottiin. Muut 3 setää ja isäni, samaa veljessarjaa kaikki kesikivartalolihavuuteen taipuvaisia.
      Äitini taas, ruokailussaan kohtuuden ystävä oli vahvasti ylipainoinen.

  8. Syömisen suhteen ruoan laadulla on vähintään yhtä iso merkitys kuin määrällä, ellei jopa merkittävästi isompi.

    Toisaalta liikunta on erittäin tärkeä osa painonhallintaa kuin myös elämää laajemminkin, mutta pelkällä liikunnan lisäämisellä, ilman ruokavalion muuttamista painoa ei juuri saa laskettua, ellei sitten satu olemaan aivan huippukunnossa, mutta harva merkittävästä ylipainosta kärsivä on.

  9. Lukaisin nopeasti ja yksi kiintoisa tekijä mikä ponnahti minun silmiin oli vuorotyöläisten kohonnut riski liikalihavuuteen, mitä selitettiin aineenvaihdunnan tasapainon (metabolinen homeostaasi) häiriintymisellä, joka linkittyy nk. aivojen biologiseen sisäiseen kelloon:

    ”Aivojen hypotalamuksessa sijaitseva elimistön sisäiseksi tai biologiseksi keskuskelloksi kutsuttu hermosolujen joukko säätelee elimistön fysiologista vuorokausirytmiä eli sirkadiaanista rytmiä”
    (Wikipedia)

    —> Tästä päästään tähän:

    ”The importance of the circadian clock in metabolic homeostasis is emphasized by epidemiologic data showing increased risk for metabolic disruption or disease (ie, insulin resistance, dyslipidemia, obesity, impaired glucose tolerance, type 2 diabetes) in shift workers and those with jet lag or altered light exposure, as well as in rodents with mutations or knockout of specific clock genes ”

    (https://academic.oup.com/endo/article/163/1/bqab199/6371839?login=false)

    Muita biologisia tekijöitä lienevät naisten ja miesten erilainen rasvakudoksen jakautuminen elimistöön, erilainen insuliiniherkkyys, sukupuolirauhasten sekä hormonien vaikutukset jne.

    Tässä esimerkiksi yksi ihan hauska italialais-tutkimus, jossa tosin aika pienehkö otanta, mutta ehkä jotakin osviittaa:
    https://bmcpublichealth.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12889-020-08817-z
    /
    Gender differences and occupational factors for the risk of obesity in the Italian working population

  10. Genetiikallakin on merkitystä ruoansulatuksessa. Espanjalainen kaverini, pieni mies, syö kuin hevonen ja on aina silti pieni mies.
    Joku imee kaljaa kuin pesusueni ja ei liho, toinen kyllä.
    Tupakanpoltto vie ruojahaluja.
    Nuorten ruokatottumukset ovat pääosin perseestä.
    Hydraatteja, energiajuomia, makeita munkkeja, sipsejä, kaupan välipaloja, epäsäännöllisyys, hotkiminen, liikunnan puute suurella osalla.
    Täällä niitä pullamössöjä Kolukadun kulmilla näkee satamäärin.
    Liikunnalla paino ei putoa, vaan lisää.
    Ruoka, sen määrä ja laatu on se asia.

  11. Timo Lennart
    14.9.2022 13:39
    ”Lihominen on myös geeneissä. Jotkut ei liho vaikka söisivät kermakakkua aamiaiseksi ja toisilla kertyy jo palasesta suklaata.”

    Olen Timon kanssa samaa mieltä. Tunsin ihmisen, joka sanoi: ”En liho, vaikka söisin mitä. Haluaisin olla vähän tukevampi, mutta paino ei vain nouse. P-a vain lentää jos syön normaalia enemmän.”
    Tunsin myös ihmisen, joka oli edellisen vastakohta. Hänellä oli vaikeuksia pitää ylikilot loitolla. Hän sanoi syövänsä kuin lintu, mutta ylikilot eivät vain lähde. Uskoin häntä koska tunsin hänet riittävän hyvin.

    Itse olen herkkä lihomaan, ja ilman stoatalaista (jos vähän liioittelen) itsekuria olisin varmaan melkoinen pallo. Armeijapituuteni ja painoni olivat 181/81.
    Siitä lienen vähän lyhentynyt, nykypaino on 85 kg. Painoni pääsi nousemaan takavuosina 79-80 kilosta, kun jalkavaivan vuoksi en ole pystynyt liikkumaan samoin kuin ennen. Silti vihaan jokaista ylimääräistä kiloa ja olen antanut niille lähtökäskyn.

  12. Tässä hieman pelkistetymmin:

    What factors can change circadian rhythms?
    Changes in our body and environmental factors can cause our circadian rhythms and the natural light-dark cycle to be out of sync. For example:

    – Mutations or changes in certain genes can affect our biological clocks.
    – Jet lag or shift work causes changes in the light-dark cycle.
    – Light from electronic devices at night can confuse our biological clocks.

    These changes can cause sleep disorders, and may lead to other chronic health conditions, such as OBESITY, diabetes, depression, bipolar disorder, and seasonal affective disorder.

    (https://nigms.nih.gov/education/fact-sheets/Pages/circadian-rhythms.aspx)

    🙂

  13. Suomeksi:

    ”Vuorokausirytmi on sisäsyntyinen
    Koe-eläimillä aktiivisuuden vuorokausirytmiä voidaan tutkia noninvasiivisesti rekisteröimällä esimerkiksi rotan yölliset käynnit juomapullolla tai mittaamalla matka, jonka hamsteri tai hiiri juoksee öisin häkkinsä juoksupyörässä.” 😀

    Mutta:

    ”Entä kun sisäinen ja ulkoinen kello käyvät eri tahdissa?

    Biologiset rytmit ovat kehittyneet sopeuttamaan eliötä mahdollisimman hyvin ulkoisiin olosuhteisiin ja ennakoimaan rytmisesti tapahtuvia elinolosuhteiden muutoksia. Ihminen on kuitenkin ottanut käyttöönsä elintapoja ja tekniikkaa, joka tekee mahdolliseksi irrottautumisen valon ja pimeän rytmittämästä aktiivisuusjaksosta. Sisäinen kellomme kulkee kuitenkin historiallista aikaansa, ja sen tahdistus noudattaa niitä sääntöjä, jotka olivat tarkoituksenmukaisia aurinkovuorokauteen sopeuduttaessa. Näin moderni kehitys asettaa meidät joissakin tapauksissa ristiriitaan oman ajastuksemme kanssa. Johtuipa ristiriita mistä tahansa, oireet ovat yleensä samat: ylenmääräinen väsymys, nukahtelu kesken päivää, ärtyisyys, keskittymis- ja suorituskyvyn heikkeneminen sekä epämääräinen huonovointisuuden tunne. Joissakin tapauksissa myös mielialahäiriöt (masennus, mania) voivat liittyä sisäisen ajan irtautumiseen ympäristön ajasta”

    (https://www.duodecimlehti.fi/duo90152)

    Tenka tenka på:

    Minun veikkaus voisi tässä kohden vaikkapa olla sellainen, että yksi selittävä tekijä ihmisten mässäilylle voisi olla pyrkimys kompensoida edellämainituista ihmisen sisäisten ja ulkoisten kellojen tahditusten eroista johtuvia epämääräisiä väsymyksen tunteita sekä muita oloja sitten vetämällä naamariin kaikenmoisia sokerisia ja muita vireystilaa kohottavia ruokia ja juomia esmes, joilla verensokerit saadaan piikkiin tai muu hyvänolontunne kohoamaan?

    Mutta en ole lääkäri. Hauska teema.

  14. Jos haluaisimme puuttua ylipainoon, voisimme. Se vaatisi vähän rahaa joksikin aikaa, vähän projektia, vähän panostusta toimiin terveydenhuollossa ja merkittäviä muutoksia verotukseen. Se maksaisi ensimmäisen parin vuoden ajan mutta sen jälkeen toisi säästöä pitkän aikaa.

    Ei mahdotonta, mutta ei sitä vissiin haluta.

  15. Olen Lassen mitoissa, siis suht. ok omasta mielestäni.
    Tuli vaan mieleen, että kukkakeppien on helppo osoitella ja neuvoa.

  16. Kukakkeppikin voi olla suurissa riskeissä vääriä rasvoja syödessään sekä jäädessään hivenainevajaaksi jne,
    Ei minun ajatukseni kylläkään ole ollut neuvoa, vaan lähdin ihan omasta ilosta ja uteliaisuudesta pohtimaan; siitä alku-asetelmasta, jossa aivan ensiksi totesin vierastavani ulkonäkökeskeisyyttä ylipäätään.

  17. Tässä hentoisesta:

    ”Lene Marie Fossen (18. elokuuta 1986 – 22. lokakuuta 2019) oli norjalainen valokuvaaja.
    Fossen lopetti syömisen 10-vuotiaana, koska hän halusi pysyä lapsena ja pysäyttää ajan. Hän kärsi anoreksiasta loppuelämänsä. Hänelle ei koskaan tullut puberteettia.
    Fossen oli arvostettu valokuvaaja. Hän koki, että valokuvaus on syömättömyyden lisäksi toinen tapa pysäyttää aika.”
    (Wikipedia)

    Hänestä oli kaunis henkilökuva aikanaan Ylen Areenassa nähtävillä.
    https://en.nytid.no/hudlos-eksponering/

  18. Näköjään vieläkin nähtävillä:

    https://areena.yle.fi/1-50591762

    Self Portrait

    Kansainvälistä mainetta niittänyt valokuvaaja, anoreksiasta kärsivä Lene Marie Fossen lopetti syömisen kymmenvuotiaana. Hän menehtyi vain 33-vuotiaana ja koko lyhyen uransa ajan hän kuvasi vartaloaan. Dramaattisilla ja koskettavilla kuvillaan Fossen haluaa poistaa anoreksiaan liittyvää häpeää. Ohjaajat: Katja Hogset, Margreth Olin ja Espen Wallin, 2020. Ohjelma saattaa järkyttää herkimpiä katsojia. (Israel, 2020)

  19. On helppo sanoa että syö sopivasti ja elä terveesti. Ei ole mitään hävettävää siinä että asiaan hakisi vähän apua. Mielestäni semmoinen aktiivinen muutaman kuukauden interventio voisi olla todella hyvä sijoitus verovaroja. Nimenomaan aktiivinen toiminta. Ravintoterapeuttia, seurantaa, pääsy julkiselle kuntosalille ja muutama kerta ohjausta, tarvittaessa avustavia lääkkeitä, yms.

    Mitä tuo maksaisi? Tonnin-pari. Miten paljon säästyisi hoidoista pidemmän päälle? Vähintään kymmenkertaisesti.

    Turha käyttää energiaa ihmisten haukkumiseen, paljon enemmän iloa on ihmisten auttamisesta.

  20. Kun herkkuja ja passivoivaa viihdettä on tarjolla niin ihmehän se olisi jos ihmiset eivät lihoisi. Kun vielä vatsalaukku venyy niin on varmasti kova urakka yrittää laihduttaa.

    Teoriassa moni varmaan tietää mitä pitäisi tehdä että laihtuisi. Mutta koska se on pitkä tie ja pizzat ja suklaapatukat hyviä niin jää teoriaksi.

  21. Psykologian mukaan ihmisellä on minäkuva, joka ei ole koskaan samanlainen kuin todellinen minä (keho/mielikeho). Ja että minkä lähempänä minäkuva on todellista minää, sen tasapainoisempi ihminen on ja päinvastoin.

    Jk.”Nukkuva profeetta” Edgar Cayce sanoi ihmistä kokonaisolennoksi. Minusta se on aika osuva ilmaisu.

  22. Ihminen on todellisesti henkiolento, jonka ruumis on vain tiivistymä astraalitason hengestä ja kaasuista, jossa henki ja sielu asuvat. Kuoltuaan hänen fyysinen ruoalla joko terveellisesti tai sairaasti ruokittu asuinsijansa hajoaa takaisin tomuksi ja kaasuiksi, joista vain astraaliruumis jää elämään kehittyäkseen.

Kommentoi