Ylijohtaja Spolander kertoo miten asia on.

””Julkisen talouden kestävyysongelman juurisyy on se, että taloutemme suorituskyky ei riitä julkisen sektorin tarpeisiin, ei lakisääteisiin eikä muihin menoihin. Haluamme tarjota Pohjoismaisten verrokkimaittemme tasoiset julkiset palvelut, vaikka taloutemme suorituskyky on verrokkejamme heikompi. Tätä juurisyytä ei pääse pakoon, eikä se korjaannut itsestään””

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009078658.html

Joskus tähän vaan on herättävä ja ymmärrettävä, että olemme lähempänä Portugalia tahi Kreikkaa kuin pohjoismaista hyvinvointivaltiota.

10 vastausta artikkeliin “Ylijohtaja Spolander kertoo miten asia on.”

  1. Meillä punavihersakki haluaa pitää yllä luksusyhteiskuntaa – toki velaksi, koska omat rahat eivät riitä.
    Sitä ei saa millään järkisyyllä vastustaa, koska silloin olet hyvinvointiyhteiskunnan repijä ja oikeistoporvari.

  2. Ymmärrykseni mukaan kun on ollut ja on korona ja Venäjän aiheuttamat ongelmat olisi oman maalaisjärkeni mukaan tingittävä jostakin eikä velan kautta laittaa viuluja huomisen hallituksen ongelmaksi, meidän kaikkien maksettavaksi.

    1. Koronan ja Venäjän aiheuttaman hyökkäyssodan seurauksena syntyneet velat ovat siellä hyväksyttävien joukossa, mutta se, että kriisiaikoina lisätään valtion pysyviä menoja ilman pysyviä tuloja on hyvin kyseenalaista.

      Edellinen kun tehdään vieläpä kovin huonolla osumatarkkuudella suhteessa niihin ongelmiin joita yritetään ratkaista ja näistä esimerkkeinä mainittakoon Sote uudistus ja oppivelvollisuuden pidentäminen niin oma ymmärrykseni ei niihin riitä.

      Pahoin pelkään, että edessä on sellainen soppa josta ei kukaan halua vastuuta kantaa.

  3. Julkinen talous on ylisuuri miehityksineen. Koskahan kutasektoria kevennetään kun sosiaali toimi isoimpana siirtyi pois?

  4. Oppivelvollisuuden pidentäminen oli mielestäni huono idea. Mutta mistä palveluista haluaisitte sitten luopua? Mikä on ”turhaa”? Jokin yksittäinen asia ei paljoa asiaa vielä auttaisi.

    1. Kannatan tätä harjaamista, eli käydään läpi kaikki valtion menot, jätetään sivuun ”pakolliset” kuten esim koulut, poliisi, armeija jne.
      Yksittäisistä ottaisin esille poliittisten järjestöjen tuet tasapuolisesti.

      1. Ei korppi korpin silmää noki, poliittisten järjestöjen tuki on ”sulle – mulle” -touhua.
        Tosin kuinka paljon siitäkään ylipäänsä saisi säästöä?

        Jos seuraava hallitus on porvarihallitus niin leikkauksia tulee, mutta ne kohdistetaan kuitenkin tavallisten kansalaisten arkeen. Köyhimpien ihmisten tukia leikataan ja jo hyvin toimeentulevien veroja alennetaan. Sillä ”kannustetaan töihin”. Itseänsä eivät koskaan kannusta: jos eduskunnasta putoaa niin ”töitä ei löydy” niin kauan kuin tukia (ja hulppeita) voi saada.

        1. Seuraava hallitus lienee sama kuin nykyinen koska galluppien mukaan se ja Marin ovat hoitaneet asioita hyvin ja sehän siinä on hienoa että leikkauksia ei tule, päinvastoin tulee lisää hyvinvointia jos ei nyt tule uusia koronia tai sotia.

  5. Tarvitaan monta erillistä tiimiä.

    1. Yksi pohtii kaikki kulut.
    a) Ensin täysin välttämättömät (poliisi, terveydenhoito, perusopetus, yms)
    b) Sitten sellaiset joissa on tieteellisesti kiistatta osoitettu että rahalle tulee vastinetta (iso osa toisen asteen opinnoista, pieni osa kulttuurirahoitusta, yms)
    c) Se mitä jää näistä yli, rahoitetaan vasta kun ollaan ylijäämäisiä

    2. Toinen pohtii kaikki tulot
    a) Väkevä osaaminen pohtii optimaaliset verotusasteet, ymmärtää Lafferin käyrän, yms.
    b) Sovitaan mitä mittareita seurataan ja miten reagoidaan – kerrotaan jo etukäteen mitä tapahtuu jos mittari x on kohdassa y. Ennakoitavuus ja reagointi samassa.

    3. Lisäksi yksi ryhmä syväsukeltaa suurempien kulujen alle, esim. tutkimaan terveydenhoidossa ja vastaavissa suurissa kuluerissä tehottomuuksia, kuten IT:tä, yms.

    1. Periaatteessa ok tuo Kyuun ehdotus, mutta

      1. Ensi pitää rakentaa se verkosto, mitkä kulut ovai sidoksissa oleellisesti toisiinsa, ettei käy niin, että toisen ”harjaus” lisää toiseen sidoksissa olevan toiminnan kuluja.

      2. Se verkosto on laaja ja ministeriöt ovat sidoksissa toisiinsa. Eli esim. sos.terv. min. toiminnat ovat sidoksissa sis.min. vastuulla oleviin budjetteihin. Se kävi taannoin selville, kun toinen vastasi turvallisuudesta, toinen siihen liittyvästä valtakunnallisesta viestinnästä ja organisoinnista kuten hätäviestintä.
      3. Moni muukin toiminta on ristiin sidottu toisiinsa kuten liikenneväylät, turvallisuus, viestintä.
      4. Kun siihen sotketaan poliittiset ambitiot, puolueohjelmat ja eri hallituspuolueiden intressit ja kompromissit, hämähäkinverkko on melkoinen 0- budjetoinin toteutukseen.
      5. Ainoa toimivin tapa on määrätä ehdoton budjettikatto, jota ei mikään taho voi ylittää.

      Pienemmässä mittakaavassa tein edellisen lehtiyhtiössä jatkuvien kuluylitysten kanssa, että sanoin tallentavani kassakaappiin seteleinä kuukausittain sen summan mikä on sovittu. Ei euroakaan enempää. Sitten vain rahaa ei ole ennen, kun seuraavan kuukauden lehtitulot on pankista tullut talon tilille.
      Saatiinhan melkoinen keskustelu aikaiseksi ja jotain meni perillekin.
      ,

Kommentoi