Ruben Stiller tarttui pakolaisuuden ikuisuushaasteeseen taannoin, apunaan lakia vastustava järjestöedustaja sekä kaksi kappaletta kansanedustajia, sininen Simon Elo ja vihreä Touko Aalto. Jälkimmäisen sanoissa oli liian paljon asiaa että voisin leimata sitä yksiltään vihervasemmistolaiseksi populismiksi. Etenkin nyt Turun iskun muistopäivänä haluaisin katsoa asiaa rakentavalta kantilta.
Silmiä ei voi sulkea
Vaikkakin asiasta on selvästi useampaa kantaa, sanoisin että tuskin on savua ilman tulta. Turvapaikkahakemusten käsittely on kriisissä, kuten Aalto ilmaisee, mielestäni kestävin argumentein. Hän myös toteaa rehdisti että huono käsittely johtaa virheisiin molempiin suuntiin. Julkisuuden väitteistä virheellisten käsittelyjen osalta leijonaosa on vailla varmistettua faktapohjaa, mutta sekaan mahtuu myös tarkastelua kestävää kritiikkiä. Kun puhe on ihmishengistä, tässä kohtaa vähäkin on liikaa. Vastustin Sipilän maahanmuuttoaaltoa mutta vastustan ihmisoikeusloukkauksia enemmän.
Todennäköisesti ainoa inhimillinen ratkaisu välittömään nykytilaan on ottaa aikalisää ja käsitellä nykyiset hakemukset pidemmän kaavan kautta, tiedostaen että se tulee viemään aikaa ja maksamaan rahaa. Siitä on kuitenkin opittava. Sipilä itse sanoi että 10 000 ihmistä on kipuraja, mutta hän otti kuitenkin yli kolminkertaisen määrän ihmisiä joilta emme edes henkilöllisyyttä selvittäneet. Nyt ongelma on pahasti käsillä enkä voi nähdä oikeusvaltiolle mitään muuta vastausta kuin asian hoitamisen mallikkaasti. Sen jälkeen on nähdäkseni varmistuttava ettei ongelma voi toistua.
Siltä varalta että ihmisoikeudet eivät riitä syyksi, meillä on myös varsin looginen peruste tarkistaa hakemukset kunnolla. Kuten Aalto muistutti, kiireessä virheitä tehdään kahteen suuntaan. On siten mahdollista että hosumisen myötä maahan saa jäädä riittävän hyvin valehtelua osaava rikollinen. Hosumisen myötähän Turun terroristikin pääsi puuhailemaan, kun ei näinkään merkittävää rikoshistoriaa edes ehditty tarkistaa. Kiire ei saa olla tekosyynä tässäkään asiassa.
Sinivihreä havainto
On helppoa populismia sanoa tulevaisuuden varalle että lisää rahaa vain viranomaisille, piikki on auki. Valtion kirstu ei ole pohjaton eikä yksinkertaista rahan lappaamista saa koskaan hyväksyä purematta. Kaoottinen tilanne 2015 johti laajalti ulkoistetun oikeusavun käyttöön ja tämä puolestaan massiivisiin huijauksiin kun turvapaikanhakijoita tuli avustamaan jos jonkinlaisia saamattomia rahastajia. Hallituksen oli pakko puuttua tuohon ongelmaan, sillä se heikensi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Ongelma vaan on että hallituksen ratkaisu tukki yhden oikeusturvan ongelman ja avasi heti toisen. Näin suuren määrän käsittelyyn ei vain ole tarpeeksi resursseja ja siksi tingimme pelisäännöistä liikaa. Aallon esittämä ongelma johtuu Elon esittämästä ongelmasta.
Sen paremmin sodan kuin rauhankaan aikana riehumalla ja räyhäämällä ei tule hyvää. Olemme vihaisia sekä itse Turun iskusta että vaiheista jotka siihen johtivat. Se ei kuitenkaan muuta tarvetta korjata nykyiset ongelmat ja välttää tulevat. Oikeusvaltiota ei saa uhrata älämölyn alttarille. Nykytilanne on hoidettava kunnialla ja jatkossa meidän on ymmärrettävä rajamme. Se ei ole rasismia, vaan suoraselkäistä vastuullisuutta.