Valinnan vapaus ja kokkarit

Nyt juuri tätä kirjoitettaessa päätty Ylen A-talk. Keskustelun aiheena oli tietty sote ja maakuntauudistus. Kokkareita edusti oikeusministeri Häkkännen, joka piti pitkiä luentoja ja keskustelun vetäjä ei saanut ääntään kuuluviin.

Paljon puhuttiin valinnanvapaudesta ja kokkari korosti sen merkitystä. Mutta kukaan keskustelijoista ei älynnyt korostaa, että valinnanvapaus koskee vain perusterveydenhuoltoa eli flunssan hoitamista. Kaikki erikoisterverveydenhoito, kuten syöpäsairaudet hoidetaan edelleen vain julkisella puolella.

Se tarkoittaa, että yksityiset kuorivat kermat päältä, kun perusterveydenhuolto on riskitöntä. Toisin on erikoissairaanhoito, jossa on aina riskejä, enemmän tai vähemmän , kun ajatellaan esim. leikkauksia.

Halla-ahon piti olla paikalla, mutta oli estynyt ja häntä tuurasi eduskuntaryhmän puheenjohtaja, joka ei ole mielestäni kovin hyvä TV-kekusteluissa. Joten hallituksen edustajat ryöstivät tilaisuuden  heikon vetäjän ja opposition heikkojen edustajien vuoksi.

PS: Huomasin tänään, että jälleen yksi parhaista toimittajista on siirtynyt Yleltä MTV:hen. Kyseessä on Ylen aamu tv.n naistoimittaja, joka oli paras aamutoimittajista. Ylelle jää vain rupusakkia ja jälki näkyy.

Demareiden vaihtoehto kokkareille – verotusta kiristetään miljardiluokalla

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b6e48396-21d8-48b4-bee0-5331083cc601

Omistamista verotettava

”Rinteen lääkkeet kaiken tämän rahoittamiseksi ovat laajan veropohjan tiivistäminen SDP:n veromallin mukaisesti, jossa omistamista, varallisuutta ja niistä saatavia tuloja verotettaisiin nykyistä enemmän, jolloin valtion kassaan saataisiin Rinteen mukaan reilu miljardi euroa lisää rahaa.

Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi lähdeveroa institutionaalisten sijoittajien sekä muiden osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen osingoille.”

Tämä tarkoittaa myös tavallisen duunarin omakotitalon kiinteistöveron roimaa korotusta.
Eihän se sovi, että duunari omistaa mersun ja omakotitalon…

Suvaitsevaissensuuri on voimissaan

https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000006018545.html

Elokuvasäätiö torppasi tilat kohutulta Seinäjoen arabikevät -elokuvan tilaisuudelta – paikalle oli tulossa brittiläinen maahanmuuttokriitikko

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006017938.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=eaa998f4f564a5125ea2550dce460a48

””Minulla oli se käsitys, että kaikki tulevat hädässä”, turva­paikka­dokumentin ohjaaja kertoo – Kanta muuttui kuvausten aikana
Matti Reinikka etsii nyt uutta paikkaa elokuvansa lehdistönäytökselle, kun elokuvasäätiö perui perjantaille suunnitellun tilaisuuden.”

”Turvapaikanhakijat kertoivat Reinikalle myös, että suuri osa heistä oli tullut seikkailemaan ja muista syistä kuin turvapaikkaa hakemaan.”

”Dokumentin sisällöstä on ollut kiistaa myös Ylen kanssa, jonka piti esittää Seinäjoen arabikevät jo syksyllä.

”Olemme käyneet sisällöstä keskustelua Ylen kanssa koko ajan.”

Yleltä on Reinikan mukaan pyydetty poistamaan dokumentista ”islam-kriittisiä” puheenvuoroja. Perjantain suunnitellussa ensiesityksessä hän aikoo näyttää oman versionsa elokuvasta.”

Siis elintasoturismia ei edelleenkään saisi arvostella?

Kokoomuksen vaaliohjelma – köyhät ja työläiset kyykkyyn

 

Kokoomus on hyvätuloisten puolue, tämänhän me kaikki tiedämme, tai ainakin pitäisi tietää. Kokoomus julkisti tänään (28.2 2019) vaaliohjelmansa. Sen hinku on jatkaa sitä samaa mitä Sipilän hallitus on toteuttanut – köyhät kyykkyyn.

 

Kokoomus haluaa ansiotuloverotusta laskea miljardilla. Otetaanko tuo miljardi pääomilta – älkää unta nähkö. Haittavero, tuo savuverho, jolla yritetään hämätä sitä, että vero millä kokoomus aikoo tehdä tulonsiirtoa hyvätuloisille, otetaan meiltä pienituloisilta kuluttajilta.

 

Kuvitteleeko joku, että lämmitysöljyn korotus ei toisi mukanaan vuokrien korotuksia? Ketkä asuvat vuokralla? Hyvätuloiset ja rikkaat, vai? Tuskin, kyllä se on pienillä tuloilla elävät. Korotukset vuokriin sorvataan sellaisiksi, että painetta asumistukien nostoon ei synny. Rintamamiesmökeissä kituuttavat köyhät eläkeläiset joutuvat kaksi kertaa miettimään pystyvätkö enää asumaan rakkaudella rakennetuissa taloissaan. Mieron tie kutsuu kokoomuksen veropolitiikalla pienillä eläkkeillä jotenkuten toimeentulevia.

 

Kokoomus poistaisi heti tarveharkinnan EU: n ulkopuolelta tulevalle työvoimalle. Jokainen käsittää mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa suomalaisen työläisen kiristämistä. Jos ette ole valmiita palkanalennuksiin tai tekemään töitä orjapalkoilla, tuodaan tilalle niitä jotka eivät palkkansa perään kysele tai vaadi kunnon ansioita.

 

Luottamusmiehet halutaan korvata luottamusvaltuutetuilla? Mitä se tarkoittaa? Ei ainakaan mitään hyvää, kun sellaista esittää pääomien ja raharikkaiden edunvalvoja kokoomus.

 

Työllisyysasteen nosto 75 – 80 prosenttiin on kokoomuksen tavoite. Sipilän hallitus ja sen työministeri Jari Lindström väittää Sipilän hallituksen nostaneen työllisyysasteen 72 prosenttiin, eli 140 000 uutta työpaikkaa vakinaisilla töillä. Aktiivimallin mukanaan tuomilla uusilla kiristyksillä, eli päivän tai kahden töillä ei muka ole merkitystä työllisyystilastoissa, saanen vahvasti epäillä.

 

Ilman muuta kokoomuksen tavoite on reivata työelämää joustoja lisäämällä, mikä tarkoittaa yhä lisääntyvää matalapalkkalaisten määrää, jonka seurauksena työllisyysaste nousee, mutta myös työläisten köyhyys kasvaa. Milloinka kokoomus on siitä piitannut.

 

Jo nämä kokoomuksen esittämät muutamat pääkohdat kertovat selvää kieltä, mikä työläiskansaa ja vähäväkisiä odottaa jos puolue pääsee huseeraamaan seuraavaan hallitukseen. Seuraavalla hallituskaudella aletaan myös sosiaaliturvaa uudistaa. Kun tiedetään kokoomuksen ynseys sosiaaliturvalla eläviä kohtaan tai ylipäätään sosiaaliset palvelut ovat sille myrkkyä, niin ei liene kahta sanaa, miksi kokoomus ei missään tapauksessa saisi kelvata vasemmistolle hallituskumppaniksi.

 

Eiköhän ala riittää kokoomuksen rakentama ja aikaansaama pikkuamerikka. Siihen ei auta pelkkä vaalitulos, tarvitaan myös laajaa kansalaistoimintaa yhteiskunnallisen kelkan täyskäännökseen, käännökseen jossa ihminen on etusijalla.

 

Piratismista pikavippeihin

Nettipiratismi oli männä vuosina melkoinen haaste, kun musiikit ja leffat lensivät bitteinä ihmisten ruuduille lähinnä luvattomasti. Sitten tuli Netflix ja Youtube, Spotify ja Apple Music sekä monet muut kaupalliset ja lailliset tarjoajat, jonka myötä ongelma käytännössä poistui. Tällä hetkellä iso kiusaus maassamme ovat pikavipit ja pohdinpa hieman, voisimmeko oppia piratismin taistosta hieman keinoja pikavippejä vastaan?

Tarjoa parempi vaihtoehto

Nyrkkisääntö on mielestäni tämä: mikäli tarjolla on hyvä ja huono optio, jotka ovat molemmat yhtä helposti saatavilla, keskivertoihminen valitsee hyvän option. Piraattileffojen lataus edellytti kikkailua, ohjelmistojen lataamista ja odottelua, kun taas laillisen Netflixin katselu onistui ensiyrityksellä hetkessä. Vastaavasti pankkilainan hakeminen edellyttää työtä ja säätöä, kun pikavipin voi saada hetkessä. Pikavipit ovat aivan liian helppoja verrattuna asialliseen lainaan.

En sinänsä vastusta ajatusta pikavippien tiukasta laillisesta rajoittamisesta esimerkiksi korkojen ja markkinoinnin osalta. Se ei kuitenkaan ongelmaa poista, koska voimme kontrolloida lailla vain suomalaisia firmoja. Yhä useampi pikavippi hankitaan toisesta EU-maasta. On myös tilanteita joissa lainaa pitäisi saada vaikkapa ruoan tai lääkkeen hankkimiseen melko nopeasti. Mielekäs ratkaisu tähän ovat sosiaaliset luotot, joita tarjoavat muutamat kaupungit Suomessa, kuten Tampere. Tällä hetkellä laki ei velvoita tarjoamaan näitä, mutta asiaan voi olla luvassa muutos. Näin toimien pikavipeille olisi olemassa vaihtoehto niihin tilanteisiin kun tarve on todellinen. Jos toiminta on sujuvaa ja sen olemassaolo tiedostetaan, ihmiset valitsevat paremman option jopa ilman sen suurempaa ohjausta.

Lopulta olen vähän kahden vaiheilla siitä pitäisikö kala koittaa vapauttaa vedestä. Jos henkilö todella tietoisesti haluaa ottaa törkeäkorkoista lainaa päästäkseen illaksi juhlimaan, sanoisin että mikään lakimuutos ei järkeä siihen päähän tuo. On tietenkin aiheellista pitää yllä keskustelua ja muistuttaa pikavippien järjettömyydestä sekä niitä tarjoavien firmojen toiminnasta joka on parhaimmillaan äärimmäisen moraalitonta, ajoin myös törkeän laitonta. Tässäkin toki lainvalvonta epäonnistui pahasti, seuraukset viivästyivät ja firma sai kierrettyä sanktiot parissa päivässä. Kunnioitan lakia ja lainsäätäjien tavoitteita, mutta ongelma lähtee korvien välistä.

Suomalaisuuden seurausta?

Onkohan suomalaisten asenteissa myös tarkastelun paikka? Emme kehtaa pyytää apua kaverilta, joten päädymme pikavippiin. Saman keskustelun toisessa päässä paheksumme ihmisiä jotka omistavat osakkeita, vaikka ne ovat keskimäärin varsin selkeä pitkän linjan säästötapa jopa parin kympin säästöbudjeteille. Aivan kuin meissä olisi joku kansallinen (ellei peräti geneettinen) erityispiirre joka estää suosimasta vastuullista taloudenhoitoa. Vastuunkanto on toki meillä myös veressä, mutta julkinen keskustelu ei oikein anna sille enää sijaa.

Jos voit säästää, oli se sitten euron tai satasen kuussa, säästä se. Jos et voi säästää ja hätä on todellinen, hae apua jolla et kaiva itsellesi syvempää kuoppaa. Jälkimmäisessä tarvitaan valtiovallan apua. Jos taas olet hulivililuonne etkä saa rahoistasi pidettyä huolta, katso itseäsi peiliin ja opettele. Joissain asioissa ei vaan muuta ratkaisua ole.

Sipilän katalat temput ennen ja nyt

Kun Sipilä aloitti pääminsterikautensa, niin yksi hänen lempilapsensa oli ”panna valtion yhtiöiden taseet” töihin. Sitä varten tarvittiin hallitukseen liike-elämässä karaistunut ja menestynyt ammattilainen Berner.

Kuinka ”taseet pannaan töihin”? Siten, että myydään valtion omistamia yrityksiä ja liikelaitoksia ja hankitaan tai perustetaan myynnistä saaduilla tuloilla uusia yksityisiä yrityksiä.

Sipilällä on kokemusta tällaisesta puliveivaamisesta, sillä hän on hankkinut miljoonaomaisuutensa kepulikonsteilla.

Tässä Seura-lehdestä 8.6.2017 poimittuja otteita Sipilän bisneksistä.

Ennen vaaleja Juha Sipilä pyöritteli itse nikkaroimaansa ”kakkaraa” Suomen ongelmien ratkaisuksi. Pääministerinä ja omistusohjausministerinä hän on käytännön toimena kaavaillut muun muassa valtionyhtiöiden myymistä ”taseiden töihin panemiseksi”. Biotaloudesta pitäisi saada kauan toivottu ”uusi Nokia”.

Koska markkinaehtoista rahaa ei ole – vastoin yleistä tietoa mutta Sipilän mukaan – tarpeeksi saatavilla, on tarkoitus myydä valtionyhtiöitä ja sijoittaa myyntituloja biotalousfirmoihin.

Näin Sipilä mallintaa omaa kokemustaan: sijoittajana hän on onnistunut rahastamaan valtiota monet kerrat ennenkin. Näissä kaupoissa Sipilän ympärille on kertynyt liikemiesten verkosto, joka on nyt vahvasti mukana myös biojalostamoteknologiaa kehittävän Chempolis Oy:n hankkeissa.

Tämä on ehyt kertomus siitä, miten tullaan miljonääriksi, ei pelkän onnen tai liikemiesosaamisen avulla, vaan hyväksikäyttämällä veronmaksajien – ja hyvin veljien – tukea.

Valtionyhtiö Rautaruukki myi Sipilän holdingyhtiölle enemmistöomistuksensa Solitra Oy:stä, jonka toimitusjohtajana Sipilä toimi ja jonka vähemmistöomistaja hän oli. Rahat, yli 30 miljoonaa markkaa, Sipilälle tähän kauppaan lainasi Rautaruukki itse. Lisää rahaa pöytään toi sykemittarivalmistaja Polar Electro, josta tuli Solitran vähemmistöomistaja. Runsas vuosi myöhemmin Sipilä viimeisteli kaupat myymällä omistuksensa lähes nelinkertaisella hinnalla yhdysvaltalaiselle ADC Telecommunicationsille.

Sipilän rikastumisesta voi olla monta mieltä: ehkä valtionyhtiö teki erityisen huonot kaupat tai Sipilä erityisen hyvät. Ainakaan Rautaruukista poliittista vastuuta kantaneiden hallintoneuvoston puheenjohtajan Paavo Väyrysen (kesk) tai silloisen kauppa- ja teollisuusministerin Seppo Kääriäisen (kesk) ei tarvinnut ottaa vastuuta kasvavan yhtiön myymisestä ulkomaille.

Solitran perustaja ja Sipilän suoraan koulunpenkiltä töihin palkannut Lauri Kuokkanenvastusti yhtiön myymistä ulkomaille ”epäisänmaallisena”, mutta ei voinut estää sitä, koska ei enää omistanut yhtiötä vaikka sen hallituksessa istuikin.

Sanotaan, että ensimmäisen miljoonan hankkiminen on vaikeinta, loppu on pelkkää monistamista.

Kaupasta saaduilla yli sadalla miljoonalla markalla Sipilästä tuli sijoittaja. Täältä periytyy Sipilän mieltymys valtion rahojen ohjaamisesta kasvuyrityksille. Malliesimerkki valtion roolista Sipilän kaavailuissa on Ultraprint Oy, joka lopulta teki Juha Sipilästä ja hänen poliittisen uransa tärkeästä tukijasta Kalevi Laurilasta liikekumppanit.

Oulun poikain ale

Ultraprint syntyi vuonna 1997.

Yhtiön käynnistämiseksi kerättiin rahaa osakeannilla. Lauri Kuokkanen, hänen yhtiönsä Ultracom sekä yhtiön toimitusjohtaja Hannu Valkonen saivat uusia osakkeita 1 000 markan kappalehintaan. Äkkirikastunut Juha Sipilä sekä JOT-yhtiön pääomistajat Jorma Terentjeff ja Veikko Lesonen saivat osakkeita 2 000 markalla kappale.

Kalleimman hinnan osakkeista maksoi veronmaksajien rahaa sijoittanut pääomasijoitusyhtiö Teknoventure Oy. Sille osakkeet maksoivat 5 000 markkaa kappaleelta. Näin veronmaksajat omistivat uudesta yhtiöstä vain neljänneksen, mutta siitä maksettu 1,5 miljoonan markan hinta oli yli 60 prosenttia koko kerätystä potista.

Tämä on veronmaksajien tapa kannustaa yksityistä yritteliäisyyttä: otetaan isompi osuus riskistä ja pienempi osa voitoista, jolloin yrittäjille jää pienempi riski ja suuremmat voitot. Tämä on myös se rooli, jota Sipilä kaavailee valtiolle luvatessaan pistää ”taseet töihin”: yrittäjät ovat yritteliäämpiä, jos valtio voi tehdä riskin ja tuoton suhteen heidän kannaltaan houkuttelevammaksi.

Ultraprintin tapauksessa riskit alkoivat pian realisoitua. Vuoden 1998 loppuun mennessä rahaa oli palanut tappioihin 1,4 miljoonaa markkaa. Jotain oli tehtävä. Näissä järjestelyissä tärkeä rooli lankesi liikemies Jorma Terentjeffille, jonka tie rikastumiseen on sekin kertomisen arvoinen tarina.

Ajoituksen säätöä

JOT-Tuote-yhtiön perustaja Veikko Lesonen oli Juha Sipilän tavoin työskennellyt Solitraa edeltäneessä Lauri Kuokkanen Oy:ssä. Siellä Lesonen oli saanut kipinän yrittäjäksi lähtemisestä. JOT-Tuote erikoistui valmistamaan matkapuhelinteollisuuden tuotantolinjoja.

Alkuvuodesta 1994, kun Juha Sipilä vasta suunnitteli järjestelyjä myydäkseen johtamansa valtionyhtiö Solitran omaksi voitokseen, oli Lesosen JOT-Tuote vaikeuksissa. Verottaja oli hakemassa yhtiötä konkurssiin maksamattomien verovelkojen vuoksi.

Apuun tuli pääomasijoitusyhtiö Teknoventure, joka sijoitti pääasiassa Oulun ja lähiseudun kuntien sekä valtion omistamien Sitran ja nykyisen Finnveran rahoja yrityksiin talouskasvun ja työpaikkojen luomiseksi.Yhtiötä johti oululaistunut ja elektroniikkateollisuudessa uraa tehnyt Jorma Terentjeff.

Verottaja perääntyi vaatimuksissaan, kun Terentjeff lupasi Teknoventurelta ison sijoituksen firmaan. Teknoventuresta tuli JOTin iso omistaja ja Jorma Terentjeffistä sen hallituksen puheenjohtaja. Tuolloin Nokian imu oli jo vetänyt matkapuhelinten tuotantolinjoja valmistaneen JOTin talousvaikeuksista lupaavaan kasvuun.

Teknoventure ostettiin ulos omistajien joukosta. Yhteistyö oli ollut Teknoventurelle tuottoisaa, mutta vielä tuottoisammaksi se osoittautui Teknoventuren johtajalle Terentjeffille. Hänet palkattiin JOT-Tuotteen toimitusjohtajaksi. Sopimuksen osana hän sai 30 prosentin omistusosuuden nopeasti kasvavasta yhtiöstä.

Vuonna 1998 Terentjeff vei JOT-Tuotteen pörssiin nimellä JOT Automation. Ennen pörssilistautumista yhtiön osakkeita myytiin muutamille valikoiduille sijoittajille, jotka pääsivät mukaan teknokuplan pörssiralliin.

Yksi näistä oli Juha Sipilän sijoitusyhtiö Fortel Invest.

Juuri ajoissa

Vuonna 1998 JOT Automationin pörssilistautuminen räjäytti pankin. Nokian imussa kasvaneen firman osake sinkosi kohti korkeuksia.

Rallia jatkui pari vuotta it-kuplan puhkeamiseen saakka. Terentjeff ja Lesonen myivät osakkeitaan vuoden 1999 mittaan parilla isolla kaupalla. Molemmilla kerroilla kumpikin nettosi kymmeniä miljoonia markkoja.

Tammikuussa 2000 yhtiö antoi optimistisen pörssitiedotteen mutta jo huhtikuussa tulosvaroituksen. Tässä välissä Lesonen ja Terentjeff myivät merkittävän osan osakkeistaan – nyt kauppasummat olivat jo sadoissa miljoonissa. Myös Sipilä myi osakkeitaan tammikuun lopussa ja sai niistä 6,6 miljoonaa markkaa. Ajoitus oli oikea. Tulosvaroituksen jälkeen kurssi ei enää toipunut.

Kun huippukurssi oli ollut noin 13 euroa kappale, vuoden 2000 lopussa osakkeen arvo oli enää 2,58 euroa ja vuotta myöhemmin alle 50 senttiä.

Helsingin Sanomien tuolloin haastattelema professori arvioi, että yhtiön johto tiesi uhkaavasta kriisistä nostattaessaan kurssia tammikuun tiedotteella. Rahoitustarkastus alkoi tutkia kauppoja mutta totesi, ettei yhtiötä ja sen johtoa ollut aihetta epäillä arvopaperimarkkinalain rikkomisesta. Pörssitiedottamisestaan yhtiö sai kuitenkin moitteita.

Kaverikauppaa

Juha Sipilä oli valittu julkisin varoin omistetun Teknoventure-sijoitusyhtiön hallitukseen vuonna 1998. Hänen rooliinsa kuului valvoa, että veronmaksajien varoja käytettiin järkevästi. Teknoventuren sijoitussalkussa oli edelleen myös aiemmin mainittu Ultraprint, jossa Sipilä oli itsekin omistajana.

Näin alkoi muodostua sidonnaisuuksien verkosto, jossa valtion rahat ja liikemiesten rahat kiertävät samassa vyyhdessä, kun liikemiehet istuvat ristiin rastiin niin veronmaksajien sijoitusrahastojen hallinnossa kuin niiden sijoituskohteena olevien yritysten johtajina ja omistajina.

Kolmisen kuukautta sen jälkeen, kun Sipilä oli tullut sijoitusyhtiön hallitukseen, Teknoventure antoi liikemies Kalevi Laurilan JMC Toolsille kaksi miljoonaa markkaa uutta pääomalainaa entisen reilun kahden miljoonan markan päälle.

Nyt Laurila päätti jostain syystä sijoittaa tappiolliseen firmaan, jossa Sipilä oli omistajana. Vuonna 2000 Ultraprint myytiin Kalevi Laurilan omistamalle JMC Toolsille.

Juha Sipilän sijoitusyhtiö Fortel Investille kauppahinta Ultraprintistä maksettiin osakkeilla, jolloin siitä tuli JMC Toolsin vähemmistöomistaja.

Vuonna 2001 JMC Toolsinkin myynti romahti it-kuplan puhjettua. Yhtiölle olisi voinut pian käydä kalpaten. Samalla olisi Sipiläkin menettänyt vastikään yhtiöön tekemänsä isot sijoitukset.

Sipilän liikemiesuralla tapahtui kuitenkin jälleen valtiovetoinen onnenpotku.

JMC Tools aloitti neuvottelut yhdistymisestä pörssiyhtiö Incapin kanssa. Incapin suurin omistaja oli valtion rahoitusyhtiö Finnvera, jonka liiketoimintajohtaja Seppo Arponen oli innokas jääkiekkomies ja Oulun Kärppien hallituksen puheenjohtaja. Kärppä-yhtiön suurimpia yksityisiä omistajia olivat Veikko Lesonen, Jorma Terentjeff ja Juha Sipilä.

Kiekkomiesten saavuttama neuvottelutulos ällistytti ulkopuoliset.

Incap ja JMC Tools päätettiin yhdistää, mutta Laurilan ja Sipilän firman kannalta uskomattoman hyvin ehdoin. JMC Toolsin omistajat saisivat fuusioituneesta yhtiöstä 70 prosenttia, kun taas noin viisi kertaa suuremman ja selvästi kannattavamman pörssiyhtiö Incapin omistajat, suurimpana siis veronmaksajat Finnveran kautta, saisivat uudesta yhtiöstä vain 30 prosenttia.

Perusteluna veronmaksajien kannalta epäedullisen näköiselle kaupalle käytettiin JMC Tools Oy:n tulevaisuudenodotuksia. Myöhemmin tosin nähtiin, että odotukset eivät koskaan toteutuneet.

Incapin kannalta huonoksi osoittautunutta kauppaa oli yhtiön hallituksessa edistämässä Jorma Terentjeff. Hänelle tarjottiin ennen fuusiota tilaisuus päästä JMC Toolsin ja sen kautta fuusion myötä Incapin suuromistajaksi.

Tällä kauppojen ketjulla Sipilä oli saanut vaihdettua osuutensa tappiollisesta pikkufirma Ultraprintistä pörssiyhtiöön – yhdeksi sen kymmenestä suurimmasta omistajasta.

Päin mäntykalusteita

Yhteistyö Terentjeffin ja Lesosen kanssa toi Sipilän Incapin äärelle, jossa liikemiesverkostoon liittyi nykyisten biotaloushankkeiden kannalta tärkeä mies, keskustan entinen kansanedustaja Markku Koski.

Ennen fuusiota Incapin tärkeimpiä asiakkaita olivat muun muassa elektroniikkakomponentteja ostava Nokia ja mäntykalusteita ostava Ikea. Erikoinen tuotevalikoima johtui siitä, että Incap oli yhtiönä kokoelma vanhoja valtion työllisyydenhoitoprojekteja.

Incap oli jo jonkin aikaa pyrkinyt eroon huonekaluvalmistuksesta, kun vuonna 2001 sen huonekalutehdas Kärsämäellä paloi poroksi. Tehtaan rakentaminen uudelleen ei ollut yhtiön ensisijainen vaihtoehto, sillä palovakuutusrahoille keksittiin muutakin käyttöä.

Hätiin riensi keskustapoliitikko, Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Markku Koski. Hän lobbasi voimakkaasti sen puolesta, että Incap rakentaisi palaneen huonekalutehtaan uudelleen ja pelastaisi työpaikat. Näin lopulta tapahtuikin, kunhan valtio ja kunta ensin saatiin osallistumaan kustannuksiin suurella panoksella.

Nyt myös Koskelle itselleen aukesi bisnesmahdollisuus. Hän oli myös valtion puu- ja turve-energiayhtiö Vapon hallintoneuvoston puheenjohtaja. Koski perusti puupellettitehtaan, joka nousi Incapin huonekalutehtaan naapuriin. Hän osti raaka-ainetta huonekalutehtaalta ja myi pelletit Vapolle. Muutaman vuoden jälkeen hän myi Vapolle koko yrityksen.

Tukisyöppö Chempolis

Juha Sipilän sijoittajahistoriaan kuuluu kymmeniä yrityksiä. Jo varhaisessa vaiheessa hän alkoi sijoittaa it-firmojen ohella myös bioalan yrityksiin.

Näistä sijoituksista kiinnostavin ja ajankohtaisin on Chempolis Oy. Se on yksi kolmesta yrityksestä, joiden omistuksesta Sipilä on pitänyt kiinni, vaikka hänen sijoitusyhtiönsä kymmenistä sijoituksista on valtaosin luovuttu. Nykyään Sipilän sijoitusyhtiö on hänen lastensa omistama.

Chempolisiin liittyvät olennaisesti myös Markku Koski ja Kalevi Laurila.

Chempolisin perusti 1990-luvulla Kemiralla tehtaanjohtajana toiminut Esa Rousu, joka osti valtionyhtiö Kemiralta teknologian, jolla oli tarkoitus valmistaa sellua lehtipuista muurahaishapon avulla.

Chempolisista tuli ”ikuinen start-up”, johon muun muassa Tekes on upottanut valtion rahaa kahdenkymmenen vuoden ajan yli kymmenen miljoonaa euroa. Rahat ovat menneet yhtiön tappioiden kattamiseen, sillä vuosikausia toistellut suuret lupaukset eivät ole toteutuneet.

Valtio sekä Pohjois-Suomen kunnat olivat Chempolisissa myös osaomistajana Teknoventuren ja Sitran kautta. Teknoventure sijoitti Chempolisiin ensimmäisen kerran vuonna 1999, jolloin Juha Sipilä istui jo Teknoventuren hallituksessa. Seuraavana vuonna rahaston sijoitusesitykset tekevän rahaston hallinnnointiyhtiön suurimmaksi omistajaksi tuli Juha Sipilän sijoitusyhtiö.

Sipilän omistajakaudella Teknoventure jatkoi veronmaksajien rahojen sijoittamista Chempolisiin.

Ystävänkauppaa

Sipilän luovuttua Teknoventuren hallinnointiyhtiön omistuksesta Sitran ja Teknoventuren omistuksille Chempolisissa etsittiin ottajaa. Sellainen löytyi Juha Hulkosta.

Pitkään toisensa tunteneet sielunveljet, Hulkko ja Sipilä, ovat nykyäänkin hyviä ystäviä. Vuonna 2002 Hulkon perheyhtiö Elektrobit osti vaikeuksiin ajautuneen JOT Automationin. Tämän jälkeen Juha Hulkko nosti JOTin hallituksessa toimineen Sipilän Elektrobitin toimitusjohtajaksi ja itsensä hallituksen puheenjohtajaksi. Hulkko osti veronmaksajien eli Sitran ja Teknoventuren osuudet Chempolisista.

Seuraavana vuonna osa Hulkon ostamista Chempolis-osakkeista päätyi Juha Sipilän Fortel Investille. Miehet hyppäsivät kyytiin juuri oikeaan aikaan, sillä samana vuonna yhtiön liikevaihto nousi 25 000 eurosta yli neljään miljoonaan, josta voitoksi jäi hurjat kolme miljoonaa euroa. Tuloksenteko jatkui heikompana mutta edelleen erittäin kannattavana vielä seuraavankin vuoden.

Syynä nousukiitoon oli ilmeisesti UPM:n kanssa suunniteltu hanke, jossa Chempolis olisi viimeinkin saanut selluteknologiansa käyttöön oikeassa tuotantolaitoksessa. Tämä hanke kuitenkin kuivui kokoon. Nyt Chempolis alkoi markkinoida teknologiaansa bioetanolin valmistamiseen sellun sijaan.

Vuonna 2009 Chempolisin liikevaihto oli enää parisataa tuhatta euroa ja tappioita syntyi puolitoista miljoonaa. Chempolis tarvitsi ehdottomasti oikean kaupallisen mittakaavan laitoksen, joka valaisi uskoa sen teknologian toimivuuteen, jota ei ollut koskaan teollisessa mittakaavassa kokeiltu.

Biojalostamo Sieviin

Helpotusta Chempolisin hätään yritti tarjota Sievin kunnanjohtajaksi noussut entinen Kärsämäen pellettitehtailija Markku Koski. Hän ajoi voimakkaasti bioetanolilaitoksen perustamista johtamaansa kuntaan.

Hän ei säästellyt vaivojaan hankkeen lobbaamiseksi ja piti lobbauksesta jopa kirjaa, jonka Sievin kunta luovutti Seuran käyttöön.

Vuoden 2008 syksyltä alkava lobbauskalenteri on vaikuttavaa luettavaa: esimerkiksi Sauli Niinistön kanssa on keskusteltu Euroopan investointipankin rahoituksesta hankkeelle. Koski tapasi kirjanpitonsa mukaan myös Vapon toimitusjohtajan Matti Hillin, eduskunnan varapuhemiehen Pekka Ravin (kok) ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen(kesk). Biotalouden edistäminen tarvitsi poliitikkojen myötämielisyyttä, sillä markkinoilta tarvittavia rahoja ei saatu kerättyä.

Onneksi Sievin laitoksen käyttämä teknologia oli pian saamassa Juha Sipilästä oman puolestapuhujan Arkadianmäelle.

Sipilä lähtee politiikkaan

Kansanedustajaehdokkaaksi kevään 2011 vaaleihin lähtenyt liikemies Juha Sipilä kampanjoi ennen kaikkea bioenergiateemalla.

Syyskuussa 2010 hän kutsui väkeä bioenergiaseminaariin Siikajoelle Ruukin kartanolle. Sipilän vanha liikekumppani Kalevi Laurila oli luvannut vastata tarjoilusta, ja Sievin kunnanjohtaja Markku Koski tuli keskustelukumppaniksi. Yleisöryntäys jäi saavuttamatta, mutta viitisentoista vierasta sai kuulla Sipilän ja Kosken näkemyksiä biotalouden edistämiseksi.

Joulukuun ensimmäisenä päivänä Juha Sipilän autotallissa Kempeleessä kävi kuhina. Talkooväki kasasi vaalikampanjatuotteita, joilla oli määrä rahoittaa Sipilän ensimmäinen eduskuntavaalikampanja.

Vaalirahat oli tarkoitus kerätä myymällä Stirling-moottorin toimivia pienoismalleja. 1800-luvulla kehitetty mutta unhoon jäänyt moottorityyppi soveltui hyvin häkäpönttöautollaan kampanjamatkat taittaneelle Sipilälle. Moottorin mukana toimitettiin pieni pullollinen Chempolisin valmistamaa olkietanolia, jolla moottoria saattoi käyttää.

Sipilä myi moottoreitaan, teki uutteran kampanjan ja pääsi eduskuntaan juuri ja juuri 5 543 äänellä kevään vaaleissa.

Vaalikautta myöhemmin Juha Sipilä oli pääministeri.

Bisnestä politiikan kautta

Kalevi Laurila, Sipilän kumppani Incapin kaappauksessa, oli alkanut lobata Sipilää keskustapäättäjille ensin puolueen varapuheenjohtajaksi. Laurila arvattavasti maksoi näin hyvä veli -velkojaan takaisin ja saattoi haistaa hankkeen onnistuessa myös itselleen menestyksen saumaa.

Sipilä valittiin puolueen puheenjohtajaksi 2012. Uusi oppositiojohtaja puhui erityisen paljon uusien työpaikkojen luomisesta biotalouteen.

Tätä talouden rakennemuutosta vauhdittamaan tosin pitäisi myydä valtionomistuksia ja perustaa miljardien eurojen rahasto tekemään sijoituksia lupaaviin hankkeisiin, Juha Sipilä selitti eduskunnalle.

Unelmiinsijoittajat

Loppuvuodesta 2012 kunnanjohtaja Koski antoi Hankintavinkit-lehdelle haastattelun, jossa Sievin laitoshankkeen kerrottiin lähtevän käyntiin vuoden 2013 puolella.

Laitos olisi rakennettu Sievin Matalamaalle joidenkin kilometrien päähän Sievi–Nivala-maantiestä, VR:n ratayhtiön sepelilouhoksen viereen. Louhoskuopassa olisi voitu jäähdyttää bioetanolilaitoksen vettä. Lauhdevesialtaasta puoletaan olisi Kosken mukaan saanut turistivetonaulan ulkoilmakylpylänä saunamaailmoineen ja ravintoloineen.

”Mikäpä eksoottisempaa ulkomaan ja kotimaankin ihmisille kuin uida 30 asteen pakkasella keskitalven pakkastähtitaivaan alla upeasti höyryävässä altaassa, jossa on kirkas vesi ja lämpötilaero ympäröivään ilmaan n. 60 astetta”, Koski intoili haastattelussa.

Kunnanjohtaja Koski kertoi, että laitoksesta tulisi kuitenkin yksityinen yritys.

”Kunta ei tule tätä businesta pyörittämään vaan jatkosta vastaa asian osaava toimija/toimijat, joiden kanssa neuvottelut ovat edenneet myönteisessä hengessä. Niistä lisää tuonnempana”, hän kertoi lehdelle.

Asian osaavat toimijat löytyivät pian. Hankeesta vastuun otti vastaperustettu yhtiö Sievi Biofuels Oy. Yhtiön pääomistajina olivat itse kunnanjohtaja Markku Koski ja liikemies Kalevi Laurila perheenjäsenineen.

Koski jatkoi lobbaustaan. Hän tapasi muun muassa ministeriöiden virkamiehiä, keskustan kansanedustajaa Kimmo Tiilikaista, venäläisen pankin johtajaa sekä keväällä 2013 oppositiojohtaja Juha Sipilää.

Pääministeri Sipilä kieltäytyi kommentoimasta näitä tapaamisia Seuralle mitenkään.

Vaikeudet alkavat

Vuonna 2013 Markku Koskella ja Kalevi Laurilalla oli siis tekeillä bioetanolilaitos, jonka piti olla kultamuna. Lupausten mukaan yhtiö pystyisi tekemään jäteoljesta biopolttoainetta, jonka kysyntä kasvoi koko ajan ja jonka kysyntää säädettiin poliittisilla päätöksillä tuista ja polttoaineen sekoitusvelvoitteesta.

Lisäksi tämä hanke olisi erittäin tärkeä Chempolisille, josta kolmanneksen omistivat todennäköinen tuleva pääministeri ja tämän hyvä ystävä. Kaiken olisi luullut sujuvan kuin rasvattu.

Tekes, jonka johtokunnassa kansanedustaja Juha Sipilä istui, myönsikin Chempolisille jälleen kerran puoli miljoonaa euroa lisää rahaa keväällä 2013. Rahoitus kuitenkin peruttiin samana syksynä, kun Tekesille selvisi Chempolisin taloudellisten vaikeuksien syvyys. Lisärahoitusta olisi tarvittu miljoonia euroja.

Seuraavan joulun alla vuonna 2014 tuli toinen isku. Kokoomuslainen työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori hylkäsi Laurilan ja Kosken yhtiön hakemuksen 100 miljoonan euron investointituesta. Päätöksen mukaan oli ongelmallista, että Koski oli kunnanjohtajana valmistellut laitoshanketta, joka tulisi hänen henkilökohtaiseen omistukseensa.

Auringon uusnousu

Sipilästä tuli odotetusti pääministeri kevään 2015 vaalien jälkeen.

Poikkeuksellisesti hän otti omistajaohjausministerin tehtävät itselleen. Samoihin aikoihin sähköverkkojen myynnistä valtavasti käteistä saanut valtionyhtiö Fortum alkoi yhtiön kertoman mukaan tutkailla Chempolista sijoituskohteena.

Syksyllä Fortum sijoitti umpivelkaiseen yhtiöön yli kuusi miljoonaa euroa ja sijoitusyhtiö Taalerin rahasto yli neljä miljoonaa. Asiasta nousseen kohun vuoksi pääministeri Sipilä antoi oikeuskanslerille selvityksen, jonka mukaan hän ei vaikuttanut järjestelyyn mitenkään.

Chempolisin tämä ratkaisu kuitenkin pelasti toistaiseksi, samoin vähintään osan Sipilän lapsilleen jättämän sijoitusyhtiön sekä Juha Hulkon saatavista.

Fortum on neuvotellut osallistumisesta Sievin biotehtaaseen. Siihen haetaan nyt työ- ja elinkeinoministeriöltä 120 miljoonan euron tukea. Hanke on siirretty Markku Kosken toiselle yhtiölle, jossa mukana ovat vanhat liikekumppanit Kärsämäen pellettitehtaan ajoilta.

Kalevi Laurila puolestaan perusti oman yhtiön Furetan Oy:n, jonka osakkaiksi tulivat muun muassa Pohjolan Voiman entinen toimitusjohtaja Timo Rajala sekä poliitikkoja Sipilän tueksi aikanaan taivutellut entinen keskustaministeri Martti Pura. Pura tosin kertoo luopuneensa ainakin valtaosasta omistustaan viime vuoden lopulla.

Samoin teki Kalevi Laurila.

Uusi liiga

Elinkeinoelämä, EK ja sen tutkimuselin Etla, Suomen Yrittäjät ry sekä kotimaiset taloustutkijat ovat vaatineet nykyisten miljardien elinkeinotukien radikaalia leikkaamista.

Vaikka Sipilän hallituksen aikana tukia on tullut vain lisää – viimeksi pikkuriikkinen miljoona tuli kaupallisten tv-yhtiöiden uutistuotantoon – hallituksen runsaan kuukauden takaisesta niin sanotusta puoliväliriihestä odotettiin isoja uutisia ja linjan muutosta. Pettymys oli kuitenkin melkoinen, sillä tuista ei saatu leikattua ensimmäistäkään euroa.

Furetan Oy hakee tällä hetkellä kolmelle eri biojalostamolle yhteensä yli 650 miljoonan euron tukia työ- ja elinkeinoministeriöltä. Juuri ennen vappua Juha Sipilä siirsi omistajaohjausasiat elinkeinoministeriksi nostamalleen keskustan Mika Lintilälle. Elinkeinoministeri Lintilältä taas siirtyvät energia-asiat ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

Sipilän haaveileman ”kasvurahaston” tehtävää ajamaan perustettu valtion kehittämisyhtiö Vake Oy taas varautuu myymään valtion omistuksia mahdollistaakseen tuntuvat sijoitukset muun muassa biotalousyritysten kasvun vauhdittamiseen.

Vake Oy:n myytäväksi siirrettiin noin 2,5 miljardin euron edestä valtionyhtiöiden osakkeita, joiden myyntitulojen käytöstä maan hallitus päättää eduskunnalta kyselemättä.

Nyt ei siis enää pelata maakunnallista Teknoventure-sarjaa vaan valtakunnallista liigaa: Sipilän itsensä toteuttama malli, miljonääriksi yhteisin varoin, mahdollistaa käsinpoimituille kasvuyrittäjille miljoonien monistamisen. Rahojen käyttö on arvatenkin hallituksen liikesalaisuus, ja yritysten omistajatietojen heikentäminen vaikeuttaa rahankäytön seuraamista entisestään.

Nyt viimeisenä puhalluksena Sipilä aikoo Bernerin toimiessa työrukkasena pilkkoa VR osiin ja muodostaa niistä yksityisiä yrityksiä. Ei ole vaikea arvata keitä ovat niiden yritysten osakkaina. Menossa on samanlainen puhallus, kun Neuvostoliitossa tehtiin, kun se hajosi. Kaikki valtion omistamat tehtaat energia ja liikelaitokset myytiin pilkkahinalla ja siten syntyi Venäjälle oligarkkien joukko monimiljonäärejä.

Murjotaanko Sote väkisin läpi?

 

Voiko todeksi uskoa vimmaa jolla Sipilän hallitus ajaa Sotea läpi? Uskomatona kuinka kolme puoluetta runnoo läpi uudistusta keinoja kaihtamatta, jonka pitäisi taata suomalaisille vuosikymmeniksi laadukkaat, tasa-arvoiset ja kaikenkattavat sosiaali – ja terveyspalvelut.

 

Keskusta, kokoomus ja siniset pitävät poliittista peliään meille kuuluvista palveluista, pilkaten demokratiaa, näyttäen kuinka muiden yli kävellään piittaamatta lopputuloksesta. Kun hallitusohjelmaan on kirjattu Sote, sitä sitten on ajettu jukuripäisesti kohti maalia.

 

Koko hallituskauden on jyrätty alta pois ”risut” ja ”männynkävyt” eli asiantuntijat, valiokunnat, kansalaiset jne. tavalla jolle ei poliittisessa härskiydessä löydy vertaa. Varoituksista huolimatta nämä kolme puoluetta ovat päättäneet meidän kaikkien puolesta, kuinka meitä hoidetaan, palveluja tuotetaan.

 

On tavatonta miten Sipilän hallitus pitää suomalaisia koekenttänä sosiaali – ja terveyspalveluiden osalta. Sanovat suoraan, että pääasia saada Sote läpi, sen jälkeen ”viilaillaan” ja muutellaan jos tarvetta on – käsittämätöntä! Mutta tätähän Sipilän hallitus on muutenkin tehnyt. Työttömiä on pidetty koekaniineina kun sorvattiin aktiivimalli, jonka tiedettiin olevan susi jo syntyessään.

 

Eikö nyt kerta kaikkiaan löydy pysäyttäjää hallituksen koheltamiselle? Kun tiedetään kuinka kiireellä syntyy vain ”kusipäisiä lapsia”, niin yhä edelleen hallituspuolueet yrittävät keinotella, jos minkälaisilla kepulikonsteilla Sotensa suomalaisten riesaksi ja pääomien riemuksi.

 

Vaalit ovat tulossa ja täytyy ihmetellä jos vielä löytyy äänestäjiä noille kolmelle puolueelle jotka avoimesti halveksuvat Suomen kansaa? Sillä yhä uudestaan ja uudestaan saa pöyristyä siitä halpamaisuudesta jolla kaivetaan keinovalikoimasta uusi temppu, jolla epätoivoisesti yritetään alistaa meidät tahtonsa alle.

 

Kaiken tämän, kuten tämänpäiväisen sosiaali – ja terveysvaliokunnan äänestyksen, tekevät he sen silmää räpäyttämättä, yhtään häpeämättä, eduskunnan arvovallasta piiruakaan välittämättä. Jääköön Sipilän hallitus historiaan esimerkkinä hallituksena jollaista koskaan enää emme halua nähdä

Seefeldin realistinen mitalitavoite saavutettu

Virpi Sarasvuo (os. Kuitunen) sanoi totuuden, että kun tämän kauden maailmancupia katsoo, on realistinen mitalitavoite yksi mitali Suomelle, toisin kun hiihtoliiton asettama epärealistinen 6 mitalia.  Tosin on epäonneakin ollut, esim Hakolan kaatuminen pariviestissä. Mutta Iivoa lukuunottamatta kuntohuippu ei osunut lähellekään suomalaishiihtäjillä näihin kekkereihin.

Keputalismi tuhoaa Suomea

KOLUMNI | Puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoittaa siitä, miten kleptokraattinen kulttuuri syntyy, ja mitä vaikutuksia sillä on yhteiskuntaan.

Sivistyssana kleptokratia (kreikan klepto- ”varas”, -kratia ”valta”) tarkoittaa poliittista järjestelmää, jossa vallanpitäjät käyttävät asemaansa julkisen kassan ryöväämiseen ja verorahojen kanavoimiseen omiin tai kavereiden taskuihin. Kleptokraattisessa järjestelmässä puolueiden väliset ideologiset erot ovat näennäisiä ja toissijaisia. Vallan väärinkäyttöä ja välistävetoa toki tapahtuu kaikissa yhteiskunnissa, mutta kleptokratiassa se on maan tapa. Kleptokratiassa media ja oikeuslaitos eivät valvo poliitikkojen kähmintää vaan ne on valjastettu suojelemaan sitä.

Keputalismia toteuttaa nyt vimmatulla kiireellä Sipilän työrukkanen konsulttiministeri Berner. Keputalismin määritelmä on suurin piirtein sama, kuin ”kleptokratia”. Siinä kepulit siirtävät valtion varoja ja omaisuutta omiin ja kavereiden taskuihin.

Hanke, jonka kimpussa Berner nyt on VR:n pilkkominen osiin ja yksityistäminen. Hankkeesta ei paljoa tiedetä, mutta jotain sentään on saatu ongittua tietoon. Suunnitelmissa on mm. perustaa useita yhtiöitä, joista ainakin yhdessä suuressa yhtiössä olisi valtio pääosakkaana. Tämän hankkeen vuoksi Bernerin lähtö ruotsalaipankin johtoon siirrettiin, että hän veisi tämän hankkeen päätökseen.

Kysymyksessä on siis tuhota VR sellaisena, kuin me olemme sen oppineet tuntemaan. Verovaroin ylläpidetty laitos joskin matkalipputulot ja rahtitulot ovat olleet mittavat.

Kun esim. rataosuus Helsingistä Tampereelle muodostaa oman yhtiön on varmaa, että matkustaminen kallistuu paljon, sillä osakkaat vaativat hyvän tuoton omistamilleen osakkeille. Samaan tapaan kuin kuin jättihoivayhtiöt, joiden surkean tarinan tunnemme.

Mikä vimma kepuleilla on yksityistää kaikki? Tietty tärkein syy on se, että kepulismi rikastuttaa kepuleita.

Konsulttiministeri Berner on tehnyt tehtävänsä, mutta seuraavat hallitukset voivat muuttaa kaiken ja jos väärinkäytöksiä ilmenee, niin kiven sisään vaan.

Tamperelaisen ”SOTE/EURO-tiäteen” ”lippulaiva” konkkaan

Tämä ”Euro-Tampere-tieteen” lippulaiva asetti päämääräkseen ” 100 miljoonan arvon” -ja sen varran suurin piirtein siihen pumpattiinin: 20 miljoonaa pelkästään valtion suoria yritystukia, noin toinen mokoma EU-tukia, näitä ei kumpiakaan yleensä saa, ellei ole vastaava määrä muiden kuten yksityisten ja kuntien sijoituksia – ja kun on kyse ylipistopiirien firmasta, epäsuoraa tukea oli mahdollista ohjata proffien omaan firmaan vain sitä palvelevan opetuksen ja tutkimuken avulla – jolla keinolla Nokiakin nousi – mutta FIT Biotech ei.

Se ei koskaan tuottanut mitään – paitsi puolivillaisia patentteja, joista viimeisin yhtiön ”rokotekyshiysmenetelmälle” USA:ssa viime vuonna,oikeiden tutkijoiden mahdolliseksi kiusaksi lähinnä.

Yksi promille (1 ‰ ) mulle tuosta ja todellista yhteistyötä eikä terroria, niin olisin saanut ihmeitä aikaan sovellettavan perustutkimustiedon tuottamisessa ja Suomen ja Tampereen tieteen kestävän näkyvyyden ja tieteellisen vaikutuksen parantamisessa.

Firma oli Tampereen ylliopiston rokotekehittäjien perustama 1995 pro- fessori Kai Krohnin johdolla,joka oli ensimmäinen toimitusjohtaja, mutta Firman eurokehityksen priimus moottoreina ja vallankaappajina toimi valkeakoskelainen aktiivikokoomuslainen päihdelääkäripasriskunta Pekka ja Päivi Sillanaukee (tosin Pekka ei ole lääkäri vaan biokemisti, ikinä en käynyt otilla, jotkut kaverit kylläkin…).Pariskunta erosi samoihin aikoihin, kun Päivi, silloin Tampereen teveystoimen apulaiskaupungin- johtaja, siirtyi Sosialli- ja terveyministeriön kangsliapäälliköksi, jossa hommassa jatkaa edelleen. Sosiaali- ja terveysministeri Maria Guzenina potkaisi valtiosihteerinsä SOTE-valmistelujen ulkopuolelle (mistä henelle kaikki kunnia, ämmä pitäisi saada sieltä kokonaan wittuun!).

Touhussa oli alun pitäen piirteitä, jotkakertoivat perustutkimutoimin- nassa toimineelle, että ”tuosta ei taida lpoultakaan tulla tuhkaa eikä pihkaa, ei lasta eikä paskaa! Olenkin siitä vuosien kuluessa paljon kirjoittanut keskustelupalstoille, joista useimmat on hävitetty. Siksi mulla on nyt aineistoa pineneenkatsaukseen maan tiedesysteemin muuttamisen ”innovaatiosysteemiksi” lippulaivaan… Samaan aikaan oikea tiede on jyrätty ja nitistetty myös lääketieteessä.

Peruskuvio oikean titeen ”innovaatiojärjestelmässä” on, että

– Ensin jaetaan nahka;

– sitten jätetään karhu kaatamatta;

– sitten ilmoitetaan, että kaikki tämä ”METSÄSTYSALUE kuitenkin on miedän”, samoin erilaiset tässä yhteydessä viritellyt pyssyt, ansat, kuopat ja häkit myrkyt ”ovat meidän” ja niiden käytöstä ”on maksettava meille” YMPÄRI MAAILMAA!

https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000006013683.html

FIT Biotech jättää konkurssihakemuksen – syynä rahoittajan keskeyttämä sopimus

Julkaistu: 25.2. 10:41

Voimassa olevasta rahoitussopimuksesta huolimatta Alpha Blue Ocean ei ole maksanut sopimuksen mukaisia 500000 euron maksueriä marraskuun 12. päivän jälkeen, yhtiö kertoo.

Bioteknologiayhtiö FIT Biotechin hallitus on päättänyt jättää yhtiötä koskevan konkurssihakemuksen tänään, kertoo yhtiö tiedotteessaan.

Konkurssin syynä on yhtiön mukaan rahoitussopimuksen keskeytymi- nen. Voimassa olevasta rahoitussopimuksesta huolimatta Alpha Blue Ocean ei ole maksanut sopimuksen mukaisia 500000 euron maksueriä marraskuun 12. päivän jälkeen, yhtiö kertoo.

– Olen äärimmäisen pettynyt siihen, että yhtiön rahoitus loppui kesken sovitun rahoitusohjelman. Tämän seurauksena olemme joutuneet kes- keyttämään lukuisat meneillään olleet yhtiön liiketoimintaan ja lääkekehitykseen liittyneet kehitysprojektimme, sanoo FIT Biotechin toimitusjohtaja Erkki Pekkarinen tiedotteessa.

Vuonna 1995 perustettu FIT Biotech on kertonut kehittävänsä ja lisen- soivansa patentoimaansa GTU-vektoriteknologiaa (Gene Transport Unit) uuden sukupolven lääkehoitoihin. Yhtiö on soveltanut teknologiaa kehitysprojekteissaan, jotka ovat geeniterapia, geenirokotteet ja tutkimusyhteistyö. Sovellusalueita ovat olleet esimerkiksi syövän geeniterapia ja tartuntataudit kuten hiv. ”

Firma sai 2017  US Patentin geenivektoritekniikalleen, joka oli jo 2006 homman nimi.Aika kauan kesti… ämä ei ole siis geenimuuntelutekniikka vaan geenihoitoteniikka. En kommentoi asiaa sen enemmä, kun en ymmärrä asiasta mitään kuitenkaan.
Minäkin tiedän kuitenkin yhtäja toista siitä, miten johdettuna lupaavimmastaan projektista ei tule mitään – ei tuhkaa eikä pihkaa, ei lasta eli paskaa. Ei vaikka tieteelliset tulokset olsivat valmiina jonkun persetaskussa.

FIT Biotechin toimitusjohtaja Erkki Pekkarinen.Kuva: Petteri Paalasmaa

FIT Biotechin HIV-hoidolle patenttisuoja Yhdysvalloissa

Uutiset | 30.11.2017

Suomalainen lääkekehitysyhtiö FIT Biotech on saanut Yhdysvalloissa patentin HIV:n hoitoon kehittämilleen DNA-rokotteille.

30.11.2017 julkistetun uutisen mukaan patentti antaa FIT Biotechille yksinoikeuden hyödyntää HIV-potilaiden hoidossa kehittämiään GTU-vektoriin perustuvia DNA-rokotteita, joihin kuuluu FIT-06-rokotekan- didaatti.Yhtiön mukaan FIT-06 tarjoaa mahdollisuuden nykyisiin mene- telmiin verrattuna turvallisempaan ja edullisempaan HIV:n hoitoon.
.
FIT Biotech on vuonna 1995 perustettu bioteknologiayhtiö, joka kehit- tää ja lisensoi patentoimaansa GTU® (Gene Transport Unit) -vektoritek- nologiaa uuden sukupolven lääkehoitoihin.
.

 

Firma on alun perin tietynlaisen ”tiedeajattelun” ”laboratorio” ja SOTE-ministeriön kanlaiapäällikön Päivi Sillanaukeen ja tämä exän Pentti Sil-lanaukeen ”luomus”. Siihen on lujasti ajettu veronmaksajien rahaa ja muita yhteiskunnan resursseja.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/04/ministeri-guzenina-teki-oikein-hyllyttaessaan-kansliapaallikko-sillanauken-sotesta-2013

Ministeri Guzenina teki oikein hyllyttäessään kansliapäällikkö Sillanaukeen SOTEsta (2013)

STM:n Kangsliapäällikkö Sillankauhee: ajaa kuin käärmettä piippuun päin wittua järjestettyä pisnestiärettä … Ensin jaetaan nahka, sitten jä- tetään kuitenkin karhu kaatamatta… välillä kokeillaan salaa naapu- rimaan (= ”alemmilla…) kansalaisilla, joilla sitten PRRRR…LE kuitenkin osottautuu olevan VÄÄRÄLLAISET KEENIKKIN HIANOON TUATTEESEEN!, jne.

riittinen 12.04.2013 03:46

Päivi Sillanukee tunnetaan fanaattisena pakkomielleyksityistäjänä, ja epäonnistuneista bioteknologiaprojekteistaan yhdessä entisen mie- hensä Pekka Sillanaukeen kanssa. Tämä alkoholitutkijapariskunta suhasi mm. ”AIDS-virusrokotteen kehittäjinä”, jota sitten oikein jopa kokeiltiinkin virolaisilla (tekstistä päätellen salaa!), ei tehonnut, oli kuulemma ”väärät keenit” siellä puolen rajaa…

Periaate on ollut, että ”maalataan seinälle kuva komeasta karhusta” (vaikkapa ”Ikuisen Elämän Eliksiiri”, lainattu taannoiselta amerikkalai- selta virkaveljeltä ja ruutistoimistojohtajalta (CNN) Sanjay Guptalta), jota ei ole kaadettu, mutta jonka nahka jaetaan, ”kuka mitäkin omistaa ja kenenllä on oikeus mihinkäkin” (pelkästään siksi, että on yrittänyt jotakin söheltää asian eteen) ja sitten haetaan ja saadaan valtiolta ja muilta miljardi rahaa. Oikeasta tieteestä ja vakavasta tutkimuksesta ei ymmärretä sen enempää kuin sika Pohjantähdestä.

Friday, September 28, 2012 9:53 AM

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/stmn+kansliapaallikoksi+paivi+sillanaukee/201209269865

STM:n kansliapäälliköksi Päivi Sillanaukee

Torstai 27.09.2012 klo 13:40

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköksi on valittu ministeriön osastopäällikkö Päivi Sillanaukee.

Valtioneuvosto päätti nimityksestä sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok) esityksestä. Sillanaukee on koulutukseltaan lääketieteen tohtori. Hän on toiminut sosiaali- ja terveysministeriössä osastopäällikkönä vuodesta 2008.

Tätä ennen Sillanaukee työskenteli muun muassa Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana. Puoluekannaltaan hän on kokoomuslainen.

STT ”

Tämän rouvan mies on ollut Pekka Sillanaukee (he ovat eronneet vähän ennen kansliapäällikkönimitystä):

http://www.tutorinvest.com/pages/suomeksi/asiantuntijat/pekka-sillanaukee.php

Tässä yksi suuri turha julkinen lupaus: ”AIDS-rokote”:

http://www.talouselama.fi/liitetyt/ensin+koripallo+sitten+rokote/a2048303

Kohta ”AIDSin voittaja” siirtyi kuitenkin kaupallistamisbisnekseen:

http://www.fitbiotech.com/archive/fi_070503_1.html

”    Pekka Sillanaukee valittu Bionext Tampere -ohjelman johtajaksi

5.7.2003, Lehdistötiedote

Vuoden 2003 alussa käynnistynyt bioteknologian kehittämis- ja inves-tointiohjelma BioneXt Tampere saa johtajan elokuussa kun lääketieteel- lisen biokemian dosentti,FT,eMBA Pekka Sillanaukee aloittaa tehtäväs- sä. Sillanaukeella on monipuolinen kokemus kansainvälisten lääke- ja bioteknologiayritysten johtotehtävistä.

Tällä hetkellä hän toimii rokotekehityksestä tunnetun FIT Biotech Oyj:n toimitusjohtajana.”Ohjelman johtoryhmä oli valinnassaan yksimielinen”, kertoo BioneXt johtoryhmän puheenjohtaja,Tampereen kaupungin elin- keinojohtaja Harri Airaksinen. ”Tampereen kaupunki on sitoutunut bio- teknologia kehitykseen pitkäkestoisella rahoituksella.BioneXt Tampere ohjelma on tulevan seitsemän vuoden aikana yksi keskeisimmistä elinkeinopolitiikan välineistä” Airaksinen kiteyttää.

”Hakuprosessi kesti yli puoli vuotta. Pidimme ehdottomasti kiinni tiu- koista valintakriteereistä,koska ohjelma on erittäin tärkeä Tampereen tulevaisuudelle ja Finn-Medin kehitykselle. Meillä oli lukuisia erittäin kyvykkäitä bioteknologiayritysten toimitusjohtajatasoisia hakijoita. Sillanaukee täytti kriteerimme bioteknologian tutkimuksen, liiketoi- minnan ja rahoituksen osaajana kuitenkin selvästi parhaiten. Sillanau- keen valinta vahvistaa tuntuvasti Finn-Medi Tutkimus Oy:n osaamista bioteknologiasektorin kehittäjänä”, kertoo BioneXt Tampere -ohjelmaa koordinoivan Finn-Medi Tutkimus Oy:n toimitusjohtaja Matti Eskola.

Uusi johtaja astuu tehtäväänsä vaiheessa, jossa ensimmäiset siemenra- halla toteutettavat hankkeet ovat käynnistymässä.Parhaillaan tärkeäs- sä asemassa on bioteknologian koulutuksen vahvistaminen ja lääketie- teellispainotteisen luonnontieteellisen tiedekunnan ytimen synnyttäminen.

Muodostumassa on kasvava joukko bioteknologian kaupallistamista ja yritystoimintaa tukevia hankkeita. Näistä pisimmällä on Kudoskorjaus- keskus Tertia, jonka perustoimintoja on puhdastilaolosuhteissa tapah- tuva solujen ja kudosten kasvattaminen ja tuotanto sekä siihen liittyvä koulutustoiminta.

(Tässä ohjelmassa on epäilemättä jotakin ituakin:tämä on Tukholman Ka-rolinskan eikä Suomen ”pierupeilineuroniakatemioiden” yhteistyöprojekti. Ehkä juuri siksi rouva pitikin tönätä ministeriöön… monestakin syystä … Riittinen)

BioneXt Tampere kehittämis- ja investointiohjelma BioneXt on terveyt- tä ja hyvinvointia edistävän bioteknologian huippututkimukseen, tuo- tekehitykseen, kliiniseen soveltamiseen ja kansainväliseen kaupallista- miseen keskittyvä ohjelma, joka yhdistää alueen vahvan teknologiaosaamisen uuteen biologiseen tutkimukseen.

Sadan miljoonan euron investointeihin vuoteen 2010 mennessä täh- täävä ohjelma korostaa kilpailukyvyn rakentamista pitkäjänteisesti strategisella tasolla edistämällä tieteenalojen monialaista tutkimusta ja tuotekehitystä, sekä terveyspalvelujen tuottajien, yritysten ja rahoitta- jien välistä yhteistyötä. Samalla ohjelma luo uutta osaamisperustaa, joka mahdollistaa uudenlaisen elinkeinotoiminnan.

Verkottumiseen pyrkivän ohjelman kiinnostavuus niin kotimaassa kuin kansainvälisesti perustuu erikoisosaamista tarjoavaan kumppanuu- teen. Esimerkiksi biomateriaalien tehokkaana soveltajana Tampere on kiinnostava kumppani kudosteknologiatutkimuksen kansainvälisille partnereille.Tavoitteena onkin tuoda kansainvälisen tason liiketoimin- nan asiantuntijat yhteistyöhön täällä olevien toimijoiden kanssa ja luoda tällä tavoin lisäpotkua tutkimustulosten ja tuotteiden kaupallistumiselle.

Ohjelmaan osallistuvat tutkimuksen,tuotekehityksen, terveydenhoidon ja liiketoiminnan osaajat. Mukana ovat Tampereen yliopisto ja Teknilli- nen yliopisto, VTT, Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri, Tampereen kaupunki, Sitra, TE-keskus ja alueen elinkeinoelämä.

Toiminnan aloittaminen:

Sillanaukeen mukaan ”Tampereella toimivat useat tutkimuksen huippu- yksiköt sekä maailmanluokkaan osaamisellaan nousseet yritykset luo- vat alueelle hyvän perustan lääketieteellisen bioteknologian kehittämi- selle. Tampereen alueella on ainutlaatuista erityisosaamista ja kyky moniammatillisen yhteistyön muodostamiseen. Tälle pohjalle voidaan huolella harkiten rakentaa liiketaloudellista menestystä sekä tutkimuslaitoksia ja terveydenhuoltoa tukevaa toimintaa”.

Sillanaukee asettaa loppuvuoden päätavoitteiksi ”BioneXt ohjelman strategian päi-vittämisen ja painopisteiden valinnan.Tämän jälkeen BioneXt:ssä keskitytään toimin- ta- ja investointirahoituksen merkittävään laajentamiseen, toiminnan tehostamiseen ja sen vaikuttavuuden seurantaan”.

Sillanaukee kuvaa toimintatapaansa ”avoimeksi ja yhteistyöverkostoja luovaksi”. Hän tuo BioneXt ohjelmaan ”teollisuus- ja johtamiskokemus- ta, kansainvälisen pääomasijoituksen ja markkinatilanteen tuntemusta, sekä alan monipuolisesta tuntemisesta kumpuavaa realismia toiminnan suuntaamiseen”.

Sillanaukee aloittaa tutustumisen uuteen tehtävään jo elokuussa. Hän lopettaa FIT Biotech Oyj:n toimitusjohtajana syyskuussa ja tuo yhtiön toimintaan jatkuvuutta siirtymällä yhtiön hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Pekka Sillanaukeen tausta ja tehtävät

Työtehtävät:

Tampereella ja Tartossa toimivan lääketieteellisen bioteknologiayrityk- sen FIT Biotech Oyj:n (Finnish Immunotechnology Oy) perustajaosa- kas ja toimitusjohtaja 1998 – 2003, monikansallisen lääke- ja diagnos- tiikkayrityksen Pharmacia Upjohn Ltd:n (Kabi-Pharmacia Diagnostics AB) tuotekehitysjohtaja ja liiketoimintadivisioonan johtoryhmän jäsen Tukholmassa ja Uppsalassa 1995-1998, Alko Oy:n Biolääketieteellisen osaston kliinisen ja soveltavan tutkimuksen päällikkö 1991-1994, tutkijana Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja Tampereen yliopistossa 1988-1991.

Hallitus ja luottamustehtävät:

Sillanaukee toimii tällä hetkellä mm. Palvelutähti Oy:n hallituksen puheenjohtajana, FIT Biotech Oyj:n hallituksen varapuheenjohtajana, Quattromed A/G:n hallituksen sekä BioneXt Tampere johtoryhmän jäsenenä. Sillanaukee on toiminut konsulttina ja asiantuntijana lääke- ja diagnostiikkayrityksille, WHO:n Euroopan aluetoimistolle, Yhdysvaltojen terveysinstituutille NIH:lle, teollisuuden ja työantajien bioteollisuussektorille, sairaanhoitopiireille, sekä kaupunkien sosiaali- ja terveystoimille.

Tutkimustoiminta ja koulutus:

Sillanaukee on toiminut tutkijana ja lääketieteellisen biokemian dosent- tina Tampe-reen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa julkaisten yli 120 tieteellistä artikkelia, toimien ohjaajana 8 väitöskirjassa ja 12 opinnäytetyössä, sekä osakeksijänä patenttihakemuksissa. Muu koulutus: Filosofian maisteri Jyväskylän yliopisto, filosofian tohtori Tampereen yliopisto, eMBA Tukholman kauppakorkeakoulu, TEJOKO Helsingin kauppakorkeakoulu, sekä erillisopintoja Lontoon kauppakorkeakoulussa.

Lisätietoja

Elinkeinojohtaja Harri Airaksinen
Johtoryhmän puheenjohtaja, Bionext Tampere
puh. 040-5041215
email: harri.airaksinen@tt.tampere.fi

Toimitusjohtaja Matti Eskola
Finn-Medi Tutkimus Oy
puh. (03) 247 4020
e-mail: matti.eskola@finnmedi.fi

Pekka Sillanaukee
Johtaja, BioneXt Tampere
puh. 040-8331313
email: pekka.sillanaukee@fitbiotech.com

http://www.tampereenkauppakamarilehti.fi/Arkisto/Lehtiarkisto/2002/7-02/bionext.html

Kun katsoo perheen omistuksia valtion tukemassa yritystoiminnassa, näyttää siltä, että kansliapäällikkö joutuu pääasiassa istumaan jäävinä, kun varsinakaan teollisia hankkeita käsitellään:

http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/sivut/ohjelma?opendocument&pageid=Content9C378

Taustalataan pariskunta on alkoholitutkijoita.

http://lib.thl.fi:2345/http:/lib.thl.fi:2345/lib4/src?PBFORMTYPE=01001&AUTHOR=%22Sillanaukee,%20Pekka%22&SQS=1:FIN:1::6:50::HTML&PL=0

”AIDS-rokotteesta” on siirrytty vähemmän riskaabeleille alueille:
fysioterapiaan:

http://www.tutorinvest.com/pages/posts/22.2.2010-tutor-invest-sijoittaa-dbc-internationaliin6.php

Huhuja on tehty, ja kumottu, kuten että ”AIDS-rokotetta jo kokeillaan virolaisilla”

Biotekniikkaa

Fit Biotech sijoitti virolaiseen biotekniikkayritykseen.Tarton yliopistosta lähtöisin oleva Quattromed vahvistaa Fit Biotechin tuotekehitystä: Quattromedilla on PCR -diagnostiikkapalveluja, sukupuolitautien dia-gnostiikkaa ja tag-vektori lääketieteellisen bioteknologian tutkimus- toimintaan. Fit Biotechilla on optio ostaa loputkin Quattromedin osakkeista vuoteen 2006 mennessä.

Quattromedilla ei ole mitään tekemistä edellisviikon uutisaiheen hiv-ro- kotteen kanssa. Osa Fit Biotechin tuotekehitysyksikköä on toiminut Tartossa jo parin vuoden ajan. Fit Biotech on keskittynyt Tarton laboratoriossaan kehittämään hiv-rokotetta muun muassa Suomessa yleistä alatyyppi b:tä vastaan. Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla, että Fit Biotech luopuu aikeestaan testata hi-virusrokotetta virolaisilla, koska Virossa leviää hi-viruksen harvinainen g-alatyyppi. Fit Biotech ei ollut kuitenkaan tehnyt päätöstä testauksista.

”Kiusallinen juttu, uutisankka”, sanoo Biotechin toimitusjohtaja Pekka Sillanaukee.

http://www.talouselama.fi/yrityskaupat/ryntays+viroon+jatkuu/a2044828

 

Miljonia  kuin suokuokalla

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/kemia/2004-10-14/Tampere-tahtoo-100-miljoonan-biohankkeet-3278100.html

Helena Raunio

  • 14.10.2004 klo 07:35

Tampere tahtoo 100 miljoonan biohankkeet

Verkostoyhteistyöhön pohjautuva Bionext Tampere yhdistää tek-nologiaosaamista biotekniikkaan ja lääketieteeseen.
.
Tampere investoi ja kehittää bioalan huippututkimusta ja kaupallis-tamista. Bionext Tampere -ohjelman tavoitteena on saada 100 miljoonan euron hankekanta vuoteen 2010 mennessä.

EU arvioi bioteknologiaa hyödyntävien markkinoiden kasvavan siihen mennessä jo 2 000 miljardin euron suuruisiksi.

Bioteknologian kehittämis- ja investointiohjelma on Tampereen kaupungin suurimpia elinkeinopoliittisia haasteita.

”Ohjelmalla vahvistetaan tulevaisuuden kilpailukykyä ja kaupungin sat- saus on varmasti Suomen kärkipäätä”, uskoo Bionextin ohjelmajohtaja Matti Eskola Finn-Medi Tutkimus Oy:stä.

Kuvantamista ja implantteja

Ohjelman painopisteitä ovat kuvantaminen ja informaatioteknologia, implantit ja kudosteknologia, sekä immunologia ja siihen liittyvät hoidolliset sovellutukset.

Ne edustavat sitä tutkimusosaamista ja liiketoimintaa,jota Tampereen seudulla jo on ja jota halutaan edelleen vahvistaa.

”Fokusointi on muutoinkin välttämättömyys. Haluamme myös vahvistaa biokeskusten erikoitumiskehitystä”, Eskola lisää.

Implantti- ja kudosteknologiassa ovat tulossa yhdistelmätuotteet, joissa esimerkiksi biohajoaviin materiaaleihin yhdistetään lääkeaineita ja soluja. Kauempana siintävät biologiset kudostuotteet, kuten keinoluu ja -rusto.

”Kantasolut tarjoavat uusia mahdollisuuksia hoitaa sairauksia. Myös biosensori-, rokote- ja immunoterapiamarkkinat kasvavat voimakkaasti. Löydämme myös uusia mahdollisuuksia painopistealojen sisältä vuoteen 2010 mennessä”, Eskola uskoo.

Tavoitteena on myös kehittää ihmiseen istutettavia osia, jotka kerää- vät tietoa kehosta tai vapauttavat lääkkeitä elimistöön. Eläinkokeiden sijaan samat testit onnistuvat laboratorioissa solumalleilla.

Ohjelma tuottaa innovaatioita

Ohjelman tehtävänä on tuottaa uusia innovaatioita, kouluttaa osaavaa henkilökuntaa sekä tarjota ensiluokkainen toimintaympäristö uusien ja jatkoinvestointien saamiseksi.

Jo tänä vuonna kokonaishankekanta ylittää 18 miljoonaa euroa. Ohjel- man tutkimus- ja koulutushankkeiden laajuus on yli 6 miljoonaa euroa.

”Ohjelman ytimessä olevat tutkimuslaitokset ja yhteistyökumppanit ovat keskeisiä toiminnan rahoittajia. Ulkopuolista rahoitusta ohjelman hankkeet ovat saaneet opetusministeriöltä, EU:lta, Tekesiltä ja Suomen Akatemialta.

Yritysten rahoitukset tulevat riskirahoittajilta sekä Tekesiltä, EU:lta ja TE-keskuksista.

Suhteita 50 sijoittajaan

Toistaiseksi tamperelaiset yritykset ovat menestyneet hyvin riskirahoituksen hankinnassa.

”Riskirahan puutteen torjumiseksi olemme käynnistäneet kesällä pää-omasijoitusten aktivointihankkeen. Siinä luodaan suhteet noin 50 aktii- viseen sijoittajaan Euroopassa ja USA:ssa, joiden rahoitusta pyritään kanavoimaan alan yrityksille.”

Tavoitteena on yhdeksän sijoitusta, joiden yhteismäärä on 25 miljoonaa euroa.

”On paljon sovelluskohteita, joita voidaan saattaa markkinoille perin- teistä lääkekehitystä nopeammin. Toisaalta teemme aktiivista työtä kansainvälisten kumppanien löytämiseksi yrityksiin ja projekteihin.”

Tampereella on jo joukko hyvässä vauhdissa olevia hankkeita ja yrityksiä.

Japanilaisomistuksessa oleva silmälääkevalmistaja Santen on investoi- nut ja kasvanut Tampereella, hiv-rokotetta kehittävä FIT Biotech on puolestaan saanut kansainvälistä tunnustusta ensiluokkaisesta tuote- kehityksestään, liukenevia ruuveja valmistava Inion on saanut merkit- tävän pääomasijoituksen vuoden alussa ja tärkeän jakelusopimuksen Yhdysvalloissa.

Ensimmäinen (luultavasti asiantuntevin) johtaja potkittiin pellolle:
Professori Kai Krohn valok. e. Erkki karén 20.9.-01

Kai Krohn uskoo yhä HIV-rokotteeseen, vaikka sijoittajat osoittautuivat rahanahneiksi ja yliopistot byrokraattisiksi.

Rahanahneet kasinopelurit kaappasivat Sitran ohjauksessa tampere- laisen biotekno-logiafirman, jonka oli perustanut aids-tutkijana tun- nettu professori Kai Krohn. Professori savustettiin ulos Finnish Immunoteknology Oy:stä eli FIT Oyj:stä, jonka piti kehittää DNA-pohjaisesta HIV-rokotteesta kaupallinen tuote.

Kai Krohn on Tampereen yliopiston patologian emeritusprofessori ja kansainvälisesti menestynyt immunologian tutkija.Hän käynnisti Tam- pereen yliopistossa lääketieteellisen teknologian instituutin, joka on nykyisen Biomeditech-yksikön edeltäjä.

Krohn kirjoittaa tutkimustyöstään kirjassaan Oma ja vieras – Lääkäri ja tutkija muistelee.

Bisnesmiehiä kiinnosti vain golf ja purjehdus

Kai Krohn luopui kasinopelureiden painostuksesta toimitusjohtajuu- desta perustamassaan yhtiössä. Hänen tilalleen palkattiin Pekka Sil- lanaukee, joka uskoi Krohnin mukaan ”katkeamattomaan kasvuun ja materiaalisen hyvinvoinnin jatkuvaan lisääntymiseen”.

Pekka Sillanaukee, bioteknologian ”pelimies”

Sijoittajien rahoista suuri osa kului Krohnin mukaan ”yhtiön toiminnan kannalta järjettömän suuriin ja kalliisiin edustustiloihin apassi-saunoineen ja kodikkaine tarjoilu- ja ravintolahuoneineen”.

Yhtiöön palkattiin kahdeksan työntekijää,joista vain yksi osallistui varsi-naiseen rokotekehitystyöhön. Firma joutui purjehdusta ja golfia harras- tavien nuorten miesten haltuun, jotka eivät tienneet mitään siitä, mitä yrityksessä oikeasti tehtiin. Yritys piti vain saada nopeasti ja pienellä rahalla myyntikuntoon. Hallituksen kokouksissa kerskailtiin purjehdus- ja golfseurojen illallisilla, mutta ei puhuttu oikeista sisällöistä.

Sijoittajat uskoivat, että firman omistama DNA-rokote riittäisi yksinään torjumaan aidsin.Krohnille ja alan tutkijoille oli kuitenkin selvää,että tämä rokote tehoaisi vain yhdessä muiden keinojen kanssa.

Krohnin lähtö yhtiöstä vuonna 2005 aiheutti järkytyksen ja sysäsi fir- man sivuraiteille,kun muutkin vakavasti otettavat tutkijat jättivät yhtiön.

Kai Krohn on yhä vakuuttunut siitä,että HIV-rokote syntyy yhdistämäl- lä eri rokotteita.Hän ei pidä tärkeänä sitä,onko hänen oma rokotteen- sa mukana lopputuotteessa, mutta tyytyväisyyttä hän silti kertoo tuntevansa rokotetutkimuksesta. Hän sanoo olevansa katkera vain sijoittajille.

Yliopistot jähmeän byrokratian linnakkeita

Krohnin tieteellinen ura keskittyy vieras-oma-vastakkainasetteluun. HIV-rokotteen ja hepatiitti B -rokotteen kehittelyissä oli kyse elimistön taistelusta eli immunologisesta vasteesta vierasta organismia vastaan.

Krohnin toinen merkittävä tutkimusaihe liittyi tautikompleksiin nimeltä APECED, jossa potilaan immuunivaste pyrkii tuhoamaan omaa elimis- töä. Krohnin tutkimusryhmä onnistuikin identifioimaan APECED-geenin nimellä AIRE.

Krohn neuvotteli vuonna 2010 APECED-tutkimukselle rahoituksen, jonka hallinnoinnin hän uskoi hoituvan Tampereen yliopiston kautta. Hän erehtyi kuvittelemaan, että yliopisto olisi avosylin ottanut vastaan satojatuhansia euroja vuodessa ja tyytynyt kohtuulliseen hallinnointi- palkkioon. Yhteistyö tyssäsi siihen, että yliopisto vaati apurahasta peräti 200 prosenttia hallintokuluja.

Helsingin yliopisto osoittautui samanlaiseksi ”jähmeän byrokratian lin-nakkeeksi”, jonka nuorille juristeille sopimuksen tekeminen osoittautui ylivoimaiseksi. Niinpä yliopistot menettivät hankkeen, ja hallinnoinnin hoiti HYKS-instituutti, jolle hallintokuluiksi riitti 15 prosenttia.

Kai Krohn: Oma ja vieras – Lääkäri ja tutkija muistelee. Recallmed 2013.

Teksti Heikki Laurinolli

TÄMÄ ”TIEDEKÄSITYS” EI OLE UUSI… VAAN MULLE HYVINKIN TUTTU…

Sillankauheen jengin ”tieteenjohtomenetelmä”, joka on todellisuudessa sen PYSÄYTTÄMISmenetelmä, on sattumallta (?) lopulta aivan sama kuin erään insinööri, tohtori Riccardo Morandin (1902–1989) SILTA- TEKNIIKAN KEHITYSMENETELMÄ (jossa yhteydessä minä kuuluin nii- hin kestävää tiedettä tehneisiin, jotka pysäytettiin): ensin Morandi pa- tentoi (Italiaan oli viimeisenä silloisena EU-maana saatu just patenttila- ki, jollaista kommunistit olivat apainanraivolla vastustaneet tieteenvas- taisena koko sodanjälkeisen ajan). Sitten hän teki sutta (jota sen jäl- keen enää ”EI OLISI SAANUTKAAN” TUTKIA! Ja meni syteen tai saveen, kaikki myöhempi edistys tuolta pohjalta olisi ”satanut hänen laariinsa” patenttilisenssien ja rojaltien muodossa.  Hänellä oli vieläkin isompia ja kunnioitetumpia ”eurotiede-esikuvia” pelkästään mekanii- kassakin… EU on myös sotkenut ja lakkauttanut käytännön, jolla vir-heistä otetaan oppia ja niistä käydään avointa keskustelua ainakin jäl- kikäteen: sellainen on aina ”hyökkäys jonkin firman etuja vastaan”: esi- merkiksi sen piilossa olevia virheitä vastaan (jotka EIVÄT ole ”laillisia etuja”!).

https://www.tiede.fi/keskustelu/77393/presidentti-salvini-syyllistaa-euta-genovan-siltaturmasta