Tampere on naisten

– ansiosta noussut suureksi!
Tampereen Pumpuli-vapriikki ottaa palvelukseensa 300 naista iältään 10-24 vuotiaita.
Kolmetoista vuotias Kristiina tuli Kuopiosta ja sai paikan 1850-luvulla.
Pyynikin kirkkopuistossa on hänen muistomerkkinsä yhä.

Rydmanin epäluottamus ministerinä

Epäluottamuslause Rydmanille. Tällaistako pääministeri Orpo suojelee, joka ei olisi kevannut ministeriksi kokoomukselle, ei myöskään RKP:lle. Ans katsoa jatko ? Miksi Rydman nyt kelpaa kaksinaamaiselle kokoomukselle ?

SDP:n ryhmäpuhe 20.6.24 välikysymyksessä ministeri Rydmanin asemasta.

Arvoisa puhemies,
Eduskunta ei ole tuomioistuin.
Me emme käsittele täällä sitä, miten kansanedustaja Rydman kohteli alaikäisiä tyttöjä, jotka kertoivat ahdistelusta Helsingin Sanomille kesällä 22. Emme käsittele edes kansanedustaja Rydmanin tuolloin käynnistämää pyhää mediasotaa.
Me käsittelemme Rydmanin toimintaa sen jälkeen, kun hänestä tuli valtioneuvoston jäsen. Me käsittelemme vain poliittista luottamusta, onko pääministerillä luottamus omaan ministeriinsä, onko eduskunnalla luottamus, onko kansakunnalla.

Valtioneuvoston jäsen käyttää suurinta valtaa Suomessa. Vuosikymmenien ajan tasavallassa noudatettiin kultaista vallanjakoa. Poliittisen vallan käyttäjä ei saa painostaa vapaata lehdistöä, ei riippumatonta oikeuslaitosta, ei viranomaisia, saati yksittäisiä kansalaisia. Länsimaisessa demokratiassa poliitikon raja menee tässä: vapaa lehdistö, riippumaton oikeuslaitos, virkakunta.
Ja ministerinä Wille Rydman on loukannut kaikkia näitä kolmea. Jokaista.
Aloitetaan vapaasta lehdistöstä, demokratian kulmakivestä. Viime heinäkuussa, kun Rydmanista tuli valtioneuvoston jäsen pääministeri Orpon esityksestä, hän olisi voinut ymmärtää sen vastuun joka valtaan kuuluu. Mutta ei: hän kiihdytti tahtia.
Vuoden aikana ministeri Rydman on julkaissut sosiaalisessa mediassa yli 50 X-päivitystä, joissa hän murentaa vapaata mediaa ja hakee vainolleen kannattajia. Siis keskimäärin kerran viikossa, parhaana kahdesti. Puolet näistä julkaisuista koskee Helsingin Sanomia, lehden ”perättömiä häväistyksiä”, ”härskejä”, ”räikeitä” ”lokajuttuja”, ”maanpetosta kannattavaa” ”moottoripyöräjengin” ”sadismia”. Ja myös Iltalehti, Karjalainen, Yle, MTV ovat ”ala-arvoisia”, ”epärehellisiä”, ”epäeettisiä”.
Joka ikinen viikko ministerin arvovallalla.
Toimittajan kokemuksella voin myös sanoa, että poliittinen painostus valitettavasti tuottaa tulosta, johtaa toimituksissa sensuuriin ja arkuuteen. Meidän vallankäyttäjien velvollisuus on varjella tiedonvälitystä, ei heikentää sitä, varsinkaan näinä aikoina.
Myös ne naiset, jotka ovat edustaja Rydmanin ahdistelusta aikanaan kertoneet, ovat joutuneet uuden henkisen väkivallan kohteeksi. Se painostaa naisia vaikenemaan ja olemaan hakematta oikeutta. En voi ymmärtää, miten kukaan tasa-arvon kannattaja voi antaa tälle käytökselle luottamuksen.

Wille Rydman teki kaksi vuotta sitten Helsingin Sanomista rikosilmoituksen. Viime viikolla tuli syyttämättä jättämispäätös, niin Rydmanin oman toiminnan kuin lehden osalta.
Ei hän edelleenkään ole ottanut opikseen, vaan arvostelee syyttäjää väärästä ratkaisusta, kuten aiemmin eräässä toisessa poliitikon saamassa syytteessä. Rydman siis astuu toisenkin rajan yli: painostamaan riippumatonta oikeuslaitosta.
Joulun alla Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi vaati painokkaasti hallitusta lopettamaan oikeusvaltion horjuttamisen. Kukas muukaan kuin ministeri Rydman kyseenalaisti julkisesti KHO:n presidentin huolen– ja suorastaan todisti että oikeuslaitoksella on syytä pelätä poliittista painostusta.
Rydmanin omasta puolueesta oli julkisesti vaadittu potkuja apulaisoikeuskanslerille, siis hallituksen omalle laillisuusvalvojalle. Tämä oli Rydmanin mielestä täysin harmitonta ja oikeuslaitos turhan herkkänahkainen. Näin se kolmaskin vallanjaon raja rikkoutui, virkamiesten suoja.
Kun seuraavaa virkamiestä uhkailtiin, silloin täyttyi ex-pääministeri Matti Vanhasen mitta. Hän jyrähti huhtikuussa – lainaus: ”Tällainen painostus sisältää sietämättömän piirteen eikä kerta kaikkiaan sovi suomalaiseen hallintoon.” Piste.

Viime kädessä vastuu on pääministeri Orpolla.
Orpon hallitus sallii sen, että hallituspuolueiden johtavat edustajat pelottelevat, vaientavat ja uhkailevat jokaista, joka rohkenee sitä arvostella. Suomeen on laskeutunut pelon ja väkivallan lyijynraskas ilmapiiri.
Pääministeri Orpo, sanoitte äskettäin, että Wille Rydman ei voisi olla kokoomuksen ministeri. Olette kuitenkin esittänyt häntä hallituksenne ministeriksi. Tämä on tapahtunut perustuslain 61 § mukaan, tätä vastuuta ette voi paeta kenenkään muun selän taakse.
Mikä ministeri Rydmanin toiminnassa on sellaista, ettei hän voisi olla teidän oma ministerinne? Nyt teiltä vaaditaan siihen vastaus.
Hyväksyttekö kaiken ministeri Rydmanin toiminnan?
Nauttiiko elinkeinoministeri pääministerin täyttä luottamusta, aitoa luottamusta?

Eduskunta ei ole tuomioistuin. Nyt käsittelemme Wille Rydmanin luottamusta – sitä, jonka hän jo kertaalleen menetti ilman tuomiota tai edes syytettä pääministerin omalta puolueelta. Ei hän vieläkään sitä ansaitse.
Edustaja, joka tänään antaa ministerille luottamuksen, antaa hyväksynnän sille, että oikeusvaltion perusteita nakerretaan: sekä tärkeimpiä instituutioita että yksityisten ihmisten turvaa. Tästä syystä sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy epäluottamuslauseeseen.
Jos poliittiset vallankäyttäjät vainoavat tiedotusvälineitä, tuomioistuimia ja virkakuntaa, siirrymme askel askeleelta poispäin oikeusvaltiosta, joka takaa suomalaisille yhdenvertaisen turvallisuuden. Lyhytkin askel Orbanin tiellä on liian pitkä askel.

Tapaus Wille Rydman: -Opposition mielestä Rydmanin kenttäteloitus pitää viedä loppuun kunnon stalinistisella näytelmällä

Totuusmedia on leiponut ministeri WIlle Rydmanista (ps) pahuuden symbolin valkoisena, lihaa syövänä heteromiehenä.

Wille Rydmanin ajojahdista voisi kirjoittaa paksun romaanin, mutta mennään nyt lyhyen kaavan mukaan:
”- Ministeri Rydman on joutunut tilanteeseen, jossa häntä on syytetty erinäisistä teoista, ja nämä syytökset ovat levinneet laajalle median kautta. Nyt on esitetty väitteitä, että hän olisi mustamaalannut yksityishenkilöitä ja mediaa.”

Vasemmistoliitto, vihreät ja SDP jättivät tiistaina välikysymyksen. Keskusta ei ollut mukana välikysymyksessä, mutta esittää myös epäluottamusta Rydmanille.
Välikysymys, tämä arvoton näytelmä on paraillaan eduskunnan käsiteltävänä.

Oppositio eli Vasemmistoliitto, Vihreät, SDP ja Keskusta haluavat osoittaa epäilijöille, että jos metoo-porukka ja v-media asettavat valkoiselle heteromiehelle fatwan, vastaan on turha pyristellä olkoon fatwan saanut sitten syyllinen tai syytön.
Lisäksi: Koska Wille Rydman on uskaltanut ja kehdannut puolustautua totuusmedian syytöksiä vastaan, Wille Rydmanista pitää tehdä varoittava esimerkki!

Meneillään on kenttäteloitus kunnon stalinistiseen tyyliin – ”oikeusvaltio” Suomi näyttää hampaitaan niin että Vladimir Putinkin on yhtä hymyä!
Lähteet: Suomen uutiset 20.6., Iltalehti20.6.

Kaupunkijuhannus on Juhannuksista paras-meille !

… nuorena Hesassa, Kaivopuiston rannassa, otimme pannugrillin, purut ja tulitikut ja pätkityn lohen  kassiin, samppanjaa riittävästi ja pikarit muillekin. Kohta oli tuoksu levinnyt lähistölle ja maistelijoita riitti. Poks ! Ja siten syttyi valtava Juhannuskokko meren rantaan. Hauskaa, hauskaa !

… sitten muina Juhannuksina ne ”meriseikkailut”- Albatross vesille, nuoriso mukaan ja Pihlajasaareen ankkuriin. Savukalaa, oleilua, yhdessäoloa. Helsinki on kaunis mereltä päinkin.

… myöhemmin Porvoon maalla vieraita tuppasi tulemaan läheltä ja kaukaa aina Luxemburgista saakka pelkäämään venettä ja rantasaunaa kokkoineen. No, pari viikkoa siinä meni trahteeratessa, kun niin tykkäsivät.

.. ja sitä samaa jatkui vuodesta toiseen. Ei enää. Penskat ovat maailmalla, me jo useamman vuoden täällä Pyynikin kupeessa, mäntymetsän siimeksessä, Pyhäjärven maisemissa. Kokon aikaan hyppäämme rattiin ja pyörimme pitkin järvimaisemia Pispalan harjulle, Tampellaan, Rauhanimeen, Pirkkalan Haikkaan ja katselemme kauneutta.

Vanhanakaista on läträtä –ainakaan K-marketin litkuja !

Pitäkää muista huolta !

Vasemmisto pyövelöi ja tappaa kansaa nauruun.

Jos joku miettii, että mistä nämä meidän vasemman laitapuolen kulkijat ovat hakeneet demokratiaoppinsa tällä eduskuntakaudella, niin lähempi tarkastelu osoittaa, että se on kopsattu sellaisenaan Amerikan epädemokraattiselta puolueelta.

Amerikan epädemokraattinen puolue on varmistelemassa jatkumoaan sillä, että yrittävät laittaa poliittisen vastustajansa (Trumpin ) telkien taa, sillä  vaarana on että kansa äänestäisi väärin.

Mutta näyttää siltä, että mitä enempi syytetään milloin mistäkin Trumppia epädemokraattisen puolueen tuomareiden toimesta, niin sitä lähempänä on Trumpin päätyminen,……ei linnaan vaan Valkoiseen taloon.

Täällä kotisuomessamme meidän kotiryssät, eli vasemman laitapuolen kulkijat koettavat saada perussuomalaiset pois vallasta, tekemällä eduskunnasta käräjäsalin jossa perussuomalaisia hutkitaan ja tuomitaan, eli kyllä rikos löytyy kun syyllinen on selvillä.

Nämä vasemman laitapuolen kulkijoiden toimet sen lisäksi, että ovat eduskunnasta tehneet käräjätuvan, niin ovat tehneet siitä myös Sirkus Finlandin ja kun ei lakkoiluilla saaneet kansaa hengiltä, niin nyt kansa kuolee nauruun, vasemmisto klownien toimiessa pyövelinä.

Ja jos joku tohtii epäillä kirjoitustani, niin puolen päivän aikaan voitte katsella televisiosta vasemman laitapuolen tuomarointia ”sirkusteltassa”.

 

Natsi, fasisti, sosialisti, kommunisti

Nykyään natsitellaan helposti ja myös atribuuttia fasisti käytetään helposti.

Näyttää kuitenkin siltä, että ei ymmärretä ollenkaan mistä on kysymys.

Esimerkiksi natseja sanotaan äärioikeistolaisiksi, vaikka todellisuudessa ovat sosialisteja, eli vasemmistolaisia. Kuinka ollakaan fasistien kanssa on ihan sama asia.

Kopioin tähän ikivanhan kirjoitukseni sosialisteista:

https://jput.fi/kolmen_sortin_sosialisteja.htm

Sosialisteja on tietysti vieläkin useampaa kuin kolmea sorttia, mutta katsotaanpa tässä nyt kolmea hyvin tunnettua sosialistia hieman ”karvoihin”.

  1. Vladimir Iljitsh Lenin

Lenin tunnetaan Venäjän vallankumouksen toteuttajana ja jopa sosialistiteoreetikkona.

Äkkiä voisi kuvitella, että Lenin on peräisin äärimmäisen köyhästä työläisperheestä ja rupesi siksi parantamaan työläisten asemaa Venäjällä – mutta oliko se niin?

Lenin on peräisin suhteellisen varakkaasta venäläisestä virkamiesperheestä ja opiskeli lakimieheksi. Siten varattomuus ei ollut syynä sosialistisuuteen.

Leninin ei voidakaan katsoa pyrkineen edistämään köyhien asiaa, vaan tyydyttäneen omaa vallanhimoaan. Kun tsaarinvalta oli kaatunut Venäjällä, niin sinne rakennettiin demokraattista hallintoa. Tämän kehityksen demokratiaan Lenin kuitenkin katkaisi aseellisella vallankaappauksella kansalta johtamalleen pienelle klikille. Leninillä eikä hänen aatteellaan ei ollut Venäjällä merkittävää kannatusta. Roskajoukko yksinkertaisesti otti vallan murhilla ja valtavalla terrorilla.

Leninin voidaankin katsoa olevan ”kaikkien terroristien äiti”.

Suomettuneessa historiankirjoituksessa väitetään Leninin lahjoittaneen Suomelle itsenäisyyden – tosiasiassa Leninin Venäjä kuitenkin yritti hävittää demokraattisen Suomen itsenäisyyden ja tehdä Suomesta kommunistinen diktatuuri. /Vapaussota.htm

Kun Lenin sitten kuoli johonkin sukupuolitautiin, niin Stalin vannoi Leninin arkulla vievänsä Leninin aloittaman maailmanvalloituksen loppuun.

  1. Adolf Hitler

Adolf Hitler oli köyhä orpo opiskelija, joka yritti elättää itsensä ja maksaa opintonsa kaikenlaisilla sekatöillä mm. rakennustyömailla – juuri tyypillinen henkilö vasemmistolaiseksi – sosialistiksi.

Niinpä Hitler liittyikin Saksan työväenpuolueeseen, josta hän sitten teki Saksan kansallisSOSIALISTISEN TYÖVÄENPUOLUEEN. Tähän Hitlerin sosialistiseen puolueeseen liittyi runsain mitoin saksalaista työväestöä – suuria määriä entisiä Saksan kommunistisen puolueen jäseniäkin.

Hitler oli hyvä puhuja – voitaneen hyvällä omallatunnolla sanoa hänen olleen varsinainen sosialistiagitaattori. Hän sai köyhän kansan taakseen, koska Ensimmäisen Maailmansodan jäljiltä Saksassa oli nälkää ja köyhyyttä. Hitler taisteli Ensimmäisessä Maailmansodassa rintamasotilaana saaden urhoollisuudesta Rautaristin, sotilasarvoltaan hän oli korpraali.

Hitler kykeni nousemaan valtaan demokraattisten vaalien avulla, vaikkakin hänen puolueellaan oli valtavat määrät vaalikampanjoihin käytettyä velkaa (Hitlerin henkilökohtaisella takauksellakin) ja Hitler tarvitsi valtaan päästäkseen Venäjän (Stalinin) avun.

Päästyään valtaan Hitler muutatti perustuslakia saaden diktatorisen vallan – perustuslaki hyväksyttiin kansaäänestyksessä. Siten voidaan todeta, että de facto Hitler pääsi valtaan demokraattisesti. Valtaan päästyään Hitler tosin lopetti demokratian Saksassa. Hitler onkin ilmeisesti ainoa sosialisti, joka on päässyt valtaan demokraattisten vaalien avulla.

Kannattaa huomioida myös se, että Hitlerin johdolla Saksan kansallisSOSIALISTINEN TYÖVÄENPUOLUE ja Saksa liittoutuivat kommunistisen Venäjän kanssa. Tämän liittosuhteen perusteella Venäjä ja Saksa hyökkäsivät molemmat yhdessä Puolan kimppuun – siitä katsotaan yleisesti aiheutuneen Toinen Maailmansota.

Vielä Puolan sodan päätyttyä Venäjän ulkoministeri Vjatseslav Molotov käski mm. Belgialaisia kommunisteja auttamaan Saksan kansallisSOSIALISTEJA, etteivät ”lännen imperialistit hävittäisi kansallisSOSIALISMIA”.

#) Hitlerin kansallisSOSIALISTISEEN TYÖVÄENPUOLUEESEEN liittyi runsaasti kommunisteja – olivathan nämä puolueet tavallaan proletaarisia veljespuolueita. Lainaus: ”[Saksalaiset – jp] kenraalit puolestaan suhtautuivat epäilyksin natsipuolueeseen sen proletaarisen alkuperän, sekä ilmeisen valtion asioissa osoittaman vastuuttomuuden vuoksi.” (Alan Clark, Operaatio Barbarossa, 1968, sivu 6)

  1. Benito Mussolini

Benito Mussolini oli mitä tyypillisin vasemmistolainen opiskelija.

Välttyäkseen asepalvelulta Italiassa Mussolini siirtyi Sveitsiin harjoittaen siellä sosialistista vallankumouspropagandaa kunnes Sveitsi kyllästyi siihen ja karkotti hänet.

Suoritettuaan asepalveluksensa Mussolinista tuli sosialistisen liikkeen aktiivijäsen ja hän toimi mm. sosialistisen sanomalehden toimittajana.

Mussolini kaappasi vallan Italiassa ja liittoutui toisen sosialistin Hitlerin kanssa.

$) Mussolini puhui vielä poliittisessa testamentissaan 3.3.1945 ”Euroopan valtioiden sosialistisesta unionista.” (Mauno Jokipii, Hitlerin Saksa ja sen vapaaehtoisliikkeet, 2002, sivu 48)

Adolf Hitler – vannoutunut sosialisti

https://jput.fi/Adolf_Hitler_vannoutunut_sosialisti.htm

Adolf Hitler piti 22.6.1941 historiallisesti merkittävän puheen Saksan kansalle. Siinä varsin pitkässä puheessa Hitler puhuu myös Saksan sosialismista.

Kannattaa muistaa sen Saksan sosialistisen puolueen koko virallinen nimi: Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue. Myös se kertoo kyseisen puolueen olleen sosialistinen, että kyseiseen puolueeseen liittyi saksalaisia kommunisteja huomattavia määriä.

Alla lainaan kyseisestä pitkästä puheesta sosialismia koskevan pätkän:

Valtakunnankansleri Hitlerin julistus Saksan kansalle 22.6.1941

Saksalaiset! Kansallissosialistit! – –

Yksinomaan sisäisen eripuraisuutensa vuoksi Saksa joutui vuonna 1918 tappiolle. Seuraukset ovat olleet pelottavat. Kun ensin oli valheellisesti selitetty, että taistelua oli käyty vain keisaria ja hänen hallitusjärjestelmäänsä vastaan, ryhdyttiin Saksan armeijan laskettua aseensa määrätietoisesti hävittämään Saksan valtakuntaa. Samaan aikaan kuin erään ranskalaisen valtiomiehen ennustelut, että Saksassa oli 20 miljoonaa ihmistä liikaa — että ts. nämä oli nälällä, taudeilta tai siirtolaisuudella poistettava —, näyttivät kirjaimellisesti toteutuvan, aloitti kansallissosialistinen liike työnsä Saksan kansan yhdistämiseksi ja samalla valtakunnan nostamiseksi uuteen kukoistukseen. Tämä kansamme uusi nousu ylös hädästä, kurjuudesta ja häpeällisen halveksunnan alaisuudesta tapahtui sisäisen uudestisyntymisen tietä. – –

Kansallissosialistit! Te olette varmaan kaikki tunteneet, että tämä askel oli minulle katkera ja raskas. Koskaan ei Saksan kansassa ole vallinnut vihamielisiä tunteita Venäjän kansoja kohtaan. Mutta jo kolmatta vuosikymmentä juutalais-bolshevistinen vallanpitäjäryhmä on ponnistellut Moskovasta käsin sytyttääkseen paloon ei ainoastaan Saksan vaan koko Euroopan. Ei Saksa ole koskaan koettanut viedä kansallissosialistista maailmankatsomustaan Venäjälle, vaan Moskovan juutalais­bolshevistiset vallanpitäjät ovat lakkaamatta pyrkineet alistamaan meidät ja Euroopan muut kansat yliherruuteensa, eivätkä ainoastaan henkisesti, vaan ensi sijassa nimenomaan sotilaallisessa mielessä. Mutta tämän hallitusjärjestelmän toiminnan tuloksena on kaikissa maissa ollut vain sekasorto, kurjuus ja nälänhätä. Minä puolestani sitä vastoin olen kahden vuosikymmenen ajan ponnistellut saadakseni mahdollisimman vähäisellä sekautumisella ja ollenkaan aiheuttamatta häiriöitä tuotantotoiminnallemme Saksassa aikaan uuden sosialistisen järjestyksen, joka ei ainoastaan poista työttömyyttä, vaan yhä lisäytyvässä määrässä päästää työtä tekevän ihmisen osalliseksi työn tuloksesta.

Adolf Hitler[i] & kuva kirjan kannesta[ii]

 

Uusnatsien hyökkäyksen ajankohta ehkä harkittua

Oulussa tapahtuneet uusnatsien puukkohyökkäykset noudattivat perinteistä terrorismin kaavaa: välitön tuho on toissijaista välillisen rinnalla. Suomalaiset on onnistuttu saamaan toistensa kurkkuihin, syyllisiä etsitään poliittisista vastapuolista ja panikoinnin taso on suurta. Vaaditaan kovia toimia ilman edes ymmärrystä tapahtuneesta. Ajankohdassakin on jotain kiintoisaa.

Persut.

Persujen liittymistä asiaan voi mielestäni katsoa useammalta kantilta. Ensinnäkin on totta, että heidän jäseniä on joskus esiintynyt samoissa tapahtumissa uusnatsien kanssa. Itse en pidä tästä assosiaation pohjalta tuomisemisesta lainkaan, mutta selvähän se on että ei tuo hyvältä näytä ja kritiikki on perusteltua. Jos se on käynyt kerran, anteeksipyyntö ja selvitys riittää. Jos sitä käy toistuvasti, on luottamusta huomattavan vaikea ansaita takaisin. Jatkuva tuomitseminen jo käsitellyistä tapauksista on kuitenkin vain typerintä mahdollista politisointia.

Toinen kysymys on kielenkäytössä. Kritiikki on perusteltua ja perusteetonta. Väestönvaihtoteoria salaliittoinen on sellaista huuhaata jota ei ikinä pitäisi eduskunnassa kuulla. Väestön vaihtumisen ja demografiamuutosten analysointi puolestaan on jotain mistä pitäisi puhua enemmänkin, koska siinä ollaan yhteiskunnan perusrakenteiden äärellä. Termi on lievästi sanoen monitulkintainen. Tyhjentävää vastausta ei ole, vaan tapauskohtaista harkintaa tarvitaan. On syytä olla varuillaan, mutta yhtä lailla syytä olla panikoimatta ja menemättä tässäkään typerään politisointiin. Kahtiajakoja ei pidä syventää vain oman somesuosionsa pönkittämiseksi, ei persujen, ei vassarien, ei kenenkään.

Kolmas huomio on, että PVL:n kaltaisille toimijoille perussuomalaiset ovat pahin vihollinen ja tunne on molemminpuolista. Vaikkakin persuissa on rääväsuita ja riidankylväjiä, joukossa on myös yhä lisääntyvä määrä asiallisesti argumentoivia ihmisiä, jotka haluavat maltillistaa, tieteellistää ja muutoinkin kehittää maahanmuuttokeskustelua hyödyllisempään suuntaan. Sellainen toiminta nostaa maahanmuuttokeskustelua asiatasolle, kohti ongelmia ja pois vihasta – ja se vie uusnatsien kannatuspotentiaalia pois.

Tällä hetkellä persut ovat ottaneet osumaa. Penkin alle menneet eurovaalit, järisyttävän kovat säästötoimet ja heikkenevä kannatus. Persut ovat juuri nyt heikoimmillaan moneen vuoteen. Nyt on oikea aika iskeä heitä vastaan ja siirtää heidän kannatusta joko maahanmuutto-ongelmista vaikeneviin toimijoihin ja/tai ulkoparlamentaarisiin voimiin. Molemmat optiot ovat uusnatseille voitokkaita. Siksi spekuloin, ettei ajoitus kenties ole sattumaa.

Oppositio.

Opposition on pidettävä meteliä tällaisissa tilanteissa, mutta aina väkivallan äärellä pitäisi myös ymmärtää asian vakavuus. Persujen summittainen syyttäminen uusnatseiksi heikentää mahdollisuutta toimia. Hallituksen ja/tai ministerien syyttäminen turvattomuudesta on tehokkaampaa. Stragisesti ajatellen opposition pitäisi onnistua kaappaamaan ratkaisukärki; asema jossa he voivat johtaa koko eduskuntaa toimissa järisyttävää yhteiskunnallista ongelmaa vastaan. Tässä haetaan johtajuutta, ei kykyä potkia hiekkaa toisten kengille.

Summittainen syyttely pelkkien mielikuvien avulla ei ole koskaan johtanut vaalimenestykseen. Sillä saa lööpin tai pari, mutta ei poliittista jalkaa ongelmankäsittelyn oven väliin. Oppositio ei nosta valtaansa viholliskuvilla, vaan nostamalla itsensä asemaan, jossa he ottavat johtoasemaa hallitukselta. Opposition ei pidä etsiä tapaa tehdä persuista syyllisiä, vaan tapa saada persut soittamaan yhteistä sinfoniaa heidän asettamien nuottien mukaan. Kriisistä saa irtopisteitä haukkumalla, mutta pitkäjänteistä poliittista vetoapua saa vain osoittamalla johtajuutta. Vanhoista demareista tätä taitoa ainakin löytyy. Käyttäkää sitä.

Venäjä.

Ei sovi myöskään vähätellä sitä, ketkä uusnatseja tukevat. Venäjällä aivan suora natsisymboliikkakin on noussut suureen arvoon viimeisen parin-kolmen vuoden aikana, joten tämä on myös erittäin helppoa myydä kansalle. En pitäisi kaukaa haettuna sitä, että sekä ajoitukseen että metodologiaan annettiin työntöapua joko suoraan venäjältä, tai venäjältä neuvoja saavien tahojen toimesta.

Persuille tilanne on sietämätön ja järkyttävän vaikea. Heille olisi viisasta olla mieluiten hieman ylimääräistä nöyrempiä ja toisaalta hieman tomerampia rikollisuutta vastaan. Jälkimmäisestä merkkejä näkyykin, edellisestä ei.

Persujen poliittisten vastustajien asema ei ole sen helpompi. Ottaako lyhytaikaisia irtopisteitä, vaikka siitä hyötyisivätkin lähinnä putin ja uusnatsit – vaiko yrittääkö pelata shakkia ja hakea voimia tuleviin vaaleihin?

Voi Pirha

AL lukijalta osuva kirjoitus Pirhan toiminnasta:
Luottamushenkilökulut 2,9 milj.
Yksi kokous 75.000,-
– Luottamushenkilöt käyvät kokouksissa
kuluttamassa joutoaikaansa käyttämättä puheenvuoroja perin vaisusti
ja asiat ovat rempallaan.
– Osataan ainostaa lakkauttaa toimipaikkoja
ja vähentää väkeä?
– Omalla kohdalla hammaslääkäripalvelu on kuten jutussa kerrotaan.
https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000010503224.html