Vallan kolmijako-oppi ja sotesopan hämmentäminen

”Vallan kolmijako-oppi tarkoittaa Montesquieun mukaan, että vallanväärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövaltatuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan”. Lainaus Wikistä

Tätä vallan kolmijako-oppia on noudatettu Suomessa jo vuodesta 1919 alkaen ja on se kirjattuna persutuslakiimme.

Asia nousi tänään esiin eduskunnan kyselytunnilla, kun Sipilän hallitusta on arvosteltu siksi, että se on liikaa hoputtanut ja sekaantunut eduskunnan valiokuntien työhön sote -ja maakunta-asiassa. Pääministeri torjui syytökset ja ilmoitti, että eduskunta tekee työtään omaan tahtiinsa, mutta viivyttelemättä. Hallituspuolueista on nimittäin kuulunut ääniä , että oppositio yrittää jarruttaa valiokuntien työtä taktisista syistä. Sen taas kielsivät opposition edustajat ja totesivat, että kun kyseessä on tuhansia sivuja käsittävä lakikokoelma se vie paljon aikaa mm. asiantuntijakuulemisina.

Jos uskoo hallituksen vakuutteluja, että hallitus ei pyri ohjailemaan eduskuntaa ja sen valiokuntia sotelakien käsittelyssä ja noudattaa siten vallan kolmijako-oppia sekä perustuslakia, niin kuka sitten voisi olla se tai ne, jotka yrittävät vaikuttaa sotelakien käsittelyä jouduttavalla tavalla? Ne voivat olla valiokuntien hallituspuolueiden edustajat. Kun valiokuntien työskentelystä tihkuu tietoa julkisuuteen vain niukasti, emme me kansalaiset voi tietää, mitä valiokunnissa puhutaan ja kuka puhuu.

Kansanedustajat ovat kaikki henkilöitä, joilla on voimakas itsetehostuksen tarve. Muuten he eiv ät olisi kansanedustajia. Mutta heidän joukossaan on monia, jotka pyrkivät johtamaan muita. Näin se vaan on. Jos jossain valiokunnassa on jäsenenä muita selvästi äänekkäämpi ja määrävämpi typpi, hän saattaa jopa vaikuttaa ratkaisevasti päätösten tekoon ohi valiokunnan puheenjohtajan.

Eräs esimerkki on perustuslakivaliokunta. Kokoomuksen varajäsenenä on vanha konkari ja kettu Ben Zyskovitz. Varajäsen pantiin valiokuntaan nimenomaan sotelakien käsittelyn vuoksi ja samalla yksi varsinainen jäsen jättäytyi syystä tai toisesta pois. Zyskovitzin tehtävänä on puolustaa valiokunnassa Kokoomuksen etuja eli valinnanvapautta ja tekee se varmaan taidolla. On vain niin, että perustuslakivaliokunta ei yleensä tee äänestyspäätöksiä, ainoastaan yksimelisiä päätöksiä. Valiokunta poikkeaa muista valiokunnista siinä, että sen tehtävä ei ole polittinen vaan lainopillinen. Siitä huoliatta on perusteltua syytä uskoa, että Zyskovitz tekee kaikkensa saadakseen oman kätensä jäljen valiokunnan mietintöön.

Muovia

Muovi hyvä materiaali moneen ja vieläpä edullinen.
Kielletään muoviset kertakäyttöhaarukat ja veitset hyvä sillä olen aina inhonnut niitä.
Samalla työllistämme tiskareita, kun syömme oikeilta lautasilta oikeilla ruokailuvälineillä.
Kaikenlaiset muovipussit ja muovikassit voi korvata paperisilla.
Paperikassi on hyvä pesänviri mökkisaunalle tai roskapussiksi maatuvana materiaalina.
Suomi on puunjalostuksen paperimaa, mutta missä ovat insinöörimme
jotka ovat hukanneet tuotekehittelyn?
Missä uinuu vihreä puolue?

Ylioppilaaksi yli 80-vuotiaana

Eilen tuli uutisissa yli 80-vuotiaasta eläkeläismiehestä joka on kirjoittamassa ylioppilaaksi, kun häneltä jäi se asia nuoruudessaan kesken. Mies oli tehnyt pitkän uran työelämässä.

Tämä tuli tänään mieleen, kun sain kutsun veljentyttäreni ylioppilasjuhliin, jotka ovat ensi lauantaina.

Itselläni ei tuota mandaattia ole, eikä tule. Artenomiksi opiskelin pitemmän kaavan kautta 5 ja puolivuotta. Jos olisin ollut ylioppilas tuolloin, artenomiopinnot olisivat kestäneet kaksi vuotta vähemmän aikaa.

Olipa taas ”valinnanvapauskokeilua”

Tänään oli suuri mahdollisuus päästä hammashoidossa Tampereella valinnanvapauskokeiluun – 2000 henkeä.

Toteutus oli loistava tavalliseen tapaan.

1,5 tunnin aikana vastaamassa oli ilmeisesti se vakinainen 1 henkilö, koska koko ajan välittömästi edellisen soiton päätyttyä soitettaessa tuli nauhalta, että ”kaikki asiakaspalvelijamme ovat nyt varattuna” ja minä soitin koko sen ajan lähes tauotta…

Netissä yrittäminen kaatui järjestään tunnistautumisvirheeseen – oli kuulemma jotain ongelmia han yllättäen – ja sitten, kun läpi pääsi, kuntakohtainen kiintiö oli jo täynnä.

Kiitos vaan perkeleesti Tampereen sosiaali- ja terveyspalvelu tavanomaisesta tyhjästä.

Altia valloittaa saksalaisen verkkokaupan ;-)

Oli pakko lukea artikkeli kahteen kertaan ja tarkistaa kalenterista päivämäärä ettei ole 1.4 :

”Saksassa verkkokaupan avannut Altia ei aio kilpailla kuluttajista hinnoilla.

Entisestä Alkon alkoholijuomien valmistuksesta ja markkinoinnista omaksi yhtiöksi kehittyneen Altian uuden saksalaisverkkokaupan hinnat ovat lähes suomalaistasoa, kun kilpailevat saksalaiset verkkokaupat myyvät vastaavia suomalaisia tuotteita Altiaan verrattuna jopa puoleen hintaan.

Esimerkiksi Koskenkorva Oaky Cranberry maksaa puolen litran lasipullossa Altian verkkokaupassa 15,40 euroa ja saksalaiskilpailijalla 7,99 euroa.

Altian kaupassa puolen litran Koskenkorva Salmiakki maksaa lasipullossa 12,90 euroa ja kilpailijalla 7,99 euroa muovipullossa. Suomessa vastaavan tuotteen lasi- ja muovipullolla on Alkossa 0,02 euron hintaero.

Verkkokauppojen lähetyskulut ovat keskenään samaa luokkaa.

Kilpailua palvelulla ja luotettavuudella

Keskimäärin Altian verkkokaupassa juomat maksavat noin puolitoista kertaa enemmän kuin Saksan kilpailevissa verkkokaupoissa.

Altian saksalaisessa verkkokaupassa Koskenkorvan tuotteet maksavat vaihdellen noin 10 prosenttia vähemmän kuin Suomen Alkossa.

 Emme kilpaile hinnalla, vaan palvelulla ja luotettavuudella, kertoo Altian vientijohtaja Pontus Forth.

Saksaan suunnatussa kaupassa palvelua ei saa kuitenkaan saksaksi, vaan saksankielisiin kysymyksiin vastataan englanniksi. Saksaan suunnattu verkkokauppasivusto on englanniksi, ja saksalaiset kuluttajat voivat sivun kautta chatissa kysyä Altian tuotteista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.”

Vau, mahtaa tulla todellinen menestystarina.

Miksi populismia halveksutaan?

Populismista on tehty haukkumasana, jolla halutaan mollata sellaisia puolueita ja poliitikkoja, jotka hakevat kansansuosiota ajatuksilleen ja aatteilleen.

Mitä sanoo sanakirja populismista? Wikin sanakirja määrittelee populismin seuraavasti:poliittinen toiminta, jonka tarkoituksena on edustaa tavallisen kansalaisen tarpeita ja toiveita.

Eivätkö kaikki puolueet ja poliitikot pyri samaan päämäärään, kansansuosioon?

Populismia halventavassa mielessä käyttävät ovat niitä, jotka kadehtivat joidenkin menestystä varsinkin, jos eivät siihen itse kykene.

Miksi sitten valtamediakin käyttää mielellään populismia halventavassa mielessä puolueista ja poliitikoista, jotka ovat menestyneet hyvin kansansuosion hankinnassaan? Siihen on vain yksi vastaus ja se on se, että valtamedia ottaa siten poliittista kantaa asioihin. Valtamediahan politikoi paljon enemmän, kuin lääkäri määrää, vaikka lupaa olla riippumaton.

Esimerkkinä Italian hallituskriisi. Kaksi uutta puoluetta tai kansanliikettä sai tuntuvan vaalivoiton viime vaaleissa. Molemmat puolueista ovat EU -ja maahanmuuttokriittisiä ja jopa vaativat eroa eurosta. Italian kansan enemmistö on perin juurin kyllästynyt maahanmuuttovyöryyn ja syyttää siitä EU:ta, joka ei ole kyennyt hillitsemään maahanmuuttoa Eurooppaan.

Kun Italian presidentti valtaoikeuksiensa mukiaisesti torppasi näiden kahden vaalivoittajapuolueen hallitusaikeet, niin nyt valtamedia Suomessakin syyttää populismia kaikesta mitä Italiassa tapahtuu kielteistä. Itseasiassa valtamedia pyrkii kirjoituksillaan vaikuttamaan halveksuen kaikkiin puolueisiin, jotka pyrkivät keikuttamaan EU-venettä. Valtamedia Suomessa Yle ja Hesari ovat EU:n puolesta puhujia siksi EU-kriittiset ovat kaikki populisteja ja siis valtamedian vihollisia. Populismi on siis kirosana myös valtamedialle, vaikka kaikki puolueet ja poliitikot pyrkivät hankkimaan kansansuosiota ja ovat siten populistisia.

Nähtäväksi jää miten käy LiikeNyt:in, kun se pääsee vauhtiin. Jos ja kun se saa samanlaisen kansansuosion, kuin vastaava liike Italiassa, niin aletaanko sitäkin kutsumaan valtamediassa populistiliikkeeksi? Mielestäni se on ykshailee, sillä kansa alkaa jo kyllästyä politiikkaan ja poliitikkoihin siinä määrin, että on aivan sama miksi niitä kutsutaan mediassa, kunhan teot puhuvat puolestaan. Suomessakin on kasvava joukko ihmisiä, jotka eivät hyväksy Suomen noudattamaa maahanmuuttopolitiikkaa. Siitä on osoituksena tuore kansainvälinen tutkimus, jossa meistä suomalaisista 66 % ei hyväksy islamilaisia sekoittamaan meidän ikiomaa kulttuuriamme.

Italialaiset äänestäjät sanovat tänään populistien mollaajille, että parempi populismi, kuin mafia ja korruptio.

Suomessa voisi sanoa, että parempi populismi, kuin hyväveli verkostot ja lehmänkaupat.

Urpilainen ja palovakuutus ja vituix män…

Urpilainen vertaa vakuuksia joita me saimme Kreikalta palovakuutukseen….Käteinen ja Urpolainen kippas parin säiliölaivan verran euroja Kreikkaan…..mitä ne sai…vakuuksia…nyt Urpilainen sanoo että ne on niinkuin palovakuutus.

Minullakin voisi olla tarve euroille, voisiko joku antaa kassillisen euroja…minä annan sitten …vakuuksia….palovakuutuksen….

Ei ihme että meni vituix kun tälläiset kahelit oli päättämässä..

Lähde : http://www.iltalehti.fi/politiikka/201805302200981290_pi.shtml

Muuntorangaistuksen vaihtoehdot

Olin positiivisesti yllättynyt nähdessäni mielenkiintoisen avauksen vankeinhoidon pääjohtajalta. Hän ehdottaaä että tapanäpistelijät pistettäisiin parin vankilapäivän sijaan hoitoon. Vähemmän kostoa ja enemmän jatkohaittojen ehkäisyä – tätä voi tukea. Melkoinen osa ilmiötä jää kuitenkin käsittelemättä.

Tapanäpistelijöiden ongelma

Toimin kaupan alalla joten minulla on jonkin asteen sisäpiirin (vääristynyt?) näkemys ongelmasta. En toimi itse elintarvikekaupan puolella jossa ilmiö on hieman erilainen, mutta sanoisin että päällekkäisyyttä kaupan sektoreilta löytyy. Toden totta monet varkaat vain tarvitsevat lisää viinaa tai kamaa tavalla tai toisella. Pakkohoito olisi heille parempi ratkaisu, sillä viikko-pari linnassa ei edes hidasta tahtia. Olisi se toki viikko-pari taukoa jatkuviin varasteluihin, ehkä jopa pieni pelotevaikutuskin siitä löytyisi, mutta yhtä kaikki melko tehotonta rahamäärään nähden. Pakkohoito tarjoaisi enemmän, tosin sitä olisi voitava jatkaa kuukausi-pari pidemmäksi jos henkilö ei näytä kykenevältä elämään raitista elämää.

Romanit. Turha kierrellä asiaa, sillä romanien varastelujengit ovat merkittävä ongelma. Ei, en sanonut juuri että kaikki romanit varastelevat, sanoin vaan että merkittävä osa arvotavaroiden varastelijoita on romanitaustaisia. Heistä harvalla on pahoja päihdeongelmia, sen sijaan heillä on melko pahoja sukuongelmia. Pakkohoito tai viikko vankilassa ovat molemmat täysin tehottomia. Heitä varten tarvitaan muita keinoja. En lähde niitä keinoja spekuloimaan emmekä tietenkään saa tehdä lakia jossa romaneille on eri rangaistukset. Se jos mikä olisi pahinta syrjintää.

Vähän kyyniseltähän tämä tuntuu mutta en oikein näe muutakaan ratkaisua kun ottaa sosiaalituet osaksi keppiä. Jos tapanäpistelijä pääsee kaidalle polulle, olen valmis antamaan vähän tukiporkkanaa, auttamaan henkilön koulutukseen, tukityöllisyyteen yms. Vaan jos meno jatkuu, pitäisi olla valmius määrätä merkittävän iso paketti yhdyskuntapalvelua jonka suorittamatta jättäminen johtaa sosiaalitukien leikkaukseen. Ei heitetä kadulle tai jätetä katkennutta jalkaa paikkaamatta, mutta kaikki välitöntä hädin tuskin hengissäpysymistä suurempi tuki laitetaan katkolle kunnes palvelus yhteiskunnalle on suoritettu. Vankilaa en tähän sotkisi, se on aivan liian kallis ratkaisu väkivallattomille varkaille.

Suuntaa ei voi moittia

Kaiken kaikkiaan voin olla tyytyväinen oikeusministerimme toimiin asiassa. Suunta on selvästi eteenpäin ja Matti Vanhasen, Tuija Braxin ja Astrid Thorsin rakentama farssi saadaan vihdoin oiottua. Myös tämänpäiväinen ulostulo oli erittäin positiivinen merkki asian pohtimisesta ja paremmista ratkaisuista. Toivon, että asiaa ei sipilöidä sieltä mistä aita on matalin vaan pyritään etsimään tapoja näpistysten vähentämiseen pelkän koston sijaan.

Ei ole suomalaista jota ongelma ei koske. Näpistysten aiheuttama hävikki kaupassa on niin suurta että meistä joka ikinen maksaa siitä kymmenykset. Ongelma lakaistiin maton alle vuosikymmeneksi. Nyt on suursiivouksen aika.

Suomen salainen suunnitelma Venäjän hyökkäystä vastaan.

Laitan tämän kokonaisuutenaan tähän. Kannattaa lukea. YYA aikana oli myös salainen suunnitelma torjua Venäjä silloinen Neuvostoliitto

Lähde : Helsinginsanomat

Suomi teki äärimmäisen salaiset suunnitelmat Neuvostoliiton torjumiseksi kylmän sodan aikana – Juhlakirja paljastaa kassakaapissa säilytetyt käskyt vasta nyt

Itää vastaan suunnatut puolustuskäskyt pidettiin hyvin pienen piirin tietona. Suunnitelmia oli muun muassa peitenimillä Valpuri ja Kalervo.

KYLMÄN SODAN aikana virallinen Suomi valmistautui yya-sopimuksen hengessä torjumaan Nato-joukkojen hyökkäystä Suomen kautta Neuvostoliittoon. Samaan aikaan kuitenkin pieni piiri korkea-arvoisia suomalaisia upseereita laati äärimmäisen salaisia suunnitelmia Neuvostoliiton hyökkäyksen varalta, kerrotaan tänään keskiviikkona julkaistussa Puolustusvoimien juhlakirjassa.

”Suomella oli yya-sopimuksen kautta poliittinen velvoite valmistautua lännestä tulevan hyökkäyksen torjuntaan, mutta yhtäältä meillä oli sitten suunnittelu idän suuntaan siltä varalta, että uhka voi tulla siltä suunnalta”, kertoo professori Vesa Tynkkynen.

”Itään päin suuntautuneesta puolustussuunnittelusta ei ole kirjoitettu juuri mitään aikaisemmin.”

Tynkkynen on laatinut juhlakirjaan artikkelin salaisesta suunnittelusta yhdessä dosentti Mikko Karjalaisen kanssa.

Neuvostoliiton hyökkäyksen torjumiseksi tehdyistä sotasuunnitelmista on säilynyt hyvin vähän kirjallisia arkistolähteitä. Syynä oli pelko.

”Aikakausi oli sellainen, että asioista uskallettiin kirjoittaa paperille hirvittävän vähän”, Tynkkynen sanoo.

PUOLUSTUSVOIMAIN komentaja Aarne Sihvo hyväksyi ensimmäisen toisen maailmansodan jälkeisen operatiivisen käskyn eli suunnitelman Suomen puolustamisesta kesäkuussa 1952. Siitä käytettiin peitenimeä Polttoainehankinta.

Suunnitelma oli yli satasivuinen. Erittäin salaiseksi luokiteltua suunnitelmaa laadittiin vain 15 kappaletta.

”Tiedämme, että kun 1950-luvun alussa tehtiin ensimmäinen Polttoainehankinta-suunnitelma lännen suuntaan, niin samaan aikaan oli luonnokset myös idän suuntaan”, sanoo Tynkkynen.

Polttoainehankinta-käskyä päivitettiin vuonna 1958, jolloin annettiin uusi käsky, jonka peitenimi oli Valpuri. Sen rinnalla valmistui puolustussuunnitelma peitenimeltä Matkakertomus.

Matkakertomus-suunnitelmasta säilyneet osat paljastavat, että puolustus perustui seitsemään peräkkäiseen vyöhykkeeseen, jotka kulkivat etelästä pohjoiseen. Torjuntasuuntana oli itä.

TYNKKYNEN harmittelee, ettei 1950- ja 1960-luvuilta ole kirjattu ylös muistitietoa suunnitelmista.

”Tässä on vähän kuin harso, josta pystyy osoittamaan, että sitä on ollut, mutta miten syvällistä se on ollut, se jää tällä hetkellä käytössä olevien lähteiden perusteella aavistuksen verran harmaaksi.”

Varhaisimmasta itään päin valmistautumisesta on säilynyt vain Pääesikunnan operatiivisella osastolla työskennelleen upseerin muistitieto. Sen mukaan suunnitelman lähtökohtana oli Neuvostoliiton yllätyshyökkäyksen torjunta. Puolustuksen painopiste oli Haminasta länteen johtavan rantatien suunnassa.

Taistelut oli tarkoitus aloittaa Salpa-asemassa. Pääpuolustuslinja oli Kymijoella.

TYNKKYSEN mukaan valtaosa Kansallisarkistossa säilyneistä kylmän sodan puolustussuunnittelua koskevista papereista koskee lännen hyökkäyksen torjuntaan liittyviä asioita. Ne oli laadittu huolella sen varalta, että niitä jouduttaisiin joskus esittelemään neuvostoliittolaisille yya-sopimuksen konsultaatioiden yhteydessä.

”Se oli paljon pienemmän suunnittelijajoukon käsissä, miten valmistauduttiin puolustautumaan itään päin, jolloin siitä on jäänyt paljon vähemmän jälkiä. Se oli sellaista materiaalia, jota ei annettu suunniteltavaksi kovin alas asti. Se pysyi ylimmän johdon kassakaapissa”, Tynkkynen kertoo.

”Esimerkiksi vuoden 1966 suunnitelmaa, peitenimeltään Kalervo, on jäljellä vain yksi kappale eikä yhtään enempää. Senkin löytäminen oli sellaista salapoliisityötä, että se löydettiin yhdestä kassakaapista.”

Kalervo oli suunnitelma Suomen puolustamiseksi, jos hyökkäys tulisi idästä tai Suomenlahden suunnalta. Suunnitelma perustui taisteluun kolmessa peräkkäisessä puolustusvyöhykkeessä ja erillisissä puolustuskeskuksissa.

Puolustusvoimat luopui kahdesta erillisestä puolustussuunnittelusta vasta kun alueellinen puolustusjärjestelmä vakiintui 1970-luvulla. Se perustui sotilasläänien kykyyn taistella itsenäisesti läänien rajojen suuntaan.

Käytettävissä olevien lähteiden mukaan sen jälkeen ei ole tehty erillisiä puolustussuunnitelmia itää ja länttä varten.

PUOLUSTUSVOIMIENjuhlakirjassa Suomen puolustusvoimat 100 vuotta(toim. Mikko Karjalainen) on kolmisenkymmentä eri kirjoittajaa, joista valtaosa on tutkijakoulutuksen saaneita. Everstiluutnantti Marko Palokankaan Suomen sotataitoa 1960-luvulla käsitelleestä artikkelista paljastuu, kuinka nopeasti Suomessa esimerkiksi reagoitiin Tšekkoslovakian miehitykseen vuonna 1968.

Suomen ylintä sotilasjohtoa valmennettiin jo keväällä 1968 niin sanotun kaappaushyökkäyksen varalta. Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen päivitettiin suunnitelmia muun muassa lentokenttien ja satamien suojaamiseksi.

”Puolustussuunnittelussamme oli jo Unkarin kansannoususta (1956) lähtien nähty eräänlaisena uhkamallina, että nopea kaappaushyökkäys saattaa olla mahdollinen”, Tynkkynen kertoo.

”Sitten kaikkien suureksi yllätykseksi se uhkamalli, joka meillä oli suunnitelmissa, toteutui käytännössä Tšekkoslovakiassa.”

EVERSTI Petteri Joukon artikkeli Puolustusvoimien materiaalitilanteesta 1970–1990-luvuilla kuvaa hätkähdyttävästi, millaisessa materiaalisessa tilanteessa Puolustusvoimat joutui kylmän sodan viime vuosikymmenillä toimimaan.

Jouko kirjoittaa kenraaliluutnantti Jaakko Valtasenallekirjoittamasta yli 200-sivuisesta valmiuskatsauksesta, joka kattoi vuodet 1976–1978.

Katsauksesta selviää muun muassa, että maavoimilta puuttui kymmeniätuhansia rynnäkkökivääreitä, jolloin lähes puolet varustettavista joukoista piti varustaa vielä konepistoolein ja kiväärein. Kenttätykistön tykeistä kolmasosa oli täysin vanhentuneita. Miinoja puuttui satojatuhansia.

”Merkittävä osa yli puolen miljoonan miehen vahvuisesta sodan ajan Puolustusvoimista olisi vaatetettu niin sanotulla malli Cajanderilla, puolelta henkilöstöstä olisi puuttunut muun muassa teräskypärä”, Jouko kirjoittaa.

Jouko kertoo yksityiskohtaisesti, kuinka Maavoimien materiaalipula helpottui kunnolla vasta 1990-luvun alussa, kun Suomen onnistui ostaa Saksojen yhdistymisen jälkeen Itä-Saksan armeijan jäämistöä.

Tuolloin Puolustusvoimat sai ostettua erittäin halvalla muun muassa satoja panssaroituja ajoneuvoja, tykkejä ja raketinheittimiä. Kaiken materiaalin kuljettamiseen tarvittiin yli 2 300 junanvaunua. Niistä olisi syntynyt yli 60 kilometriä pitkä tavarajuna.