Suomen salainen suunnitelma Venäjän hyökkäystä vastaan.

Laitan tämän kokonaisuutenaan tähän. Kannattaa lukea. YYA aikana oli myös salainen suunnitelma torjua Venäjä silloinen Neuvostoliitto

Lähde : Helsinginsanomat

Suomi teki äärimmäisen salaiset suunnitelmat Neuvostoliiton torjumiseksi kylmän sodan aikana – Juhlakirja paljastaa kassakaapissa säilytetyt käskyt vasta nyt

Itää vastaan suunnatut puolustuskäskyt pidettiin hyvin pienen piirin tietona. Suunnitelmia oli muun muassa peitenimillä Valpuri ja Kalervo.

KYLMÄN SODAN aikana virallinen Suomi valmistautui yya-sopimuksen hengessä torjumaan Nato-joukkojen hyökkäystä Suomen kautta Neuvostoliittoon. Samaan aikaan kuitenkin pieni piiri korkea-arvoisia suomalaisia upseereita laati äärimmäisen salaisia suunnitelmia Neuvostoliiton hyökkäyksen varalta, kerrotaan tänään keskiviikkona julkaistussa Puolustusvoimien juhlakirjassa.

”Suomella oli yya-sopimuksen kautta poliittinen velvoite valmistautua lännestä tulevan hyökkäyksen torjuntaan, mutta yhtäältä meillä oli sitten suunnittelu idän suuntaan siltä varalta, että uhka voi tulla siltä suunnalta”, kertoo professori Vesa Tynkkynen.

”Itään päin suuntautuneesta puolustussuunnittelusta ei ole kirjoitettu juuri mitään aikaisemmin.”

Tynkkynen on laatinut juhlakirjaan artikkelin salaisesta suunnittelusta yhdessä dosentti Mikko Karjalaisen kanssa.

Neuvostoliiton hyökkäyksen torjumiseksi tehdyistä sotasuunnitelmista on säilynyt hyvin vähän kirjallisia arkistolähteitä. Syynä oli pelko.

”Aikakausi oli sellainen, että asioista uskallettiin kirjoittaa paperille hirvittävän vähän”, Tynkkynen sanoo.

PUOLUSTUSVOIMAIN komentaja Aarne Sihvo hyväksyi ensimmäisen toisen maailmansodan jälkeisen operatiivisen käskyn eli suunnitelman Suomen puolustamisesta kesäkuussa 1952. Siitä käytettiin peitenimeä Polttoainehankinta.

Suunnitelma oli yli satasivuinen. Erittäin salaiseksi luokiteltua suunnitelmaa laadittiin vain 15 kappaletta.

”Tiedämme, että kun 1950-luvun alussa tehtiin ensimmäinen Polttoainehankinta-suunnitelma lännen suuntaan, niin samaan aikaan oli luonnokset myös idän suuntaan”, sanoo Tynkkynen.

Polttoainehankinta-käskyä päivitettiin vuonna 1958, jolloin annettiin uusi käsky, jonka peitenimi oli Valpuri. Sen rinnalla valmistui puolustussuunnitelma peitenimeltä Matkakertomus.

Matkakertomus-suunnitelmasta säilyneet osat paljastavat, että puolustus perustui seitsemään peräkkäiseen vyöhykkeeseen, jotka kulkivat etelästä pohjoiseen. Torjuntasuuntana oli itä.

TYNKKYNEN harmittelee, ettei 1950- ja 1960-luvuilta ole kirjattu ylös muistitietoa suunnitelmista.

”Tässä on vähän kuin harso, josta pystyy osoittamaan, että sitä on ollut, mutta miten syvällistä se on ollut, se jää tällä hetkellä käytössä olevien lähteiden perusteella aavistuksen verran harmaaksi.”

Varhaisimmasta itään päin valmistautumisesta on säilynyt vain Pääesikunnan operatiivisella osastolla työskennelleen upseerin muistitieto. Sen mukaan suunnitelman lähtökohtana oli Neuvostoliiton yllätyshyökkäyksen torjunta. Puolustuksen painopiste oli Haminasta länteen johtavan rantatien suunnassa.

Taistelut oli tarkoitus aloittaa Salpa-asemassa. Pääpuolustuslinja oli Kymijoella.

TYNKKYSEN mukaan valtaosa Kansallisarkistossa säilyneistä kylmän sodan puolustussuunnittelua koskevista papereista koskee lännen hyökkäyksen torjuntaan liittyviä asioita. Ne oli laadittu huolella sen varalta, että niitä jouduttaisiin joskus esittelemään neuvostoliittolaisille yya-sopimuksen konsultaatioiden yhteydessä.

”Se oli paljon pienemmän suunnittelijajoukon käsissä, miten valmistauduttiin puolustautumaan itään päin, jolloin siitä on jäänyt paljon vähemmän jälkiä. Se oli sellaista materiaalia, jota ei annettu suunniteltavaksi kovin alas asti. Se pysyi ylimmän johdon kassakaapissa”, Tynkkynen kertoo.

”Esimerkiksi vuoden 1966 suunnitelmaa, peitenimeltään Kalervo, on jäljellä vain yksi kappale eikä yhtään enempää. Senkin löytäminen oli sellaista salapoliisityötä, että se löydettiin yhdestä kassakaapista.”

Kalervo oli suunnitelma Suomen puolustamiseksi, jos hyökkäys tulisi idästä tai Suomenlahden suunnalta. Suunnitelma perustui taisteluun kolmessa peräkkäisessä puolustusvyöhykkeessä ja erillisissä puolustuskeskuksissa.

Puolustusvoimat luopui kahdesta erillisestä puolustussuunnittelusta vasta kun alueellinen puolustusjärjestelmä vakiintui 1970-luvulla. Se perustui sotilasläänien kykyyn taistella itsenäisesti läänien rajojen suuntaan.

Käytettävissä olevien lähteiden mukaan sen jälkeen ei ole tehty erillisiä puolustussuunnitelmia itää ja länttä varten.

PUOLUSTUSVOIMIENjuhlakirjassa Suomen puolustusvoimat 100 vuotta(toim. Mikko Karjalainen) on kolmisenkymmentä eri kirjoittajaa, joista valtaosa on tutkijakoulutuksen saaneita. Everstiluutnantti Marko Palokankaan Suomen sotataitoa 1960-luvulla käsitelleestä artikkelista paljastuu, kuinka nopeasti Suomessa esimerkiksi reagoitiin Tšekkoslovakian miehitykseen vuonna 1968.

Suomen ylintä sotilasjohtoa valmennettiin jo keväällä 1968 niin sanotun kaappaushyökkäyksen varalta. Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen päivitettiin suunnitelmia muun muassa lentokenttien ja satamien suojaamiseksi.

”Puolustussuunnittelussamme oli jo Unkarin kansannoususta (1956) lähtien nähty eräänlaisena uhkamallina, että nopea kaappaushyökkäys saattaa olla mahdollinen”, Tynkkynen kertoo.

”Sitten kaikkien suureksi yllätykseksi se uhkamalli, joka meillä oli suunnitelmissa, toteutui käytännössä Tšekkoslovakiassa.”

EVERSTI Petteri Joukon artikkeli Puolustusvoimien materiaalitilanteesta 1970–1990-luvuilla kuvaa hätkähdyttävästi, millaisessa materiaalisessa tilanteessa Puolustusvoimat joutui kylmän sodan viime vuosikymmenillä toimimaan.

Jouko kirjoittaa kenraaliluutnantti Jaakko Valtasenallekirjoittamasta yli 200-sivuisesta valmiuskatsauksesta, joka kattoi vuodet 1976–1978.

Katsauksesta selviää muun muassa, että maavoimilta puuttui kymmeniätuhansia rynnäkkökivääreitä, jolloin lähes puolet varustettavista joukoista piti varustaa vielä konepistoolein ja kiväärein. Kenttätykistön tykeistä kolmasosa oli täysin vanhentuneita. Miinoja puuttui satojatuhansia.

”Merkittävä osa yli puolen miljoonan miehen vahvuisesta sodan ajan Puolustusvoimista olisi vaatetettu niin sanotulla malli Cajanderilla, puolelta henkilöstöstä olisi puuttunut muun muassa teräskypärä”, Jouko kirjoittaa.

Jouko kertoo yksityiskohtaisesti, kuinka Maavoimien materiaalipula helpottui kunnolla vasta 1990-luvun alussa, kun Suomen onnistui ostaa Saksojen yhdistymisen jälkeen Itä-Saksan armeijan jäämistöä.

Tuolloin Puolustusvoimat sai ostettua erittäin halvalla muun muassa satoja panssaroituja ajoneuvoja, tykkejä ja raketinheittimiä. Kaiken materiaalin kuljettamiseen tarvittiin yli 2 300 junanvaunua. Niistä olisi syntynyt yli 60 kilometriä pitkä tavarajuna.

Tampereen taloudesta

Kun mietimme mennyt neljää vuotta,  ennen nykyistä valtuusto aikaa Tampereella tehtiin sellasia päätöksiä jossa kunnan velka tasoa nostettiin .

Ja millä summilla kahteen asiaan meni n 200 miljoonaa, ne meni turhuuden markkinoille .

ja se meni velkarahana,  tuskinpa kunta on saanut sitä luvattua n 60 mijoonaa valtiolta .

Ei asiasta ainakaan ole mitään julkisuuteen tullut,  tuskinpa tuleekaan mutta jospa sitä ei olla saatukaan .

No kun Tampereella on ollut kokoomus enemmistö,  kaupunkin kassa on sen jälkeen ollut tyhjä joka kerta,  kun heidän kautensa on loppunut .

Noin  se vaan on eikä taloudessa suossa olla silti vaikka velkaa on tullut melkoisesti .

No ratikkaan menee melkoisesti varmuudella päälle puolen miljardin,  mutta se kyllä menee ihan asiaan .

Joka tulee aivan oikeaan aikaan ja sitä on turha arvostella,  vaikka se ei kaikille ulko oville tulekkaan pysähtymään

Kuntaa se tulee kehittämään eteenpäin ja aikaa myöden sitä vielä kiitetään että olipa viisas päätös .

Noilla kolmella tuleekin pitkä lasku Tampereen kaupunkille  oleen melkoisesti velaksi kun ne tulee ja valtiolta tulee pelkkiä almuja .

Mutta tuostakinTampere selviää voittajana seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast

Putin kriitikko Arkadi Babtsenko on murhattu, näin toimii vain Venäjä…selvisikin hengissä…nyt meni jännäksi…

Ei ole helppoa olla omaa mieltä itänaapurissa, Putin kriitikko tapettiin Kiovassa. Näillä on lonkerot tappaa vastustaja vaikka Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, missä vaan.

Venäjä on sairas maa, jota johtaa luulotautinen roisto.

Lähde :

Kuuluisa venäläistoimittaja ja Putin-kriitikko Arkadi Babtshenko surmattiin – murhaaja ampui selkään https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005699513.html?

 

PÄIVITETTY klo 18:18 …ONKIN HENGISSÄ….NYT MENI JÄNNÄKSI Jatka lukemista ”Putin kriitikko Arkadi Babtsenko on murhattu, näin toimii vain Venäjä…selvisikin hengissä…nyt meni jännäksi…”

Kokoomus on Sipilän hallituksen heikoin lenkki – hyvästi!

Kun Kokoomus valitsi viimeksi puheenjohtajakseen Petteri Orpon teki se suuren virheen. Tarjolla olisi ollut Jan Vapaavuori, joka on johtajatyyppiä, kun taas Orpo ei  ole johtajatyyppiä.

Se, että Orpo ei ole johtajatyyppi näkyy kaikessa hänen tekemisessään. Orpo on tyypillinen Kokoomuksen broilerikasvattamon tuote, joka on opetettu  tekemään, niin kuin ”isot pojat sanovat”. Niitä ”isoja poikia” on sekä puolueessa, että elinkeinoelämän huipulla.

Jan Vapaavuori on toista maata.Hän on kykenevä visionääri ja tekee itsenäisiä päätöksiään, joita hän sitten toteuttaa tulisieluisella tavalla. Esimerkkinä sote -ja maakuntauudistuksen vastustaminen.

Orpon erääksi surkeimmista työnäytteistä sopinee lehmänkaupat pääministeri Sipilän kanssa. Kepu möi Orpolle mahon lehmän, joka ei lypsä lainkaan. Se on nyt nähty, kun koko valinnanvapaus uhkaa siirtyä ensi vaalikaudelle ja SDP on jo luvannut, että se panee uusiksi koko valinnanvapauden, jos ovat seuraavassa hallituksessa. Siis kaikissa tapauksissa jää Kokoomukselle vain luu käteen ja se on Orpon kannalta hyvin huono tilanne ja voi merkitä puheenjohtajan vaihdosta.

Orpoa siis vedettiin höplästä ja vetäjinä olivat Kepun vanhan kaartin jäärät, jotka ohjeistivat kokematonta Sipilää toimimaan Kepun malliin. Kepu on jatkanut Maalaisliiton noudattamaa politiikkaa, johon kuului aikoinaan juuri lehmänkaupat, kun mm. maataloustukiaisista neuvoteltiin punamultahallitusten aikana. Joten Kepussa ostaan lehmänkaupat tehdä niin, että Kepu voittaa ja pettää aina.

Jos Kokoomus oli valinnut viimeksi puheenjohtajakseen Jan Vapaavuoren ei tällaisia lehmänkauppoja olisi tehty. Lehmänkauppahan syntyi Sipilän hallituksen alkutaipaleella. Kun sote asia ei edennyt lainkaan ja Sipilä uhkasi hallituksen erolla, niin Orpo meni halpaan ja suostui lehmänkauppoihin, joka laukaisi tilanteen muka. On täysi syy uskoa,  että Sipilä ei olisi toteuttanut uhkaustaan, jos Orpo olisi ollut jämäkämpi johtaja. Hän antoi periksi liian helpolla. Jos lehmänkauppaa ei olisi tehty olisi sote -ja maakuntauudistusasia nyt ihan toisen näköinen.

On syytä muistaa, että Sipilä on vanhoillislaestadiolainen, jossa liikkeessä johtajat käyttävät paljon uhkailua ja pelottelua johtamiskeinona. Niinpä Sipilän pääministerikautena olemmekin joutuneet todistamaan monia asioita, joissa pääministeri on turvautunut uhkaaamisen ja pelotteluu. Mm. KIKY-sopimus syntyi uhkan ja pelottelun varjossa, kun pääministeri ilmoitti toteuttavansa KIKYN lakiteitse, jos järjestöt eivät saa sopimusta aikaan.

Orpolla on nyt mahdollisuus maksaa potut pottuina Sipilälle ilmoittamalla, että Kokoomus äänestää sote -ja maakuntauudistus lakipakettia vastaan. Onko Orposta johtajaksi, joka osaa ja rohkenee tehdä suuria päätöksiä?

Sen aika näyttää lähiviikkoina.

Pohjoisessa hyvän kokoinen sotaharjoitus

Pohjoinen 18 eli Maavoimien pääsotaharjoitus toteutetaan Rovajärven harjoitusalueella 24.5.–7.6.2018. Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 8 200 henkilöä ja noin 1 800 ajoneuvoa Puolustusvoimista, Poliisista ja Rajavartiolaitoksesta. Harjoituksessa on mukana Ruotsin maavoimien joukkoja Norrbottenin rykmentistä. Harjoittelu on osa Suomen ja Ruotsin maavoimien välistä FISE-yhteistyötä (Lähde : Maavoimat )

Niin, ihan reippaan kokoinen on harjoitus, näitä on nykyään hyvä seurata mm Maavoimien facebook sivuilla, päivittävät hyvin ja mahtavia kuvia harjoituksista.

Tämä on taas ilmoitus maailmalle ja varsinkin Venäjälle että Suomi ei nuku, armeija harjoittelee ja on hereillä.

Se on niitä prioriteetteja, nääs

Tampereen kaupunki, Lempääläntien vierellä kulkeva pyörätie, Peltolammin seutu. Katsokaapas.

On prameaa ja uutta pintaa, juu. Meinaan tällainen oli lähtötilanne sen suhteen.

Onhan se vähän aikaa nähnyt, mutta ei ole kuoppia tai uria. On niin sanoakseni käyttökelpoinen jos nyt ei ihan kiiltävä. Vaan niin on että lähestulkoon joka ikinen kesä tuo pyörätie päällystetään uudestaan. No mikäs siinä, onhan se kilttiä. Pyöräilijöistä välitetään.

Ongelma vaan on se siitä vierestä menevä Lempääläntie. Se jossa menee autoja, busseja, rekkoja. Sille kun ei olla tehty mitään vuosikausiin ja ne kuopat ovat jo useamman sentin syviä ja niitä on monta. En suostunut vaarantamaan liikennettä menemällä kännykkäkameran kanssa sohimaan keskelle ajoväylää.

Mutta näin se nähkääs menee. Oikeat prioriteetit? Hyvät diilit asfalttifirman kanssa? Päättäjät jotka eivät kilometriä kauemmas keskustorilta suostu liikkumaan? Joku muu, mikä?

Kannattaako taistella (Halsti)

Yleisesikuntakapteeni Wolf H. Halsti (myöhempi eversti), kirjoitti vuonna 1938 kirjan Suomen puolustaminen. Puolustusvoimain johto hyväksyi kirjan julkaisemisen tammikuussa 1939, mutta kustantaja Otava lähetti kirjan tarkastettavaksi ulkoministeri Erkolle, joka kauhistui kirjaa ja kielsi sen julkaisemisen. Siitä sensuroitiin 38 sivua ennen julkaisua, eli Suomen kansalta pimitettiin juuri ennen Venäjän hyökkäystä tärkeä tutkimus.

Halsti käsittelee nimenomaan Suomen puolustautumista Venäjän hyökkäykseltä – myös sanoen koko ajan Venäjää Venäjäksi kuten on aivan oikein. Venäjä itse harhautti maailmaa käyttämällä itsestään nimeä Neuvostoliitto.

Kirjan kirjoittamisesta on kulunut tätä artikkelia kirjoitettaessa 80 vuotta, silti kirja on tänäänkin ajankohtainen.

 

Onko taisteltava?

”Kysytään: Kannattaako siis tällaisessa tapauksessa lainkaan taistella? Eikö ole parempi säästää kansaa kärsimyksiltä, alistua ja luottaa siihen, että tulevaisuus tuo uusia mahdollisuuksia?

Vastaamme siihen jyrkästi: ei! Tällaista väitettä on perusteltava ja lisäksi erittäin vakavilla syillä. Esitämme tärkeimmät. Ne ovat osaksi aineellisia, osaksi henkisiä.

Esitämme ensiksi aineelliset:

1) Sodassa on kaikki epävarmaa, niin myös vastapuolen taistelukyky ja sen joukkojen taistelutahto. Etukäteen emme milloinkaan voi tietää, millä hetkellä ne luhistuvat. Kansojen historiasta voimme lukea monta kertomusta siitä, kuinka lukumäärältään paljon pienempi, häviön partaalla oleva, mutta epätoivoisesti kamppaileva puoli aivan yllättävästi on masentanut ylivoimaisen hyökkääjän taistelutahdon ja pelastunut varmalta näyttävästä tuhosta. Henkinen lamaannus ei näet ole riippuvainen lukumäärästä. Asia on päinvastoin niin, että lukumääräisesti ylivoimainen usein ryhtyy sotaan enemmän tai vähemmän ylimielisenä, odottaen pääsevänsä päämääräänsä aivan helposti. Kiivas ja sitkeä vastarinta on hänelle yllätys, joka nopeasti muuttuu pettymykseksi ja epäluottamukseksi omia helppoa saalista luvanneita johtajia kohtaan. Tästä on vain askel toivottomuuteen ja omiin johtajiin suunnattuun vihaan. Nämä yhdessä murtavat taistelutahdon, ja lukumäärä menettää merkityksensä. Samaan suuntaan vaikuttaa se seikka, että poliittisen hyökkääjän (valloittajan) johtajien motiivi on itsekäs. He voivat naamioida ja naamioivatkin tämän motiivin jollakin aatteella, se voi aluksi heille onnistua, mutta puolustajan toiminnan sitkistyessä, tappioiden kasvaessa, alkavat yksilöt ajatella ja totuus alkaa paljastua heille. Seurauksena on jälleen taistelutahdon väheneminen ja luhistuminen. Puolustajalla on tässä suhteessa moraalinen yliote.

2) Emme myöskään tiedä, miten ja millä hetkellä poliittinen tilanne yllättäen voi muuttua. Jokin muu valta voi todeta hetken itselleen edulliseksi ja ryhtyä auttamaan meitä välittömästi tai välillisesti. Tällainen mahdollisuus on aina olemassa taistelun pitkittyessä, mutta ei koskaan silloin, kun vastarinnatta laskemme aseemme.

Nämä aineellista laatua olevat perustelut on myönnettävä sitoviksi. Eräs kuuluisa ranskalainen sotapäällikkö on sanonut: »Vain sellainen taistelu on menetetty, jonka itse uskoo menettäneensä. »

Sitten henkistä laatua olevat perustelut:

1) Antautuminen taistelutta saa aina väheksyviä tunteita muiden kansojen keskuudessa, jopa siinä määrin, että ne tukahduttavat myötätunnon. Kunniakas kaatuminen taas herättää ihailua. Tämän merkitystä ei pidä väheksyä. Se voi antaa uuteen vapauteen pyrkivälle sukupolvelle uskomattomia voimia. Väheksyminen sen sijaan voi myös rajoittaa muiden valtojen halua antaa tulevaisuudessa aineellista apua, vaikka se ehkä muuten olisi niiden etujen mukaista. Luottamus todelliseen tahtoomme ja kykyymme puuttuu, ja se on kuitenkin loppujen lopuksi kaiken tuen edellytys.

2) »Kunniakas kaatuminen kantaa itsessään tulevan ylösnousemuksen siemenen.» Se antaa kansamme jäsenille velvoittavan esimerkin, perinteitä, joihin he voivat nojautua vaikeina aikoina, voimaa uuteen nousemiseen. Taistelutta antautuminen synnyttää sen sijaan välinpitämättömyyttä ja voimattomuutta. Suomen kansalla on tästä erittäin valaisevia kokemuksia. V:n 1808-09 sota päättyi täydelliseen tappioon. Se käytiin toivottomissa olosuhteissa, mutta kunnialla. Ajan täyttyessä se innostutti suuren runoilijan luomaan suurimman teoksensa. Aktivistien, jääkärien ja vapaussotureiden henki pohjautui »Vänrikin tarinoihin». Kansamme oli kahlehdittu, mutta sen sielu oli vapaa, senvuoksi kansakin aikanaan vapautui. Yhtä varmaa on, että sielultaan orjamainen kansa menettää vapautensa joutuessaan hyökkäyksen alaiseksi.”[i]

——

[i] Wolf H. Halsti – Suomen puolustaminen; 1939/2006; sivut 63-65

Miksi hallitus panttaa tietoa soten potilasmaksuista?

Paljon on puhuttu siitä kuinka paljon valtio säästää soteuudistuksessa. Ja yhtä paljon on puhuttu siitäkin, että valtio ei säästä mitään päinvastoin kustannukset karkaavat käsistä.

Siitä ei ole vielä puhuttu mitään kuinka paljo me kansalaiset joudumme maksamaan päästäksemme lääkääriin ja tutukimuksiin. Syy on se, että vieläkään ei hallitus ole jättänyt eduskunnalle lakiehdotustaan potilasmaksuista. Miksi ei ole jättänyt? Siksi, että todennäköisesti potilasmaksut nousevat heti kättelyssä ja sitä ei ole haluttu kertoa, koska se voi aiheuttaa vielä suuremman vastustuksen koko sotea kohtaa, kun nyt jo on.

Hallitus siis pimittää kansalaisilta heidän kannaltaan tärkeimmästä asiasta potilasmaksuista, jotka lankeavat heidän suoraan maksettaviksi.

 

Tuleeko Tampereesta soten nettomaksaja

Siltä se alkaa tuntumaan kun alijäämää tulee n 50 miljoonaa joka on melkoisen suuri summa .

Itse en ole käyttänyt terveyspalveluja v 2001 jälkeen kertaakaan jotenka eipä ole ollut minun aiheuttamia nuot alijäämät .

Se johon tarvitsisin apuja terveyspalveluissa siihen en sitten saa centtiäkään enkä saa niin ollen palvelua lainkaan .

Paitsi omalla rahalla mutta sotessakaan sille ei anneta mitään vaan sotessakin kaikki kulut sille on oman raha pussin varassa .

Mutta sotesta onTampereen kaupunkille melkoiset menot että sellanen sote ja maakunta malli valinnanvpaudessa on .

No on mulla ollut valinnan vapaus koko ajan maksan tarvitsemani palvelut sitten kyllä itse kokonaan . Seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast

Edelleen palaan Kokoomuksen Mykkäsen toimintaan.

Kai Mykkänen (KOK) ajaa alas Suomen puolustuksen. Metsästäjät Suomessa on huolissaan, Reserviläiset, Praktical ampujat, SRA ampujat. Mitä tekee sisäministeri Mykkänen (KOK). Tuhoaa Suomen vapaaehtoisen maanpuolustuksen, ammunnat, kaikki.

Katsokaa vaan syksyllä kun laki astuu voimaan. Jos näin käy, syytän itse vaikka henkilökohtaisesti Kokoomusta Suomen maanpuolustuksen alasajosta.

Olen sen verran laittanut omaa aikaa ja varojani tähän Suomen puolustamiseen kuten kaverini ja monet muut. Etten voi katsoa sivusta kun tämä kaikki tuhotaan.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.240828