Uusin artikkelini sotahistoriasta löytyy samasta osoitteesta kuin artikkelini 5.4.1918 – 100 vuotta sitten.
5.4.1918 – 100 vuotta sitten
Sotahistoriallinen artikkelini on luettavissa täältä.
moderaattorin muokkaus: kommentointi jää nyt pois eikä enää näitä linkkitekstejäkään hetkeen, pyydän.
3.4.1918 – 100 vuotta sitten
Sotahistoriallisen artikkelini 3.4.1918 tapahtumista voi lukea täältä.
ylläpidon muokkaus: pelkkä linkki sallittakoon, mutta kommentointi on kytketty pois päältä.
Kirjoittaminen sotahistoriasta
Minä voin olla joidenkin mielestä historiafundamentalisti, tai jotakin muuta – olkoot minusta mitä mieltä hyvänsä.
Minun mielestäni sotahistoriasta pitäisi kirjoittaa tapahtuneiden tosiasioiden pohjalta.
Sinä päivämääränä, mielellään myös kelloaikana, siinä paikassa, nimetty henkilö tai nimetty joukko, teki sitä ja sitä. Siitä seurasi sitä ja sitä.
Kertoa konkreettinen käsky mikä annettiin ja miten siinä käsketyssä tehtävässä sitten todellisuudessa homma oikein sujuikaan. Oliko käskyssä toivomisen varaa, oliko suorituksessa kiittämistä tai moittimista. Millaista sotasaalista mahdollisesti saatiin, millaiset olivat tappiot. Voitettiinko aluetta vai menetettiinkö aluetta.
Minun mielestäni kuulojuttujen levittäminen tai omien mielipiteiden kertominen ei ole historiankirjoitusta.
Tarkat lähdeviitteet ovat erittäin tärkeä asia. Mistä kirjasta, painovuosi, miltä sivulta, kyseinen tieto on peräisin.
Tämä on minun mielipiteeni, jollakin toisella voi olla asiasta toisenlainen mielipide. Minä kuitenkin kirjoitan sen oman vakaumukseni mukaisesti.
Tali-Ihantala 1944 elokuva
Åke Lindmanin elokuva kertoo vuoden 1944 kesäkuussa alkaneesta Venäjän strategisesta suurhyökkäyksestä, jolla Venäjän oli tarkoitus valloittaa koko Suomi.
Vuoden 1944 taisteluista elokuva kertoo ja näyttää tapahtumia kuten ne ovat todella tapahtuneet, esiintyjät esiintyvät historiallisilla nimillään (Mannerheim, Oesch, Lagus, Vihma, Hynninen, von Essen, Björkman, Kvikant, Lehväslaiho, Virtanen, jne.). Siten sotahistoriaa ja sotakirjoja lukeneet eläytyvät elokuvaan hyvin ja tunnistavat todellisuudessa tapahtuneet tilanteet.
Elokuvaan on saatu jossakin määrin mukaan myös saksalainen lento-osasto Kuhlmey, josta lausun erityisen kiitoksen. Myös virolaiset vapaaehtoiset vilahtavat radiotiedustelun kapteenin muodossa. Ehkä riikinruotsalaisten osuus näkyy korostettuna, mutta annettakoon se anteeksi ohjaajan/tuottajan oman taustan vuoksi. Kaikkea ei ole ollut mahdollista tuoda esiin ja jokin asia tulee väkisinkin ylikorostuneesti esiin.
Mukavana yksityiskohtana näkyi savolainen korpraali tuhoamassa panssareita ja vaatimassa kenraali Vihmalta lisää panssarinyrkkejä – kuten todellisuudessakin, niin filmissä Vihman henkilöautolla vietiin eteen panssarinyrkkejä ja ps. kauhun ammuksia.
Minua sotahistorioitsijana ottaa filmissä päähän Jatkosodan alun virheellinen (suomettunut) kuvaus. Sähkeen tapaan kuvan päälle tulevassa tekstissä on yritetty kertoa sodan alkutilanteesta – mutta lievästi sanottuna päin pe*settä:
”17.6.1941
Suomi julistaa yleisen liikekannallepanon.
Aseisiin saadaan noin 530 000 miestä.
Rajan pinnasta evakuoidaan noin 45 000 asukasta.
Suomessa on noin 200 000 saksalaista sotilasta Lapin rintamalla.
22.6.1941
Saksa hyökkää Neuvostoliittoa vastaan.
26.6.1941
Suomi hyökkää Neuvostoliittoa vastaan.
Hyökkäysvaihe jatkuu vuoteen 1942, jolloin sekä suomalaiset että neuvostoliittolaiset linnoittautuvat asemiinsa.”
————-
- Suomi EI julistanut yleistä liikekannallepanoa, vaan kutsui miehet lähettien ja kutsukorttien avulla harjoituksiin;
- Annetaan virheellisesti se käsitys, että jo ennen Venäjän hyökkäystä Suomea vastaan Suomessa olisi ollut 200 000 saksalaista sotilasta. Venäjä hyökkäsi Suomea vastaan alkaen 22.6.1941 kello 6.05. Siihen mennessä sakuja oli Suomessa murto-osa mainitusta – vielä 29.6.1941 Lapissa oli vain kolmea divisioonaa vastaavat joukot. Tässä artikkelissa kuvataan suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein venäläiset joukot (yli 21 divisioonaa) Suomea vastassa, saksalaiset joukot Suomessa ja Suomen joukkojen keskitykset: http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Valirauha_pitka_odotus_kuolemansellissa.htm ;
- Jätetään kokonaan mainitsematta, että nimenomaan Venäjä hyökkäsi ENSIN Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05, aloittaen Suomen ja Venäjän välinen Jatkosota ja vasta sen jälkeen Suomi lähti sotaan mukaan. Tämä kello 6.05 asia todistetaan suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein tässä artikkelissa: http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Kello_6_05_alkaen.htm
Jatkosodan alun tapahtumia käydään hyvin tarkasti (historiallisen totuuden, eikä suomettumisen näkökulma) lävitse tämän artikkelin (ala-artikkeleineen) yhteydessä: http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Jatkosodan_alku.htm