Rahaa ei saa taikaseinästä ja valtion velat pitää maksaa takaisin

Sanna Marinin hallitus joutunee hyväksyttämään eduskunnalla 7:n lisätalousarvioehdotuksensa, ts. hallitus ottaa lisää lainaa kansainvälisiltä markkinoilta. Hallitus antoi 6. lisäarvioesityksen 24.9., joten nyt lisävelkaa nostetaan kerran kuukaudessa.
Tahti on hirveä. Pari miljardia kerran kuussa.

Entinen ja hyvin tunnettu urheiluministeri Paavo Arhinmäki totesi Kansan Uutisten haastattelussa juhannuksena 2020, että valtion ei tarvitse maksaa velkojaan pois.
Paavon kuolematon sutkaus kuului: ”Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle.”
Paavon sana on absurdi. Lainanantajat ottavat isoltakin velalliselta valtiolta luulot pois.

Tapaus Argentiina.

Se miten markkinavoimat ottivat Hopeamaa Argentiinan maksamattomista veloista niskalenkin, voi lukea seuraavasta (linkki). – –
Lyhyesti. Argentiinan valtio otti surutta ulkomaista velkaa 1970-1980-luvuilla. Näiden lainojen turvin talous kasvoi rutkasti, mutta rahoja tuhlattiin hillittömiin projekteihin (vrt. meidän ilmastorahastot). Kun inflaatio alkoi kasvaa ja kun maan pitkästä aikaa vapailla vaaleilla valittu hallitus pääsi valtaan vuonna 1983 oli sillä taakkanaan valtava valtionvelka ja järkyttävä tilanne: maa oli joutumassa vararikkoon!
Jo vuonna 1982 Argentiina oli joutunut julistamaan itselleen yksipuolisen velkojen anteeksiannon, silä korot nielivät 2/3 sen viennin arvosta. Julistus on kuitenkin täysin tyhjä sana, sillä kansainväliset pankit ja sijoittajat eivät julistuksiin usko.

Kansainvälinen valuuttarahasto iski Argentiinan pakolliselle kulukuurille ja otti pian niskalenkin tämän rikkaan maan taloudesta. Kulukuurin seurauksena iso osa valtion yhtiöistä kaatui ja valtion budjetin tulot vähenivät dramaattisesti samalla kun hyperinflaatio vei keskiluokan varallisuuden. Tätä vastaan taisteltiin julistuksilla ja poliittisilla tempuilla, mutta tämäkään ei auttanut. Edessä oli 20 vuoden kaaoksen aika, jonka päätteeksi vuonna 2001 maa ajautui lopulta täydelliseen maksukyvyttömyyteen.

Velkojat eivät tietenkään tähänkään tyytyneet vaan aloittivat oikeustaistelun, jossa Argentiina joutui lopulta alistumaan velkajärjestelyyn. Osa veloista saatiin anteeksi, mutta maa joutui tosiasiassa antautumaan ulkomaisten pankkiirien edessä.
Vuonna 2016 todellisuus voitti: Presidentti Cristina Kircher hävisi vaalit. Hän oli kutsunut velkojia ”korppikotkiksi”. Velkaratkaisua kannattanut Mauricio Macri valittiin presidentiksi. Vanhojen velkojen maksu aloitettiin uudelleen ja maan oli avattava taloudelliset markkinansa ja varallisuutensa ulkomaiden edessä.
Argentiinan talous ei vieläkään ole kunnossa.

Argentiinan opetus on tämä: Paavon mainostama ajatus siitä, että valtion velkoja ei tarvitse maksaa takaisin, on poliittista itsepetosta. Ulkomaiset velkojat saavat aina rahansa takaisin – muodossa tai toisessa. Mikäli poliittiset vallanpitäjät aikovat taistella velanantajia vastaan julistuksilla, edessä on kaaos, jonka maksavat tavalliset kansalaiset.

Argentiinassa näiden paikallisten ”paavojen sutkauksia” maksetaan vieläkin. Siitäkin huolimatta, että Argentiina kuuluu maailman 25 suurimman talouden joukkoon. Maalla on runsaat luonnonvarat, korkeasti koulutettu väestö, vientiorientoitunut maataloussektori sekä monipuolinen teollisuusektori.

Suomen hallitus ottaa joka kuukausi lisää velkaa selvitäkseen kaikesta ja pyrkii itsepetoksella pääsemään tämän tilanteen herraksi. Sanna Marinin hallituksen velanottotahti on ennätyksellistä ja häpeämätöntä. Se voi onnistua vielä hetken, mutta jossain vaiheessa korot nousevat ja valtion velanhoitokulut nousevat sietämättömiksi.
Nämä vastuuttomat karkkipäivät loppuvat joskus ja silloin ei auta, vaikka Sanna tanssisi seitsemän hunnun tanssin Vogue-lehdessä.

Suomella on edessään pahempi taloudellinen rysähdys kuin 1990-luvulla. Me kuljemme Argentiinan tietä. Kun työllisyys ei kasva ja kun korot nousevat merkittävästi, se on velansaamisen loppu, keskiluokan loppu ja – kaaos.
———————————
Blogin lähteenä olen käyttänyt: Oikea Media 25.10.2020 Arto Luukkasen artikkeli otsikolla ”Miljardien Sanna! Miljardien Matti!