Juhla, jonka olisi voinut jättää väliin

Tänään juhlittiin näyttävästi mm. Ylessä valkoisten voittoa kansalassodassa 1918.

Punaisilla ei ole syytä juhliin, sillä vasta kansalaissodan päättymisestä alkoi valkoinen terrori, jossa lahdattiin ilman oikeudenkäyntejä varovaisen arvion mukaan 10-15.000 punaista suomalaista.

Lahtarien jälkeläiset juhlivat, mutta punaisten jälkeläiset itkevät ja surevat menetettyjä omaisiaan, poikiaan, miehiään ja isiään sekä isoisiään, unohtamatta punaisia  tapettuja naisia ja jopa lapsia.

Jaa käyttäen:


31 vastausta artikkeliin “Juhla, jonka olisi voinut jättää väliin”

  1. Kääntäisin tämän toisin päin….entä jos 3% suomalaisista (nämä venäläisten puolella olleet punaiset) olisi voittanut venäläisten kanssa ja Venäjä olisi tehnyt Suomesta bolshevismi maan….montako sataa tuhatta suomalaista olisi kuollut. Olisiko lopulta koko suomen kansa murhattu kommunismin helvetissä.

    Kyllä minä olen ainakin iloinen että 100 vuotta sitten voitti Suomi ja sen laillinen hallitus jonka takana oli tavalla tai toisella enemmistön tuki.

    Eiköhän tämä itsenäisyys kuitattu porukalla vielä 1939 kun Venäjä yritti taas tuhota meidät.

  2. Oli hyvin suuri virhe punaisilta nousta aseelliseen kapinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua Eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan Venäjän yllyttämänä ja Venäjän aseistamana.

    Se punaisten taistelu Suomea vastaan Venäjän rinnalla oli maanpetos. Maanpetoksesta normaali rangaistus oli kuolemanrangaistus.

    1. Tänään Jussi Niinistö piti puheen Vapaussodan 100-Vuotis juhlassa juuri siitä kuinka Venäjä yritti vaikuttaa 100 vuotta sitten siihen että Suomesta tehtäisiin osa Venäjää, ikävin asia oli se että siinä agitoitiin suomalaisia suomalaisia vastaan. Kannattaa kuunnella se Jussi Niinistön puhe ihan ajatuksella.

    2. Suomen laissa ei ollut maanpetoksesta pykäliä, oliko oikein soveltaa Venäjän lakeja, jos kerran itsenäisiä oltiin?

      Jos lähdetään lakeja oikomaan, niin eivätkö nekin, jotka olivat vastustaneet Kerenskin kanssa yhteistyössä sosialidemokraattien voimin aikaansaatua valtalakia vuonna 1917, olisi pitänyt ampua yhteen läjään? Ja olisiko ollut oikein pitää heidän jälkikasvuaan nälässä ja puutteessa?

      Ainakin heidän sukulaisilleen voisi vieläkin käydä alvariinsa hattuilemassa?

      Ja entäs ne svekomaanit, jotka olivat hyväksymässä ruotsalaisten toimia Ahvenanmaalla. Samaan läjään vaan?

      1. Wiki / valtalaki:

        ”Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle. Lakia ajoi varsinkin eduskunnassa tuolloin enemmistöä hallussaan pitänyt Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) ja sitä tuki osa porvarillisista puolueista, jotka uskoivat sen edistävän Suomen itsenäisyyttä. Valtalaki ei koskaan tullut voimaan, sillä sitä vastustanut Venäjän väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan lain suomalaisten vastustajien myötävaikutuksella. Tämä lisäsi vasemmiston ja oikeiston keskinäistä katkeruutta Suomessa syksyllä 1917. ”

    1. Valtalain vastustajat ryhtyivät diplomaattiseen vehkeilyyn Kerenskin kanssa itsenäisyyttä vastaan. Bolsheviikkien vallankumous Venäjällä mahdollisti Suomen itsenäisyyden tunnustamisen Venäjällä valtaa pitävien taholta. Kun Venäjällä valtaa pitävät olivat itsenäisyyden tunnustaneet, niin se mahdollisti myös muiden valtioiden tunnustaa Suomen itsenäisyys.

      Jos kerenskiläiset eivät olisi itsenäisyyttä tunnustaneet, niin muidenkin maiden tunnustuksen saaminen olisi ollut vaikeaa. Tämän saattoivat valtalain vastustajat ottaa huomioon, mutta olisihan nuo vastustajat voitu siitä huolimatta ampua yhteen läjään varmuuden vuoksi?

  3. Voittajat kirjoittavat aina historian. Niin tässäkin tapauksessa. Nyt kirjoitetaan taas uutta historiaa, kun yritetään häivyttää tosiasiat kansalaissodan jälkeisestä valkoisesta terrorista.
    Tosiasia oli, että työläiset ja torpparit lähtivät kapinaan pelkästään ELINOLOSUHTEITTENSA VUOKSI, jotka olivat silloin kurjia niin työttömille, kuin torppareillekin.

    1. Väinö, on hyvä, että myönnät osan punaisista (noin 3% Suomen kansasta) nousseen aseelliseen kapinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua Eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan.

      Suosittelen tunnustamaan myös kiistämättömät tosiasiat, että kapinalliset yllytti kapinaan Venäjä, aseisti Venäjä ja he taistelivat Venäjän ja venäläisten rinnalla demokraattista Suomea vastaan liittääkseen Suomen kommunistidiktatuurin Venäjän orjaksi.

      Hyvin huomattava osa silloisen SDPn jäsenistä (kuten Väinö Tanner) eivät suostuneet nousemaan kapinaan – ja olivat kohta kapinan kukistamisen jälkeen taas Eduskunnassa ja hallituksessa päättämässä Suomen asioista.

      Kapinallisten johtajat pakenivat raukkamaisesti Venäjälle isäntänsä Leninin suojaan jättäen rivikapinalliset oman onnensa nojaan tuomittaviksi.

      1. Putkinen sotkee Venäjän Suomen kansalaissotaan. Venäjällä oli silloin aivan muita huolia, kuin Suomi. Venäjällä kuohui ja ensimäisen maailmansodan mainigit löivät myös Volgan rannoille.
        Venäläinen sotaväki Suomessa oli melko passiiviinen kansalaisodassa.
        Sitävastoin saksalaiset näyttelivät pääroolia Suomen kansalaissodassa. Saksalaiset valtasivat
        Helsingin ja Viipurin, johon sota sitten päättyi ja alkoi valkoisten hirmutekojen aika. Saksalaiset olivat ratkaisevassa osassa, kun punaiset alkoivat perääntyä Tampereelta kohti itärajaa ja Venäjää, jonne moni punakapinallinen päätyikin. Tosin huonolla menestyksellä. mutta se onkin sitten toinen juttu.l

    2. ”Tosiasia oli, että työläiset ja torpparit lähtivät kapinaan pelkästään ELINOLOSUHTEITTENSA VUOKSI, jotka olivat silloin kurjia niin työttömille, kuin torppareillekin.”

      Kurjuus ei ole pätevä syy lähteä kapinaan, mutta svekomaanien ja heitä myötäilleitten ”germaaniseen valtiasrotuun” samaistuvien henkilöiden harjoittama rotupolitiikka oli pätevä syy.

      Suomi oli jakaantunut svekomaanien ansiosta kahteen toisiaan vastaan sotivaan leiriin jo ennen vuoden 1918 sotaa.

  4. Jos tosiasia oli, että työläiset ja torpparit lähtivät kapinaan pelkästään ELINOLOSUHTEITTENSA VUOKSI, jotka olivat silloin kurjia niin työttömille, kuin torppareillekin.

    Niin valitsemansa keinot parantaa elinolojaan olivat täysin väärät ja tuomittavat.

    1. Kyllä. Sehän olisi sama jos nyt köyhät liittoutuisi Venäjän kanssa ja Venäjä varustaisi nämä aseilla sotimaan laillista Suomen hallitusta vastaan. Aikas erikoista olisi tämä hyväksyä…?

    2. Elinolot olivat kurjia osittain käynnissä olevan Ensimmäisen Maailmansodan vuoksi, osittain siksi, että punikit lakkoilivat silloin kun olisi pitänyt kylvää ja myös silloin kun olisi pitänyt korjata satoa.

      Jopa Saksassa nähtiin silloin nälkää. Väinölle tiedoksi, että Venäjälläkin oli silloin kurjaa – ja Venäjä veti Suomea samaan kurjuuteen.

    1. Niin. Suomen pitäisi liittyä ensin Natoon ja sitten pois EU:sta. Nato maat suojelee kyllä toinen toisiaan, oli se EU tai ei. Mutta pelkkä EU:ssa lymyily ei riitä kriisin aikana.

      1. Eräs valtiotieteitten maisteri, Timo Soini, sanoi aikoinaan, että mieluummin Nato kuin (liittovaltioon suuntautuva” EU. Hän myös vaati: ”Vähemmän eeuuta, mutta parempaa eeuuta!

        Itse olen yhtenäisen Euroopan kannalla ja vastustan Eurooppaa hajoittavia liittovaltiofanaatikkoja.

        Yhtenäisen Euroopan tavoittelu edellyttäisi, että EU pakittaisi kohden itsenäisten valtioiden yhteisöä, johon myös Venäjä voisi liittyä mukaan. Tällöin myös Naton rooli jäisi vähemmälle.

        Joku sabotoi Euroopan yhtenäisyyttä tahallaan, liittovaltiofanaatikot luultavasti omaa tyhmyyttään ja maailmanhäirikkö USA saattaa pelätä Euroopan vaikutusvallan kasvua.

  5. Näin lähinnä historian keskustelua kuuntelevana, tässä oli tavallaan kaksi sotaa.

    Ensimmäisen sodan ”hyviksiä” olivat valkoiset, jotka puolustivat demokraattista valtaa ja itsenäisyyttä.

    Kun ensimmäinen sota virallisesti päättyi, alkoi se toinen, koston sota vankileireillä jossa edellisistä hyviksistä tuli pahiksia.

    1. Eiks oo kiva, kun keskustellaan eikä tapella.
      Kävin juuri läpi kaikki kommentit ja kiitän niistä. Ne ovat asiallisia ja pysyvät aiheessa. Se, että olemme eri mieltä asioista ei ole tavatonta. Se olisi tavatonta, jos me kaikki olisimme samaa mieltä kaikista asioista.
      Mutta näin on hyvä ja kiitos myös yläpidolle, joka sallii ajoittain kärkevänkin keskustelun. Viestinnän professori Osmo A. Viio sanoi aikanaan, että ”vain kärjistämällä menee sanoma perille”. Sitä ohjetta olen usein noudattanut.

  6. Puolustusministeri Jussi Niinistö painotti eilisessä Vapaussodan 100-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa kansallisen yhtenäisyyden ja historiallisten syy-seuraussuhteiden ymmärtämisen tärkeyttä. Hänen mukaansa kaikilla sukupolvilla tuntuu olevan tarve kirjoittaa historiaa uudelleen.

    ”Tällä hetkellä tulkintojen keskiössä on terrori. Sodan tapahtumia lähestytään paljolti väkivaltaisuuksien kohteeksi joutuneen yksilön kokemuksien kannalta. Tapahtumat näyttäytyvät nykyihmiselle käsittämättöminä raakuuksina ja sodan valtiollinen merkitys jää toissijaiseksi. Niin ikään historian lainalaisuus – syy ja seuraus – jää taka-alalle.”

    Ministerin mukaan kapinaan ryhtyneiden myöhemmät kärsimykset eivät pese pois heidän vastuutaan tapahtumista.

    ”Osavastuun sodasta kantoi Leninin johtamat bolševikit, jotka yllyttivät suomalaisia vallankumoukseen. Lenin tuki asein ja sotilain Suomen punakaarteja. Vallankumous perustui räikeään propagandaan. Aikakauden informaatiosodankäyntiä käytiin etenkin lehdistössä levitettyinä villeinä huhuina. Väritetyt mielikuvat ja naiivit käsitykset johtivat vallankumoukseen. Kolkoimman kohtalon lopulta saivatkin Neuvosto-Venäjälle paenneet punaiset, joille valhe paljastui viimeistään Stalinin teloituskuopilla”, Niinistö totesi Finlandia-talolla.

    Niinistön mukaan oli voittajien viisautta kehittää yhteiskuntaa niin, että kaikilla suomalaisilla oli puolustettavaa kaksikymmentä vuotta myöhemmin.

    ”Vuoden 1918 tärkein perintö on itsenäisyyden, kansanvallan ja oikeusvaltion säilyminen. Kansallisen eheyden rakentaminen jatkui sodan jälkeen demokratian keinoin kunnissa ja valtiollisella tasolla.”

    Lähde: Suomen Sotilas

    1. Kiitos Marko, Suomen sotilaasta siis viimein löytyi referaatti puolustusministeri Jussi Niinistön puheesta Vapaussodan 100-vuotisjuhlasta.

      Siitä juhlasta taidetaan enimmäkseen olla varsin hiljaisia?

      On tämä kyllä ihan perseestä – miten pitkään suomettuminen oikein jatkuukaan. Tällä menolla olemme todella kusessa kun Venäjä taas hyökkää Suomen kimppuun yrittäen jälleen valloittaa koko Suomen.

      Virossa sentään ei ole unohdettu Venäjän puoli vuosisataa kestänyttä brutaalia miehitystä.

      1. Ei tämä ole suomettumista, se on tosiasioiden tunnustamista. J.K.Paasikivi jo kehoitti katsomaam karttaa kaikkien niiden, joisen on mahdoton hyvksyä Venäjä naapuriksi.
        Tsekeiltä kysyttyiin Prhan keväänä, kun venäläiset tankit vyöryivät Prahan keskustaan ovatko venäläiset ystäviänne vai veljiänne?
        Veljiä tietty vasasivat Tsekit, koska ystävät voi valita, mutta veljiä ei.
        Tuskin meillä Suomessakaan on montaa ystävää venäläisissä,mutta viisautta on se, yritämme elää kuin kaksi naapuria, jotka kyllä tervehtivät kohdatessaan, mutta siinä kaikki.

Vastaa