Elina Lepomäki (kok) Margaret Thatcherin jalanjäljillä

Kokoomuksen nouseva tähtipoliitikko kansanedustaja Elina Lepomäki on kirjoittanut poliittisen julistuksen, jossa hän viitoittaa tietä markkinaliberlismiin.

Keskeisiä tavoitteita Lepomäellä on kirjan mukaan panna työntekijäjärjestöt polvilleen, kuten teki Thatcher Englannissa aikanaan pääministerinä, lopettamalla mm. yleissitovuuden. Se tarkoittaisi mm. sitä, että palkoista ja työehdoista sovittaisiin työpaikkatasolla. Kaikkinaisen sääntelyn purkaminen minimiin, sosiaaturva tarvehankintaiseksi siten, että vain todella tarvitsevia autetaan verovaroilla. Nykyisin sosiaaliturvasta menee iso osa hyväosaisille, kuten esim. lapsilisät.

Aika näyttää miten Lepomäen pyrky valtaan onnistuu ja saako hän kannattajia mukaansa riittävästi. Kova mimmi on kyseessä. Paavo Lipponen (sdp) yritti myös toteuttaa markkinaliberalismia pääministerinä, mutta huonolla menestyksellä, kun kannattajat kaikkosivat.

 

Siniset punaisina, kun hillotolpat oli vaarassa mennä

Eilen oli sinisillä kova päivä. Siksi mm. loikkariporukan vetäjä olikin pää punaisena vihainen, kun Kokoomus juoni yhden sinisen omiin riveihinsä. Siinä ei ollut kysymys vain yhdestä petturista ja luopiosta, vaan siinä oli kysymys koko hallituksen kaatumisesta ja loikkariministereiden hillotolppien menetyksistä.

Illalla sitten kokoontui närkästynyt loikkarijoukko päättämään mitä he aikovat tehdä. Ha,hah,haa, Mitä he voivat tehdä, kun ovat muutenkin äänettömiä yhtiömiehiä Sipilän  hallituksessa. Heidän osa on  nöyrästi mukautua päähallituspuolueiden oikkuihin, jos haluavat pitää kiinni hillotolpistaan. He ovat säälittäviä poliittisia rampoja ankkoja, joilla on vain yksi tavoite säilyttää hillotolpat ensi kevään vaaleihin asti äänestämällä eduskunnassa niin kuin Kepu tahtoo. Sen jälkeen heidän tarunsa päättyy, sillä ei loikkareita kukaan äänestä.

Sipilän hallituksen taival alkaa olla päätöksessä. Hallituspuolueiden keskinäiset  välit ovat tulehtuneet. Luottamuspula on ilmeinen. Ei sellainen hallitus voi tehdä mitään merkittäviä päätöksiä. Sote siirtyy seuraavalle hallitukselle ja se on hyvä asia.

 

Pyöröovipolitiikkaa

Stockmanni tavaratalossa H:gissä oli aikanaan jo 1940-luvulla pääsisäänkäynnissä pyöröovi. Me nuoret kävimme siellä ”huvittelemassa”, kun pyöröovissa oli kivaa. Sai pyöriä ovessa useampia varveja tai mennä sisää tai ulos samalla käynnillä.

Nyt näyttää siltä, että duskuntaan on asennettu pyöröovi, kun kansanedustajat pyörähtävät sekä ulos, että sisään kuin tyhjää vaan. Kun seuraavat vaalit voivat olla jo syksyllä tai viimeistään ensi keväänä on odotettavissa, että pyöröovi pyörähtää ahkeraan, kun mm. siniset etsii pyöröoven kautta uusia mahdollisuuksia pyrkiä jatkamaan kansanedustajana. Muuten taitaa olla mahdoton tehtävä.

Viimeisin pyöröoven käyttäjä, joka päätyi Kokoomukseen kehui kovasti puheenjohtaja Orpon johtajan ominaisuuksia. Kuinkas muuten. Tänään on yksi kokoomuspoliitikko julkistanut kirjan, jossa hän lievästi sanoen kritisoi tiukasti Orpon johtajan lahjoja. Kun Hjallis Harkimokin kritisoi Orpon johtamistapaa, niin on uskottava häntä, ei pyöröovipoliitikkoa joka pyörähti sinisistä Kokoomeukseen. Viimemainittu käytti vanhaa kikkaa päästäkseen heti pomon suosioon, ruskeakielisyyttä.

Vanha ja osin jo kalkkeutunut Paavo Väyrynenkin on tulossa pyöröoveen lähiaikoina. Tai sitten Paavo ei tiedä itsekään, mitä hän haluaa. Voisi olla paras, että Paavo siirtyisi jo eläkkeelle.

Yliloikkari, luopio, takinkääntäjä, petturi.

Otsikossa synonyymejä loikkareille. Tuplaloikkareille pitäisi myös keksiä synonyymejä. Paremman puutteessa voisi tuplaloikkaria kutsua limanuljaskaksi. Niin inhottavia ovat tuplaloikkarit.

Nyt ilmitullut tuplaloikkaus on jälleen osoitus Suomen politiikan ummehtuneesta ja mädättyneestä ilmapiiristä.

Todennäköisesti loikkauksia nähdään lisää vielä ennen vaaleja, kun persuista loikannut porukka etsii uutta polittista kotia, saadakseen edes mahdollisuuden tulla uudelleen valituksi eduskuntaan makean leivän päiville. Todennäköistä kuitenkin on, että loikkareita ei moni äänestä ja tuplaloikkareita vielä vähemmän.

Poliittnen elämä on nyt Suomessa niin mädättyneessä tilassa, että nyt ei saisi tehdä mitään suuria ns. uudistuksia. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on jo alle 40% ja se putoaa koko ajan.

Uutta verta on saatava suomalaiseen politiikkaan ja siksi LiikeNyt tulee sopivaan saumaan. Nyt jos koskaan on kansalaisten aktivoiduttava sanomaan mielipiteensä kaikilla mahdollisilla foorumeilla siitä, mitä me ruohonjuuritason kansalaiset ajattelemme meidän nykypoliitikoista ja puolueista.

Tänään suomalaisen poliitikon kuva näyttää tältä. Hän valehtelee, juonittelee, tavoittelee vain omaa etuaan, hän pettää äänestäjänsä ja on puoleelleen nöyrä palvelija, joka nöyrästi tottelee puoluejohdon käskyjä äänestyksissä ja samalla unohtaa täysin mitä oli luvannut äänestäjilleen.

LiikeNyt: paljon pöhinää puolesta ja vastaan

Suomen luutuneet ja ummehtuneet tavat tehdä politiikkaa saivat tervetulleen tuulahduksen siitä, että politiikka voidaan tehdä muillakin tavoin, kuin meillä on tehty koko itesenäisyytemme ajan. Suomi on perustuslain mukaan edustuksellinen demokratia. Vaalit pidetään joka neljäs vuosi. Siis joka neljäs vuosi pääsee kansalaiset sanomaan mielipiteensä siitä, miten yhteisiä asioita tulisi hoitaa. Puolueet asettavat ehdokkaat, jotka sitten itsekukin yrittävät todistella vaaleissa meille kansalaisille mitä mieltä he ovat asioista. Tuolloin on tullut tavaksi luvata äänestäjille ummet ja lammet, jotka siten perutaan heti, kun vaalihuoneistot on suljettu.

Käytännön politiikkaa hoidetaan siten, että pieni klikki puolueiden eliittiä täydennettynä etujärjestöjen lobbareilla päättää asioista. Eduskunta pannaan hyväksymään päätökset puoluekurin avulla.

Neljä vuotta on pitkä aika nykyisin, kun maailma muuttuu nopealla tempolla. Siksi kansalaisten pitää päästä sanomaan myös vaalien välillä mielipiteensä tärkeissä asioissa. Sveitsissä on asia järjestetty siten, että siellä pidetään aina kansanäänestys, kun asioista päätetään. Se on demokratiaa parhaimmillaan.

Nyt on Suomessa aloittanut toimintansa LiikeNyt, joka pyrkii antamaan kansalaisille mahdollisuuden sanoa mielipiteensä päätettävistä asioista ikään kuin ohjeeksi kansanedustajille, joilla on perustuslaillinen oikeus tehdä päätökset. Tämä ei ole mikään konkariaskel kohti Sveitsin mallia, mutta se on kuitenkin askel parempaan kansanvaltaiseen politiikkaan.

LiikeNyt ei aio puolueeksi, mutta soisi mielellään, että puolueet ottaisivat onkeensa ja käyttäisivät tietotekniikan suomia mahdollisuuksia hyväksi kuunnellakseen kansalaisten mielipiteitä päätettävistä asioista myös vaalien välillä.

I like LiikeNyt!

Suomen politiikan kevätsiivous

Kuten tapana on keväisin aina siivotaan paikat kesäkuntoon talven jäljiltä. Niin tapahtuu nyt Suomen politiikassakin.

Pääsiivoojina häärii Hjallis Yksinpurjehtija Harkimo ja Mikael Rakastamisen ammattilainen Jungner. Siinä on oiva parivaljakko siivoamaan Suomen politiikkaa. Yksinpurjehtijalla, joka purjehtii maailman ympäri ypöyksin on aikaa fundeerata maailman asioita ja mietiskely on kuten tiedetään erittäin hyödyllistä ihmisolennolle. Jungner taas tuli kuuluisaksi takavuosina rakkauden opeistaan ja rakkautta tarvitaan paljon enemmän myös  politiikan teossa, kuin sitä on. Ajateltakoon vaan esim. Sipilän hallituksen leikkauksia v ähäosaisilta. Niissä leikkauksissa ei ollut lähimmäisen rakkautta lainkaan pikemminkin päinvastoin vain vihaa vähäosaisia kohtaan.

Nyt siis odotamme kevätsiivouksen tuloksia ja jos tulos on odotusten mukainen, niin meillä voi koittaa uusi aika Suomen politiikassa, jossa kansan äänikin kuuluu päätöksenteossa.

Nythän ei kansaa kuunnella, kuin joka neljäs vuosi, jolloin luvataan ummet ja lammet, jotka lupaukset sitten on unohdettu heti, kun vaalihuoneistot on suljettu.

Vanhoista puolueista ensimmäisenä Kepu huutaa jo hädissään ja tuskissaan, kun se uhataan jättää oppositioon seuraavien vaalien jälkeen. Eilen Kepun puoluevaltuussa puhunut Sipilä jo julistautui hädissään seuraavien vaalien voittajaksi ja itsensä seuraavaksikin pääministeriksi. Säälittävä esitys miljonääriinsinööriltä. Se kertoo selvääkin selvemmin, että LiikeNyt on ilmestynyt kuvioihin  oikeaan aikaan, kun vanhat puolueet eivät pysty enään tekemään yhtäkään merkittävää päätöstä.  Uhoamaan ne pystyy, mutta uhoaminen ei tuo leipää pöytiin kellekään.

Kevätauringon loisteessa on kiva nyt odotella, mitä politiikan kevätsiivous tuo tullessaan ja kuinka hyvin pääsiivoojat onnistuvat pyrkimyksissään.

Turhautuminen vaatii terapiaa

Hjallis Harkimo on turhautunut. Hän on turhautunut siksi, että häntä ei ole riittävästi noteerattu Kokoomuksen eduskuntaryhmässä. Hän on myös oman kertomansa mukaan turhautunut siksi, että päätökset tehdään pienissä klikeissä ei eduskuntaryhmässä, jossa ne pitäisi tehdä. Turhautuminen johti eroon eduskuntaryhmästä ja koko puolueesta.

Turhautuminen vaatii terapiaa. Harkimo on aloittanut terapian perustamalla yhdistyksen, jonka toivotaan kasvavan kansanliikkeeksi. Harkimon perustama yhdistyksen tarkoitus on muuttaa politiikan tekotapaa avoimemmaksi.

Harkimo oli myös tyytymätön Kokoomuksen aikaansaannoksiin Sipilän hallituksessa. Hänen mielestään Kokoomuksen olisi pitänyt tarmokkaammin ajaa talousliberalismin asiaa esim. paikallista sopimista työehdoista. Siitä päätellen Harkimon yhdistys tulee olemaan libealismin lipun kantaja. Minkälaisen liberalismin, sen aika näyttää.

Liberalismia on ennenkin ollut. Oli peräti Liberaalinen kansanpuolue, jolla oli kaksi kansanedustajaa yhden kauden. Sen pitemmälle se ei kantanut. Nyt on jo eräät tutkijat en nustaneet, että tuskin Harkimonkaan yritys onnistuu saamaan laajaa kansanjoukkoa mukaansa ja jää vain pienen porukan terapiaryhmäksi.

Hjallis Harkimo on tänään klo 10.05  TV 1:n ykkösaamussa haastateltavana.

Nyt on aiheellista kysyä Hjallis, missä on sun pallis?

Kysymyksessä ei ole lainkaan piiloseksiä vaan ihan oikeesti nyt olisi mukava tietää millä pallilla Hjallis aikoo jatkaa politikointia.

Kysymys kiinnostaa meitä poliittisesti kodittomia, jotka olemme huolissamme Suomen tulevaisuudesta. Vanhat puolueet eivät ole kyenneet uudistumaan ja siten vastaamaan ajan hasteisiin. Politiikka on muuttunut hyvin henkilökeskeiseksi ja tärkeitäkin ja suuriakin asioita päätetään pienissä piireissä kabinettien kätköissä. Eduskunnasta on tullut enemmänkin juttutupa ja kumileimasin.

Merkille pantavaa on, että Hjallis ei puhu uuden puolueen perustamisesta. Puolueilla on huono imago. Puolueiden hallitsevin kielteinen imago on se, ettö puolueet aina pettävät äänestäjänsä enemmän tai vähemmän. Hjallis on aivan oikein valinnut kansaliikkeen nimeksi sille mitä hän tavoittelee. Kansanliikkeellä on hyvä imago, siitä oli osoituksena Sauli Niinistön suuri vaalivoitto pressanvaaleissa kansaliikkeen nimissä.

Olen niin kauan seurannut poliitiikkaa, että uskallan ennustaa menestystä Hjalliksen kansanliikkeelle. Meitä on paljon, jotka olemme tyytymättömiä vanhojen puolueiden toimintaan. Erikoisesti suuret hankkeet, kuten sote -ja maakuntauudistus ovat niin suuria hankkeita, että ne pitää tehdä laajalla yksimielisyydellä, joka edellyttä parlamentaarista valmistelua. Ei voi olla niin, että hallitus, jonka tuorein kannatusmittaus osoittaa alle 40 prosentin kannatusta runnoo väen väkisin keskeneräisen suunnitelman eduskunnassa läpi. Ja vain valtapoliittisia tarkoituksia varten, koska soten alkuperäiset tavoitteet on jo aikoja sitten unohdettu.

On syytä toivottaa Hjallikselle kumppaneineen menstystä koota kansainliike pelastamaan Suomi. Meillä on myös EU-jäsenyys puntarissa nyt, kun Ranska ja Englanti puuhaavat EU:sta liittovaltion tapaista yhteisöä, jossa rahat ja velat olisivat yhteisiä. Se tietäisi meille suomalaisille elintason laskua ja hyvästejä hyvinvointi valtiolle.

Kun tai jos uusi kansaliike syntyy olen ansimmäisten joukossa liittymässä mukaan.

Vanhusten hoidon surkea tila

Tällaista tapahtuu Sipilän Suomessa armon vuonna 2018, kun vanhukset kyörätään koteihin yksinäisyyteen ja hoitajia ei ole läheskään tarpeeksi. Sipilän hallitukselle isoja risuja suuri kasa.

”Perussuomalaisten kansanedustaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu Arja Juvonen (ps) ottaa kantaa uutisiin kotihoidon laiminlyönneistä. Keskiviikkona tiedotusvälineet mukaan lukien Iltalehti uutisoivat tapauksesta, jossa sairaalasta kotiutettu vanhus virui mahdollisesti viikkoja kuolleena kotonaan Itä-Helsingissä, vaikka hän oli kotihoidon piirissä.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenäkin vaikuttavan Juvosen mukaan tapaus kertoo karua kieltä suomalaisen kotihoidon tilasta laajemmin. Tapaus onkin hänen mukaansa syytä selvittää ”pohjamutia myöten”.” Lainaus Iltalehdestä.

”Pörriäisten” kevätkarkelot voivat tuotta pahan pettymykse

Kansan suussa on yksityiset suuret lääkärifirmat saaneet yhteisen nimittäjän ”pörriäiset”. Heidän lobbarit, entiset Kokoomuksen korkeat virkamiehet -ja naiset, ovat laatineet valinnanvapauden soteen ja odottavat nyt kieli pitkällä miten heidän suunnitelmansa onnistuu.

Huonosti näyttää käyvän. ”Pörriäisten” päättävät elimet ovat haukanneet p–kaa, kun palkkasivat korkeilla palkoilla Kokoomuksen huippupoliitikkoja lobbaamaan valinnanvapauden heille.

Nyt näyttää siltä, eduskunnassa on kehittymässä hallituspuolueissa kapinaliike, joka haluaa kaataa koko soten ja maakuntauudistuksen. Hallituspuolueiden enemmistö on niukka vain 5 kansanedustajaa ja kaksi varmaa on jo tiedossa, jotka lipeävät hallituksen rintamasta. Nimet ovat Lepomäki ja Harkimo. Harkimo puuhailee jotain asian tiimoilta, mutta ei suostu sanomaan haastattelijoille mitä.

Aiantuntijat ovat varoittaneet hyväksymästä sotea ja maakuntauudistusta, koska hallituksen esitys on keskeneräinen ja siinä on monia ”sudenkuoppia”.

Kansalaisten enemmistö on tuoreen tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että terveydenhoito voidaan järjestää miten hyvänsä, kunhan pääsee nopeasti hoitoon tarvittaessa. Tämä merkitsee sitä, että nykysysteemi on ihan kelvollinen, kunhan vain lisätään lääkäreitä, niin paljon, että jonot  lyhenevät lääkäriin tuntuvasti.

”Pörriäisten” kevätkarkelot saattavat päättyä surkeasti. Kallispalkkaiset lobbarit saavat etsiä uusia mahdollisuuksia kusettaa taas jotakuta toista tahoa.