Julkaistu kirjoittanut juhak

Virheiden utopiaa

https://www.is.fi/politiikka/art-2000008119479.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=is_tf&utm_source=aamulehti.fi&utm_content=etusivu

”– Valtaosalla päättäjistä, toimittajista ja julkisessa keskustelussa luonto on jotakin, joka on vain lehden tiedesivuilla, Niinistö latasi. ”

Valtaosalla virheistä luonto on pystyyn lahoava kuusikko ja hesan keskuspuisto.

Kun virheet menevät erämaavaellukselle, he menevät laitetuille ja opastetuille kävelyteille Nuuksioon ja pelkäävät koko ajan eksyvänsä.

42 vastausta artikkeliin “Virheiden utopiaa”

  1. Mitä tämä hokema Suomen hiilineutraalisuudesta tarkoittaa?

    Ensinäkin metsät eivät pitkällä aikavälillä (>100 vuotta) tarkasteltuna niele hiiltä. Puiden ilmasta keräämä hiili palaa ilmakehään ennemmin tai myöhemmin – tapa ja aikaväli vaihtelee.

    Ajatteleeko Ohisalo, että vuona 2035 Suomen ei tuoda mitään fossiilista ainetta – ei raakaöljyä, ei bensiiniä, ei asfalttia, ei maakaasua?
    [ kivihiili voitaneen jättää listasta pois]

    Suomeen ei silloin tuoda mitään muovista tuotetta, joka on valmistettu fossiilisesta aineesta ( lähinnä öljystä). Suomeen ei myöskään tuoda mitään tuotetta, jonka valmistuksessa on käytetty hiilivoimaa.

    Uskooko Ohisalo, että ongelmien ulkoistamisella ratkaistaan maailmanlaajuisesti ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen?

    Luulenpa Ohisalon oppien lisäävän Suomessa työttömyyttä ja velkaantumista.

    *******************************************************************************
    VIHREIDEN puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo

    Hän { Ohisalo ] totesi hallituksen tehneet tähän mennessä puolet niistä päätöksistä, jotka tarvitaan siihen, että Suomi on hiilineutraaliuspolulla vuoteen 2035 mennessä.

    Vastaa

  2. Huti on huti ja virheiden ymmärrys luonnosta on pääosin vihreän langan satuja.
    Ihan yllättävää lienee virheille, että pääosa siitäkin sakista elätetään tuolla metsäteollisuuden tuotolla eikä sähkö tule töpselistä ilman ydinvoimaloita.

    Vastaa

  3. Vihreille luonto on se suuri luonnonpuisto Helsingin ulkopuolella jossa ei kenenkään tarvitse asua paitsi jos tykkää insestistä.

    Vastaa

  4. MTV3: n Kymmenen uutisissa Ohisalo esittää: ” .. hiilinieluja pitää vahvistaa..”

    Ohisalo & kump. – missä hitossa on hiilinieluja?

    Metsien puut toki sitovat rakenteisiinsa hiiltä, muta eivät puut elä ikuisesti, vaikkei ihminen niitä kaataisikaan. Puut luovatavat elinaikanaan ilmasta keräämänsä hiilen takaisin ilmakehään.

    Jonkin aikaa on ollut esillä puun käytön materiaalina fossiilisten aineiden tilalla. Nyt Suomen vireät ja EU esittävät, ettei puutakaan saisi hyödyntää.

    Keski-Eurooppa vetoisten EU:n byrokraattien pitäisi ymmärtää metsien olevan suomalaisten viljelysmaita. Metsien tuotoilla ostamme merkittävän osan ruuastamme ulkomailta.

    Varmasti viimeisen vuosisadan aikana Keski-Euroopassa on muutettu monia tuhansia neliökilometrejä metsiä pelloiksi. Hah – muutettakoon nyt nämä pellot takaisin metsiksi.

    ************************************************************************************
    Ohisalo on varmaan koulussa oppinut:

    Fotosynteesissä vihreät kasvit ja jotkin muut eliöt, kuten levät, syanobakteerit ja eräät bakteerit, sitovat auringon säteilyenergiaa orgaanisten yhdisteiden kemialliseksi energiaksi. Yleisin fotosynteesin muoto on oksygeeninen fotosynteesi, jossa hiilidioksidista ja vedestä syntetisoidaan hiilihydraatteja, kuten sokereita ja tärkkelystä, ja sivutuotteena syntyy happea [Lähde. Wikipedia]

    Vastaa

  5. Kun maassa [Libanonissa] ei ole tarpeeksi vientiä, niin tuonti hiipuu.

    Onko Suomen vihreiden tavoitteena pistää suomaliset ahtaalle?

    *
    ”Libanonissa on hyvin vähän ulkomaista valuuttaa,.”

    *
    https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008116209.html
    10.7.2021

    LIBANONISSA kärsitään lähes maanlaajuisesta sähkökatkosta, kun kaksi johtavaa voimalaa lopetti toimintansa perjantaina polttoainepulan vuoksi, kertoo BBC

    Maan kahden suurimman voimalan Deir Ammarin ja Zahranin omistava EDL-yhtiö ilmoitti voimaloiden sulkemisesta perjantaina vedoten polttoainepulaan. Voimalat tuottavat yhdessä noin 40 prosenttia koko maan sähköstä.

    Polttoöljyä kuljettavat laivat eivät suostu purkamaan lastiaan ennen kuin taustayhtiöt ovat saaneet maksunsa. Libanonissa on hyvin vähän ulkomaista valuuttaa, mikä vaikeuttaa yhtiöille maksamista.

    Vastaa

  6. EU on vahva, kun se ymmärtää sen koostuvan erilaisista maista. EU on heikko jos se koittaa tasapäistää – Maltalla on oltava yhtä monta hehtaaria koivumetsää kuin Suomella tai ei hyvä heilu!

    Tässä keskustelussa luonto, josta yllä tappelevat, on lähinnä tehokeino loanheitolle.

    Vastaa

    1. On helppoa saada Maltalle yhtä paljon koivumetsää, kuin on Suomessa!
      Hakataan Suomen metsät alas!

      Vastaa

  7. On muuten fakta että maapallon viherpinta-ala on 2000-luvulla kasvanut yli Amazonin sademetsän kokoisella alueella. Se näkyy NASA:n avaruudesta käsin ottamissa kuvissa. En osaa sanoa mitä se sitten merkitsee hiilen sitomisen kannalta. Eikös Petteri Taalas ole sanonut että pitäisi lopettaa hiilinieluista puhuminen ja keskittyä fossiilisten polttoaineiden alasajoon? Metsien suojelussa ainakin Suomessa on varmaan enempi kysymys siitä että luonnon monimuotoisuus säilyy; on muutakin kuin talousmetsää. Ihan aluksi voisivat perua tuon tiehankkeen jota suunnitellaan Lempäälän ja Pirkkalan metsien poikki jotta Helsingistä tulevat pääsisivät autolla nopeammin Pirkkalan lentokentälle. Turha hanke joka pilkkoisi nyt vielä olevan hienon erämaan. Ihmettelen myös että eikö niistä avohakkuista pitänyt päästä?

    Vastaa

    1. Avohakkuiden kannattavuus on selvästi parempi kuin puiden korjaaminen sieltä täältä.
      Lisäksi aukkoja syntyy luonnossa itsestään, kun metsä palaa, joten miksi se avohakkuu talousmetsässä on niin hirveä asia?
      Noita vaellusmetsiä on kyllä riittävästi kaikille suomalaisille ja turistellekin, joten miksi kaikkea pitää vastustaa vain jonkun utopian vuoksi?
      Eihän sellaisenaan pysyvää ”ikimetsääkään” ole olemassa, vaan aikansa vanhettuaan metsä muuttuu aikanaan pystyyn lahoavaksi ryteiköksi.

      Vastaa

      1. Avohakku ei ole kannattavampaa kuin poimintahakkuu metsänkasvun ikäkaaressa, vaan poimintahakkuu on Luken laskelmien mukaan noin 25 % kannattavampaa taloudellisesti. Lisäsi se jättää metsän metsäksi moneen muuhun metsän tarkoitukseen. Lisäksi metsä hoitaa itse istutuksen ja uuden kasvun puiden luontaisille kasvupaikoille.
        Avohakkuu on väkivaltaa, jossa luontaiset puulajit siinä korvataan yksipuisella kannalla.
        Se on kannattavampaa vain siinä mielessä, että ahne metsänomistaja saa heti rahat taskuunsa ja jättää aukot seuraaville sukupolville.

        Vastaa

        1. ”aukota seuraaville sukupolville.”

          Jos näin olisi, niin Suomi olisi aukoja täynnä. Suomi on kyennyt hoitamaan vastuullisesti metsiään satojen vuosien ajan.
          *
          ”että ahne metsänomistaja saa heti rahat taskuunsa”

          Tekeekö muutaman puun kaatamat jättäminen metsänomistajan vähemmän ahneeksi?

          [ Heikille näyttää olevan tärkeä jonkun tai joidenkin ihmisten halventava nimittely.]

          Vastaa

          1. Kannattaa ottaa asiat niin kuin ne ovat. Metsä on liian monille aukkohakkaajille vain rahaa. Siksi siihen on pakko puuttua laajalla rintamalla valtio-EU-tasoisesti laajemmalla näkökulmalla.

            Vastaa

            1. Niin pitääkin ottaa ..

              ”että ahne metsänomistaja saa heti rahat taskuunsa”

              Tekeekö muutaman puun kaatamat jättäminen metsänomistajan vähemmän ahneeksi?

              [ Heikille näyttää olevan tärkeä jonkun tai joidenkin ihmisten halventava nimittely.]

              Vastaa

  9. Jos ilmastomuutokset, niin kuin väitetään, johtuu ilmakehän lisääntyneestä hiilidioksidipitoisuudesta, niin paluuta menneeseen ei ole näköpiirissä.

    Mikään ilmiö luonnossa ei pysty poistamaan ilmakehästä sitä määrää hiiltä (*), minkä ihmiskunta ilmakehään vuosittain päästää, miljoonia tonneja.
    *) happeen sitoutuneena
    .
    Puheet hiilinieluista ovat toiveajattelua. Kasvit, metsät, ovat osa hiilen kiertokulkua: ilmakehä-> kasvi-> (ihminen, eläin) -> ilmakehä j.n.e.
    .
    Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden pienentämiseen ei ole olemassa toimivaa järjestelmää. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu voitaisiin pysäyttää lopettamalla fossiilisten aineiden (öljy, kivihiili, maakaasu) ottaminen maaperästä. Tämä tuskin tapahtuu ainakaan muutamaan vuosikymmeneen

    Vastaa

  10. On kuitenkin hyväksyttävä tosiasia, että sademetsät ovat aina ottaneet ilmakehästä hiiltä yhtä paljon kuin ne ovat ilmakehään päästäneet. Puut eivät ole ikuisia – ei edes sademetsissä.

    Jos maapalon metsien puumassan volyymi on todella kasvanut, niin se on hyvä asia luonnon monimuotoisuutta ajatellen.

    Ihmisen maasta vuosittain ottamien miljoonien tonnien fossiilisten materiaalien (öljy, maakaasu, kivihiili) sisältämän hiilen dumppaus metsiin ei voi mitenkään onnistua.

    ************************************************************************************
    https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006527189.html

    Sademetsää katosi jalkapallokentän verran joka 6. sekunti

    Sademetsää hävisi viime vuonna noin Sveitsin pinta-alaa vastaava alue, kertoi Global Forest Watch -järjestö vuosittaisessa raportissaan tiistaina.

    Kolmannes tuhoista tapahtui Brasiliassa. Toisena oli Kongon demokraattinen tasavalta ja kolmantena Indonesia. Järjestön mukaan sademetsää tuhoutui yhteensä noin 38 000 neliökilometriä. Tuhot olivat kolmanneksi suurimmat sen jälkeen kun järjestö alkoi rekisteröidä niitä kaksi vuosikymmentä sitten.

    Vastaa

  11. Mitä Luke oikeasti kertoo:
    .
    ”Pienemmästä puuntuotoksesta huolimatta se voi olla taloudellisesti kannattava vaihtoehto.”

    *******************************************************************************
    https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsanhoito/metsan-jatkuva-kasvatus/
    .
    Metsänhoitoa ilman avohakkuuta

    Metsänhoidon kustannukset pienet – puuntuotos alhaisempi kuin viljelymetsätaloudessa

    Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa ei päästä niin suureen puuntuotokseen kuin viljelymetsätaloudessa. Pienemmästä puuntuotoksesta huolimatta se voi olla taloudellisesti kannattava vaihtoehto.

    Vastaa

    2. Luke osaa laskea myös metsän muulle kasvustolle arvon kuin vain puu.
      Avohakatulla raiskiolla ei pääse metsän muuta tuotosta hyödyntämään kuin vasta noin 40-50 vuoden päästä aikaisintaan.
      Mustikoille, puolukoille, sienille, kukille ym. kertyy melkoinen arvo tänä aikana, mikä ei ole mahdollista raiskioilla puhumattakaan metsän tuomasta lämmönsäätelystä ym, muista metsän arvoista lähiluonnossa.
      Avohakattu metsä on puhdasta massateollisuuden puukuitutavaraa, ei metsää tai puuta se oikeassa määrityksessä ja käyttötarkoituksessa. Sen arvo on samaa kuin ruokohelppi massana.
      Jatkuvalla kasvatuksella, siis poimintahakkuun puutavaran arvo on korkea ja soveliasta jalostuneempaan teollisuuteen.

      Vastaa

        1. keksii se tai oikeammin lukee värillisen putkinäön kautta.
          ”jatkuvassa kasvatuksessa” myös hetkellinen tuotto on vain osa avohakkunn tuotosta ja saman tuoton saamiseksi pitää metsää kaataa moninkertaiselta alalta haittoineen.
          Edelleen kyllä Karjalaisenkin perse paperilla pyyhitään loppuun asti ja se kuitu pitää jostain siihenkin saada. Samoin paperisen tarvikkeet tulevat jatkossakin olemaan tarpeellisia. Ei ruokaakaan voida tablettiin tai läppäriin kääriä.

          Vastaa

          1. Poimintahakkuulla metsä jää metsäksi. Avohakkuu raiskaa metsän olemattomiin. Harvennushakkuiden kuitupuun pitää riittää paskapaperin tuotantoon.

            Vastaa

            1. Metsäpalon jälkeen metsä ei useinkaan jää metsäksi, vaan hiiliaukeaksi.
              Luonto hoitaa sen aukkohakkuun, kunhan palomiehet eivät sekaannu asiaan.
              Poimintahakkuullaaiheutetaan melkoisia vahinkoja, kun puidenjuuristo vahingoittuu koneiden telojen alla.
              Poimintahakkuu pitäisi määrätä tehtäväksi vain konivoimalla.

              Vastaa

              1. Poimintahakkuu ei vahingoita mitään, jos se tehdään maan ollessa pääosin roudassa alkukeväästä, mikä yleensä on tukkipuun kaadon optimiaikaa.
                Miksi metsässä pitää mällästää lintujen pesimäaikaan ja kasvillisuuden nousun aikana ?
                Avohakkuussa voi määllästää miten sattuu vaikka Juhannuksena. Samaa rähjäistä raiskattua luontoa siinä syntyy tekipä sen koska vaan.
                Kantokone ja kyntöpeli perään niin Eljas Pohtilan metsänraiskausohjelma on täydellinen.

                Åfeltille olisi kyllä hommia. On muuten taitava ja tehokas, nimim. kokemusta on.

                https://www.metsaan-lehti.fi/uutiset/metsanhoito/hevosmetsuri-on-kilpailukykyinen-erikoishakkuukohteilla.html

      2. Onko kyseessä Luken raportti vai H Karjalaiseen bloggaus PB:hen?

        Jos kyseessä olisi Luken raportti, niin lähteen selvä esille tuonti olisi paikallaa – vaikkapa linkin muodossa.

        *
        Heikki Karjalainen
        13.7.2021 21:27

        Luke osaa laskea myös metsän muulle kasvustolle arvon kuin vain puu.
        Avohakatulla raiskiolla ei pääse metsän muuta tuotosta hyödyntämään kuin vasta noin ………..

        Vastaa

        1. Ajattele aivoillasi ja keskustele asiantuntijoiden kanssa. Mikä helvetin lähde joka asiaan, jos on mielipide, jota tukee alan asiantuntija. On olemassa myös lähdesuoja.

          Vastaa

          1. Kirjoita asiasta äläkä jauha paskaa.
            Minä tiedän kaiken, minä tunnen kaikki tärkeät ihmiset, minun mielipiteeni on se ainoa oikea…
            Asiaperusteet puuttuvat kuten yleensäkin.
            Mikä helvetin mielipide, jos se on kopioitu ”asiantuntijalta”?

            Vastaa

              1. Missä ovat H Karjaalaisen laskelmat – olisi hauska nähdä tämän mukamasasiantuntijan laskelmat

                Ketkä ’he” –

          2. Kysymys oli – siis jos osaat lukea:

            Onko kyseessä Luken raportti vai H Karjalaiseen bloggaus PB:hen?

            – Siis äijä älä viitta Lukeen, jos esitä omia lorujasi.

            .- Mielestäni on parempi lainata asiantuntijoiden lausuntoja kuin keksiä juttuja, joissa ei ole päätä eikä häntää

            Vastaa

            1. No, onhan se mukavaa, kun Luken asiantuntijat keskustelevat kanssani. Niin kuin aikaisemmin sanoin poimintahakkuu on n 25 % tuottoisampaa kuin avo, joka on myös Luken kanta.

              Vastaa

              1. Juu, on mukavaa (?) kun jotkut asiantuntijat keskustelevat täysin pihalla olevan kanssa.

        2. Olen tässä asiassa Heikin kanssa täsmälleen samaa mieltä. Ajatukset saattavat olla omiakin ajatuksia ja silti oikeita, huolimatta siitä, että uuvuttavan pitkät, suoraan kopioidut, usein politiikan pilkuttamat, puuttuvat.
          Valitettavasti meillä Suomessa ei enää löydy työhevosia, sitten ”Kausalan Cassiuksen”. Ei niillä rimppakintturavureilla metsässä mitään virkaa liene.

          Vastaa

  12. Kyllä Heikin perustellut sille että metsällä on muutakin arvoa kuin olla puupelto ovat hyviä. Eikä se auta jos jossain on luonnonpuisto jos lähimetsä avohakataan. Käsitykseni oli että avohakkuista olisi jo luovuttu mutta ilmeisesti ei kun katselee jälkiä mitä joissain paikoissa on syntynyt.

    Mitä tulee hiilinieluihin niin on tietysti selvää että mitä enemmän puuta poltetaan sitä enemmän tulee hiilipäästöjä ja toisaalta taas jokainen puu sitoo yhteyttämällä hiilidioksidia ja tuottaa happea. Jokainen puu myös lahoaa joskus ellei sitä polteta ja päästää sen hiilen takaisin. Mutta jos ajatellaan asiaa ääripäiden kautta, että hakkaisimme maapallon kaikki puut tai sitten emme yhtään puuta niin jokainen tajuaa ettei se nyt ihan samantekevää ole ilmakehämme kannalta kuinka paljon metsää hakataan. Hiilinielut eivät ole ratkaisu vaan fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen mutta eivät ne hiilinielut ole myöskään merkityksettömiä.

    Vastaa

  13. ”Hiilinielut eivät ole ratkaisu vaan fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen”

    Tähän asti suht’ OK , mutta sitten

    ” .. mutta eivät ne hiilinielut ole myöskään merkityksettömiä.”

    **********************************************************************************
    Mitä tämä hokema Suomen hiilineutraalisuudesta tarkoittaa?

    Ensinäkin metsät eivät pitkällä aikavälillä (>100 vuotta) tarkasteltuna niele hiiltä. Puiden ilmasta keräämä hiili palaa ilmakehään ennemmin tai myöhemmin – tapa ja aikaväli vaihtelee.
    *
    Jos nyt kuviteltaisiin kaikki metsät hävitetyksi, puiden sisältämä hiili olisi sijoittunut kiertoon: ilmakehä->kasvi –> (eläin, ihminen) ->ilmakehä -> j.n.e.

    Tähän samaan kiertoon pääty ihmisten maasta ottamien fossiilisten materiaalien hiili.

    On vaikeaa kuvitella maailmaa ilman metsiä, mutta puut ovat ’vain’ osa maailman kasvistoista.

    On turha kuvitella, että ihmiskunnan vuosittain maasta ottamien miljoonien tonnien fossiilisten aineiden sisältämä hiili voitaisiin dumpata puuston.

    Vastaa

    1. Mitä epäselvää siinä oli? Kuten itsekin kir.joitat: jos kaikki puut olisi hakattu ja poltettu tai lahotettu, niiden sisältämä hiili olisi kierrossa eli paljolti ilmakehässä. Otetaan vaikka sata vuotta vanha puinen huonekalu. Ei sen hiili ole palannut kiertoon. Ei ole samantekevää mitä puille tehdään sen jälkeen kun ne on kaadettu. Toisaalta puut myös sitovat hiilidioksidia ja tuottavat happea. Vähemmän puita, vähemmän happea ja enemmän hiilidioksidia.

      Vastaa

  14. Hakkuita tehdään 500 000 hehtaarilla vuodessa, mistä vain 1 000 – 2 000 hehtaarilla jatkuvan kasvatuksen hakkuita. Avohakkuiden noin 110 000 hehtaaria on 0,5 % metsämaan alasta. Suomessa metsäammattilaiset suosivat jaksollista kasvatusta siksi, että jatkuvassa kasvatuksessa kaadettaisiin suuret puut, joiden varassa siementuotanto on. [Lähde : Wikipedia]

    Vastaa

    1. Sumessa osa metsäammatilaisista suosii jaksollista kasvatusta ja osa ei. kummallakin on siihen perustelut.
      Mäntymetsissä riittää uudistumiseen siemenpuuperusteinen hakkuu eikä siihen tiheää puustoa tarvita.
      Tiheässä kuusimetsässä ei uusi kuusikaan kasva.

      Vastaa

  16. Edellisestä kommentistani jäi pois Seppo Vuokon henkilötiedot:
    Seppo Vuokko (s.1946) on filosofian maisteri, kasvivtiteilijä ja luontotoimittaja. Hän kuului radion alkuperäiseen asiantuntijaraatiin, joka vastasi kansalaisten kysymyksiin 32 vuoden ajan, vuoteen 2007 asti.
    Seppo Vuokko on kirjoittanut 32 oman alansa tietokirjaa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *