Joskus mennään lähinnä metsään

Olen pidemmän aikaa miettinyt onko Suomesta tullut Englannin kielinen maa siihen päätelmään olen tullut Radion musiikki puolella

Onko se taas muoti joka aikanaan taas vaihtuukin Suomen kieleksi samalla vois sanoa etteikö olisi mukavampaa kannattaa sitä Suomi musaa

Siinä samalla tuettaisiin sitä nyt kun rahat valuu ulkomaisille esiintyjille eipä olisi silti keltään pois nuot rahat joita sinne menisi

Kuuntelen samalla puhelin lankoja jossa joskus kuulee jopa Suomi musaa luulis että Suomi radiosta tulisi sitä enemmän

Enemmän Suomi musaa radioon tämä puhelin lankat nyt on toive kappaleita ja kansa toivoo mitä toivoo

Mutta samalla tulis tukea Suomalaisille musiikoille soomoro tepivaari kirjoitti Teuvo Mast

13 vastausta artikkeliin “Joskus mennään lähinnä metsään”

  1. Aina voi laulaa itse. Samalla saa hyödyt.

    Instrumentin soittaminen tai laulaminen on aivoille äärimmäisen vaativa toiminto, johon liittyy aisti-, liike-, tieto- ja tunnealueiden yhteistoimintaa. -Aleksi Sihvonen, Helsingin Yliopisto

    Pidemmässä maksumuumin takana olevassa jutussa kuvailtiin miten laulaminen ehkäisee muistisairauksia hyvin tehokkaasti.

  2. En enää laula ilmaiseksi kun vain kuorossa muista otan maksun rahana terv tepivaari

  3. Tarkoitin en enää laula lavoilla ns maksulla elikkä luotolla rahaa pitää olla siinä ei tee kukaan poikkeusta
    Kuoro on oma lukunsa siellä laulan ilmaiseksi
    En muuten laula kotona koskaan enkä sukujuhlissa edes rahalla terv tepivaari

  4. Englanti laulukielenä on alkeellista paitsi ns. amerikkalaisten ”negrojen” kaiken kattava laulu musiikkeineen, rytmeineen.
    Ranska Edit Pfiafin jne. suissa on kaunista samoin italia Pavarotteineen. Espaja ja Perifidia lattareisss jne..
    Jorma Hynninen ja suomeksi, upeaa.
    Diandraa suomeksi, loistava mimmi.
    Venäläiset bassot !
    Saksa oopperoissa.

  5. Kun oikeasti miettii lavoja ei siellä lauleta mitään oopperaa jos sellasta tekee ei kyllä ole kun se keikka
    Suomessa lauletaan Suomeksi sinne ei mahdu mitkään sopertelijat
    Olkoot sitten muualla kuinka sopivia hyvänsä
    Mutta suositan kaikille Suomeksi laulamista Suomessa terv tepivaari

      1. Kyllä niitä lavoja vielä on aika paljonkin ei tosin enää Tampereen lähellä
        Ja ne jotka toimii ovat kaikkea muuta kun lahoja kiitos niistä kuuluu talkoohenkiselle porukalle jotka ne pitää kunnossa
        No karaoke on mitä on eipä tule itse käytyä kapakoissa lainkaan mutta sekin on oikeasti taiteilijan oma näkemys jostain laulusta paikkansa silläkin on
        Paljon toki on lavoja sulkenut ovensa lopullisesti terv tepivaari

  6. Laulan toista Bassoa itse ei siinä mitään uutta ole se kakkonen on kuitenkin johtava Basso ääni
    Sitten on tanssilava asia ei siellä ole mitään noista äänistä mitä Heikki tuossa julki toi joka on lähinnä konsertti asia ne ei riitä tanssittamaan suurtakin yleisöä
    Sinne lavoille tullaan tanssimaan ei kuuntelemaan terv tepivaari

  7. Meilläkin emäntä on jumalattoman vihainen kun niin vähän kuulee kevyttä musiikkia suomeksi esitettynä. Oopperoita se kyllä tykkää kuunnella kaikilla kielillä.
    Se on kansa ärtynyt kun liian monen firman, palvelun, kaupan jne nimi on englantia tai ei millään kielellä.
    Minä sitä kompaan siksikin että säilyy sopu ja harmonia taloudessamme

  8. Joo soittimilla sottaminen ainakin käsien ja avoijen, liikkeen, tiedon, tunteen yhdistävänä haasteena varmasti tehokasta muistisairauksien ehkäisemistä, kun sukkien kudonnasta ja läheiseni harrastamasta senioritanssistakin on todettu samanlaista… 🙂

    Mutta itsekin olen funtsinut samaa, mitä blogistikin suomen kieleen liittyen, että olisihan se mielenkiintoisempaa kun kotimaiset nuoret artistit tekisivät lyriikkaa enemmän suomenkielellä. Tai vaikka rap-musiikkia saamelaisittain, kuten on tehtykin.
    Suomen kielellä musiikissa ilahduttavasti sanataiteilevia toki löytyy, kuten vaikkapa Lydia Lehtola, Milla Rumi, Joni ”Sepikka” Seppänen, Samuli Putro, CMX:n A.W. Yrjänä jne. — mutta toivoisin itsekin lisää muutakin kuin rahabisneksessä pyörivää poppia.

    Musiikkiskene lienee mennyt vähän huonoon tilaan, kun levy-yhtiöt valitsevat artisteja pitkälti myynnillisin perustein. Onneksi löytyy myös paljon musiikkiin keskittyviä erikois-ohjelmia omine painotuksineen, kuten vaikkapa ”Kuusikielinen taivas” Radio Helsingin repertuaarista, tai ”Jazz kiinostaa”-ohjelma, jonka tuottaja Matti Nives on saanut tunnustuspalkinnonkin työstään suomalaisen jazz-kulttuurin hyväksi.

    Tässäpä sanoja ja säveliä viikonloppuun, niin kotimaisen raikkaasti kuin myös maailmalta:

    https://youtu.be/ID2Dp5QROH4
    (Milla Rumi – Solmu)
    &
    https://youtu.be/SqBqOOL4u3s
    (Alberto Domínguez – Perfidia /Sebastián Tozzola)

  9. Tampereella Huurupiilossa on ainakin aikanaan ollut miellyttäviä jameja, klassista laulua en missään hienostelupaikoissa oikein itse jaksa korkeakulttuurisena viihde-pläjäyksenä, pikkuisessa puukirkossa kivempi käydä kuuntelemassa vaikka joku rauhallisempi konsertti kerran sinisessä kuussa…

  10. Pitkälle pääsee musiikin kanssa kun unohtaa teostomusiikin (=mitä isot radiot soittavat, isot levy-yhtiöt levyttävät) ja kääntyy indiepuolelle. Kaikki iso musiikki on amerikkalaisten valitsemaa ja hallinnoimaa, laulettiin suomeksi tai englanniksi.

    Kiinnostaako vaihtoehtoja? Suuntaa vaikkapa ranskalaisen indiejulkaisija Jamendon sivuille. Saa kuunnella ja ladata maksutta ilman hirmuisia mainoksia. Toki edelleenkäytöstä pitää maksaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *