Mäkihypyn taso Suomessa.

Kaukana ovat kulta-ajat. Nyt suomalaiset mäkimiehet häviävät virolaisille, bulgaarialaisille ja venäläisille hyppääjille ja se näkyy myös jo mäkikatsomoissa, kun väkeä ei paljon ole Suomessa, ja niistäkin suurin osa ulkolaisia, kuten puolalaisia ja slovenialaisia.

En tiedä missä vika: Lahjakkaiden junioreiden pienessä määrässä , valmennuksessa, harjoittelussa….???

Joku minua viisaampi osaa varmaan sanoa.

14 vastausta artikkeliin “Mäkihypyn taso Suomessa.”

  1. Rahassa.

    Olemme rahoittaneet sitä lajia aivan helvetin liikaa. Useammassakin Ylen urheilukeskusteluohjelmassa on todettu miten liika raha on tehnyt sokeaksi koko järjestökentän, valmentajat, kaiken. Kaikilla on hirveän kiva olo ja kiva palkka, mutta mitään ei tarvitse tehdä.

    Jos kiristäisimme nyörejä ja laittaisimme taas tahot tekemään muutakin kuin vain tuhlaamaan verorahoja, voisi pelin henki muuttua.

    1. Raha saattaa hyvinkin näytellä roolia asiassa, mutta on pakko kyllä huomauttaa ettei hyppääjät kyllä itse rahassa kylve, järjestöjohtajat kylläkin.

      Toisaalta huomattavasti enemmän rahaa on lajiin kylvetty maissa kuten esim. Itävalta, Saksa, Slovenia, mutta ehkä se on osattu kohdistaa paremmin.

    2. Sana suuntaus on jatkunut jo pitemmän aikaa kaikissa yksilö lajeissa . Ei se kiinnosta enää ketään alkaa harjoitteleen ja tekemään kovaa työtä että pääsisi huipulle. Mukavammin ja helpommalla pääsee jonkun joukkueurheilu lajin parissa …. Kyllä niitä aikoja on ikävä kun meillä oli kestävyys juoksijoita ja hiihtäjiä jä mäkimiehiä joille ei naureskeltu…

  2. Ehkä myös Lähi-idästä kuin Afrikastakin nousee taso yli oman maamme ”hyppytornin” + suomalainen valmennus päälle tietotaitoineen.

    Ehkä raha kuin tietty mukava turvallisuus osittaisella helppoudella !

  3. Rahassa on voimaa, ehkä voisi kokeilla yritysmaailmassa käytössä olevaa tulospalkkaussysteemiä ainakin kaikkien johtajien ja päälliköiden kohdalla.

  4. Tommi Nikunen, joka varmasti asiasta jotain tietää totesi eilen, että suomalaisten hyppääjien testitulokset ovat kaukana maailman kärjestä ja vaikka kärkeä on tavoitettu nyt muutamilla prosenteilla, ollaan edelleen kaukana takamatkalla, joten ehkä valmennuksella ja harjoittelulla jotain tekemistä asiassa on.

  5. Jotenkin meillä ei tunnisteta enää näitä hyppääjälahjakkuuksia, joita meillä lähihistoriaankin tullessa on ollut useita.
    Sen huomaa jo Salpausselän kisojen ”hyppylauantaista”, kun monttu on yleisöä vain puolillaan vrt. ns. kulta-ajat, joissa Matti Nykäset, Toni Niemiset, Nikuset, Ahoset jne. loistivat.

    Väittäisin, että yksi syy on koululiikunnan monipuolisuuden puuttuminen, joka on kääntynyt yksipuolisuuteen kuten jääkiekko, jossa ne lahjakkuudet hakevat isoja rahoja NHL:stä.

    Millaisiahan hyppääjä olisivat olleet Patrik Laine, Mikael Granlund ja Aleksander Barkov ilman mailaa ?

  6. Mikä yhdistää mäkihyppyä, taitoluistelua, naisvoimistelua ja formula 1:siä?

    1. Juha U, juuri näin, lajien huipuilla on aina nälkä ja se koskee myös F1 kuljettajia,toista oli Keken aikana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *