Ei Suomesta voida hiilireservaattia tehdä

Mitäs sitten tehdään kun kaikki Suomen ’tyhjät’ alat on metsitetty? Täysikasvuinen puu ei niele hiiltä, vaan loputa katuu ja lahoaa.

AL:stä: Hiiltä pitäisi niellä yli 34 miljoonaa tonnia vuodessa [Puhutaan Suomen metsistä – tai oikeammin tulevista metsistä.]

*

Fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuiset hiilipäästöt (C) olivat vuonna 2014  9,795 gigatonnia (gt)

[Noin 10 000 miljoonaa tonnia]

Laajentamalla Suomen metsiä vuosittain ajatellulla tavalla nielisi 0,34% fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuisista hiilipäästöistä.

****

Kun metsäalan puut ovat kasvaneet ne eivät enää sido enempää hiiltä. Edessä on kaksi vaihtoehtoa: Annetaan puiden kaatua ja lahota tai hyväksikäytämme puuaineksen. Kummassakin vaihtoehdossa puuston sisältämä hiili palaa takaisin ilmakehään.

*

https://yle.fi/uutiset/3-10513112

Sipilän mukaan metsitykseen sopisivat esimerkiksi käytöstä poistetut turvesuot ja vajaakäyttöiset pellot. Hän toivoo, että metsityshanke tulisi mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan.

[Eiköhän turvesoiden metsitys olisi jo käynnissä, jos se olisi kannattavaa. Muuten miten luonnon monimuotoisuus – eikö kiinnosta Sipilää?]

Pääministerin mielestä puun käyttö voi olla Suomessa 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsät kasvavat vuosittain 107–110 miljoonaa kuutiota.

– Säästöön jää joka vuosi vajaat 30 miljoonaa kuutiota, joten hiilinielu kasvaa jatkuvasti, hän toteaa.

[ Noin 3 miljoonaa tonnia hiiltä – vastaten 0,03% maailmanlaajuisesta vuotuisesta hiilipäästöstä]

*

Fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuiset hiilipäästöt (C) olivat vuonna 2014  9,795 gigatonnia (gt)

****

https://www.aamulehti.fi/a/201353753

12.12.2018

Hiiltä pitäisi niellä yli 34 miljoonaa tonnia vuodessa – liikaa vähenevät hiilinielut voivat koitua Suomelle rasitteeksi

”Kunnianhimoisia lukuja”.

Näin arvioivat Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijat Suomen metsien hiilinielun vertailutasoa, joka on tuoreen esityksen mukaan 34,77 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Näin paljon metsien, viljelysmaiden, ruohikkoalueiden sekä puutuotteiden pitäisi sitoa hiiltä vuosittain Suomessa.

Vertailutasoa lasketaan EU:n LULUCF-asetusta varten. Jäsenmaiden on toimitettava komissiolle tämän vuoden loppuun mennessä omat vertailutason arviolukunsa. Näillä luvuilla on tulevaisuudessa vaikutusta maankäyttöön.

Jos Suomi yltää tähän yli 34,77 miljoonan hiilidioksiditonnin hiilinieluun, se korvaa jonkin verran muita päästöjä. Jos taas hiilinielut jäävät tämän vertailutason alle, on saatava lisää päästövähennyksiä tai ostettava päästö- tai nieluoikeuksia muualta. Suuret hakkuut ja liikaa vähenevät hiilinielut voivat tulla näin Suomelle rasitteeksi.

–LULUCF kytkee maankäyttösektorin osaksi ilmastopolitiikkaa. Vertailutasossa ei ole kuitenkaan kyse hakkuutavoitteista tai nykyisen hiilinielun määrästä. Tarvitsemme lisää tietoa niistä. Koko maankäyttösektori on tarkastelussa siinä, onko päästövähennyksiin mahdollisuuksia, kertoi maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen keskiviikkona tiedotustilaisuudessa.

Eri asia kuin hiilinielututkimus

Keskiviikon tiedotustilaisuudessa korostettiin, ettei vertailutaso ole sama asia kuin viikonloppuna keskusteluun noussut toinen Luken tutkimus hiilinieluista. Tässä toisessa tutkimuksessa pyritään eri skenaarioilla arvioimaan muun muassa maa- ja metsätalouden päästö- ja nielukehitystä vuoteen 2050 mennessä. Tämä tutkimus valmistunee tammikuussa 2019 ja auttaa hahmottamaan, kuinka paljon Suomessa on tehtävää hiilinielujen suhteen.

Keskiviikon tiedotustilaisuudessa arveltiin, että LULUCF-asetus on Suomelle tiukka varsinkin, jos hakkuut kasvavat. Lopullista tietoa tästä ei kuitenkaan vielä vaikuta olevan.

LULUCF-asetusta varten tehty arvio vertailutasoksi on laskettu vuosina 2000–2009 tilastoituun metsien käyttöön.

–Vertailutaso on laskettu siten, että metsien käyttö jatkuisi kuten vuosina 2000–2009. Vertailutason mukaan hakkuumäärä olisi 83,1 miljoonaa kuutiota vuodessa vuosina 2021–2025, kertoo Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtonen

Suomen metsistä hakattiin Luken mukaan vuonna 2017 yhteensä 72,4 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, mikä oli ennätysmäärä. Puuston vuosikasvuksi on arvioitu 105,5 miljoonaa kuutiota.

Monimutkaisista hiilinielu- ja hakkuu-arvioista väitellään todennäköisesti jatkossakin, sillä esimerkiksi Luonnonsuojeluliitto on arvostellut aikeita kasvattaa hakkuumääriä.

–Mitä vaikutuksia hakkuilla on metsäluonnon monimuotoisuudelle? Sekin on huomioitava, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä pohti keskiviikon tiedotustilaisuudessa.

Myös EU:n tasolla riittänee vääntöä hiilinieluista, sillä LULUCF-asetus on viranomaisten mukaan hyvin tulkinnanvarainen.

–Kyseessä on neuvottelutulos, ja se on tulkinnanvarainen. Metsät ovat hankalin kohta, koska erot jäsenmaiden välillä ovat suuria. Asiantuntijoiden kanssa on mietitty, mitä tässä oikeasti on päätetty. Jäsenmailta on tulossa 28 tulkintaa kriteereistä, Kaipainen miettii.

Jaa käyttäen:


10 Replies to “Ei Suomesta voida hiilireservaattia tehdä”

  1. ”Sipilän mukaan metsitykseen sopisivat esimerkiksi käytöstä poistetut turvesuot ja vajaakäyttöiset pellot.”

    Turvesoita voitaisiin käyttää rahkasammaleen viljelyyn metaanin tuotantoa varten. Puuvartiset kasvit eivät metaanin tuotantoon kelpaa.

  2. Paras hiilinielu syntyy metsän jatkuvan kasvun periaatteella edes poistamatta kantoja saati muokkaamatta metsäpohjaa. Siihen liittyy myös luonnon monimuotoisuus ja metsä metsänä sen eri tehtävineen.
    Nyt se monimuotoisuus on häviämässä kirppuinen, eläimineen, lintuineen ja ihmisineen.

    Päätehakkuita tässä laajuudessaan pidetään vain metsäyhtiöiden kerman kuorintana ml. metsänomistajat rahan ahneudessaan.

    Tietyn kokoisia aukkohakkuita sen sijaan suositellaan jossakin määrin.

  3. Suomen metsät nielevä hiiltä vain silloin kuin metsien puumassan määrä kasvaa. Tehokkain tapa tähän on lisätä metsien pinta-alaa.

    Muta, mutta ..

    Laajentamalla Suomen metsiä vuosittain ajatellulla tavalla nielisi 0,34% fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuisista hiilipäästöistä.

  4. Ei pidä paikkaansa, jos suurin hiilinielu perusmetsä kantoineen ja kasvillisuuksineen hakataan pois. Jatkuva kasvu on se ydinasia, jos puhutaan hiilinielusta , mutta myös tuotoista.

    Nyt ahneuden asialla ovat metsäyhtiöt ja omistajat avohakkuineen.
    Aukkohakkuut ovat suotavia tietyissä tapauksissa.

    … mutta metsä on myös metsänä koti laajalle eläimistölle ja meille ihmisille, joka on tuhoutumassa kovaa vauhtia metsäteollisuuden ollessa syyllinen.

    … tässä aluksi.

  5. On ihan turhaa jahdata hiilidioksidia, se ei ole myrkky, eikä saaste – vaan kuuluu luonnon normaaliin kiertokulkuun.

    Sen sijaan pitäisi vähentää oikeaa saastuttamista, kuten tappavien pienhiukkasten päästöjä. Niitä tappavia pienhiukkasia syntyy lähinnä poltettaessa jotakin (haketta, pellettejä, kivihiiltä, öljyä, turvetta, ruskohiiltä, palavaa kiveä, jne.), tietenkin myös tavallisten autojen moottoreissa.

    Tärkeintä olisi kuitenkin vähentää ihmisten määrää Maapallolla merkittävästi. Noin kolme miljardia voisi olla siedettävä määrä.

    1. ”Tärkeintä olisi kuitenkin vähentää ihmisten määrää Maapallolla merkittävästi. Noin kolme miljardia voisi olla siedettävä määrä.”

      Eli pitää lisätä pienhiukkaspäästöjä?
      Pitäisi määrätä nastarengaspakko ympärivuotiseksi ja lisätä sepeliä asfaltille?

      Metaanimoottorien käyttö vähentäisi pienhiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä. Biometaanin valmistuksessa ei käytetä yläilmakehiin hiilidioksidia syytäviä pitkiä piippuja. Metaanin karkaaminen voi olla ongelma, mutta ehkä hallittavissa.

  6. Kyllä Suomesta voidaan hiilireservaatti tehdä.
    Onhan EU-parlamentti juuri nyt yrittämässä tehdä Suomesta petoreservaatin kieltämällä karhun ja ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen, millä kantojen nous on tähän mennessä voitu pitää hallinnassa.

  7. Juuri näin:
    On ihan turhaa jahdata hiilidioksidia, se ei ole myrkky, eikä saaste – vaan kuuluu luonnon normaaliin kiertokulkuun.
    *
    ”Tärkeintä olisi kuitenkin vähentää ihmisten määrää Maapallolla merkittävästi. Noin kolme miljardia voisi olla siedettävä määrä.”
    *
    *********************
    Siten jk:lle erikseen:

    Mikä niin ei pidä paikkansa?

    Jk ei ilmeisesti ymmärtänyt avaukseni perussanomaa laisinkaan, joka on tämä:
    Laajentamalla Suomen metsiä vuosittain ajatellulla tavalla nielisi 0,34% fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuisista hiilipäästöistä.

    *
    Ei kannata puhua lillukanvarsista, kun tilanne on tämä:
    Fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuiset hiilipäästöt (C) olivat vuonna 2014 9,795 gigatonnia (gt)
    [ Tulee varmasti vielä kasvamaan, niin kuin viimevuona tapahtui – turhaa on suomalaisten räpistelyt ]

Kommentoi