Sähköpolkupyörän ja tabletin akku aiheuttivat palon

Onko maahantuoja aina korvausvelvollinen?

*

https://yle.fi/uutiset/3-10438806

Omia aikojaan syttynyt sähköpyörä tuhosi talon kauppareissun päätteeksi – maahantuoja määrättiin korvauksiin oikeudessa

Helsingin hovioikeus on tuominnut sähköpolkupyöriä maahantuovan yrityksen vahingonkorvaukseen sähköpolkupyörän aiheuttamasta rivitalon tulipalosta, selviää hovioikeuden tuomiosta.

Käräjillä tuomittujen vajaan 700 000 euron korvausten sijaan hovioikeus määräsi maahantuojan maksettavaksi vajaan puolen miljoonan korvaukset. Hovioikeus kohtuullisti käräjäoikeuden tuomitsemaa korvaussummaa siksi, että rakennuksen puutteellinen paloeristys oli vaikuttanut tulipalon leviämiseen ja vahingon laajuuteen.

*

Toinen tapaus:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/97695597-453a-4922-9959-4be3dc7178c7

Tablet-tietokone syttyi tuleen ja poltti kahden pienen lapsen kasvot – poliisilta uutta tietoa: laite ei ollut latauksessa

Laitteen aiheuttama palo oli nopea ja raju, sillä isä oli kaupassa alle 15 minuuttia.

Eilen keskiviikkona Kuopiossa tapahtunut vakava autopalo on järkyttänyt syvästi suomalaisia lapsiperheitä. 5-vuotias poika ja 3-vuotias tyttö loukkaantuivat vakavasti, kun heidän käyttämänsä älylaite syttyi tuleen. Lapset saivat palovammoja muun muassa kasvoihin.

Eeva-Johanna Eloranta (sdp) piti seminaarin radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista

Asiantuntijoiden mukaan alalla on ainakin 25 000 tutkimusta, jotka todentavat, että väitettyjä vaaroja ei ole. Ilmeisesti mikään ei vakuuta kansanedustaja Eeva-Johanna Elorantaa (sdp)

Katsooko Eloranta, että kaikki mobiiliverkot pitäisi sulkea? – eihän hänellä itsellään vaan ole älypuhelinta tai perus 2G-puhelinta.

*

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006270370.html

12.10.2019

Kansanedustaja järjesti kyseenalaisen seminaarin sähköverkkojen säteilystä – Asiantuntijat tyrmistyivät: ”Harhaanjohtamista”

Eeva-Johanna Eloranta (sdp) piti seminaarin radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista, vaikka näistä ei ole asiantuntijoiden mukaan mitään tieteellistä näyttöä.

*

Ilta-Sanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan alalla on ainakin 25 000 tutkimusta, jotka todentavat, että väitettyjä vaaroja ei ole. He pitävät paikalle valikoitunutta asiantuntijajoukkoa yksipuolisena.

 

Turkan seitsemän veljestä

Jaksaakohan kukaan katsoa kaikki kaksitoista osaa?

YLE maksoi varmasti vuonna 1989 pitkän pennin näistä kahdestatoista osasta.

*

(1989) 80-luvun valinta. Jouko Turkka ohjasi vuonna 1989 uudenlaisen, kohutun sovituksen Aleksis Kiven romaaniklassikosta. Dokumentti 12-osaisen sarjan synnystä ja Turkan kasvattamasta näyttelijäpolvesta.

*

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/12/14/jouko-turkan-seitseman-veljesta

Jouko Turkka ohjasi vuonna 1989 TV2:lle uudenlaisen elokuvasovituksen Aleksis Kiven romaaniklassikosta. 12-osainen sarja herätti suurta kohua.

.

 

https://areena.yle.fi/1-50157015?autoplay=true

Jakso 1 : Tähtiä kuin Otavassa

.https://areena.yle.fi/1-50157019?autoplay=true

Jakso 2 : Toukolaiset

.

.

https://areena.yle.fi/1-50157033?autoplay=true

Jakso 12 : Voimalla seitsemän miehen

 

Nobel tuomaristo: ”Litiumioniakku mahdollistaa fossiilisista polttoaineista vapaan yhteiskunnan

IS:n artikkelista : ”Tuomaristo perusteli palkinnon myöntämistä muun muassa sillä, että litiumioniakku mahdollistaa fossiilisista polttoaineista vapaan yhteiskunnan, koska akkuun voidaan varastoida huomattavia määriä energiaa myös aurinko- ja tuulivoimalla.”

Tarvitaan merkittävä keksintö, että mitkään akut mahdollistaisivat fossiilisista polttoaineista vapaan yhteiskunnan. Nobel tuomariton yllä oleva väite on suuresti yliampuva. Kukaan ei pysty sanomaan milloin maailmassa rahtilaivat,  matkustaja- ja rahtilentokoneet kulkevat sähköllä.

Akujen pitää kehittyä melkoisesti (hinta), jotta ne soveltuisivat yleisen sähköverkon varavoimalähteeksi.

*

Wikipedi: ”Kehityksen edetessä suorituskyky ja kapasiteetti kasvoivat litiumioniakuissa. Vuonna 1991, Sony ja Asahi Kasei julkaisivat ensimmäisen kaupallisen litiumioniakun.”

.

”The 85 kWh battery pack weighs 1,200 lb (540 kg) and contains 7,104 lithium-ion battery cells in 16 modules wired in series.”

*

Kolmekymmentä vuotta on mennyt ja litiumakkuja on kehitelty ja parannuksia on saatu aikaan.

Jotkut ovat haaveilleet litiumakkujen käyttämistä tuulivoiman varavoimalähteenä. Jos näitä akkuja ei saada edullisemmin tuotettua, haaveilu saa jatkua.

*

Entä mikä on litiumakkujen soveltuvuus rahtilaivoihin? – lähes madoton, hinta, paino …

https://fi.wikipedia.org/wiki/Moottorilaiva

2000-luvulta lähtien 97% laivoista on moottorilavoja, ja suurimmat laivojen polttomoottorit tuottavat jopa 81MW tehoa 14 sylinterillä. Suurimmat laivojen polttomoottorit ovat MAN 14 K 98 MC-C ja Wärtsilä 14 RTflex 96C-B

Vielä huonompi on näiden akkujen soveltuvuus matkustaja- ja rahtilentokoneisiin.

* – * – * –

https://www.is.fi/tiede/art-2000006266858.html

9.10.2019

Kemian Nobel meni litiumioniakun kehittäjille

Kemian Nobel-palkinto on myönnetty litiumioniakun kehittäjille.

Sen saavat yhdysvaltalainen John B. Goodenough, brittiläinen M. Stanley Whittingham ja japanilainen Akira Yoshino.

Litiumioniakkua käytetään muun muassa matkapuhelimissa, kannettavissa tietokoneissa ja sähköajoneuvoissa.

Tuomaristo perusteli palkinnon myöntämistä muun muassa sillä, että litiumioniakku mahdollistaa fossiilisista polttoaineista vapaan yhteiskunnan, koska akkuun voidaan varastoida huomattavia määriä energiaa myös aurinko- ja tuulivoimalla.

 

Onko talouskasvu on ainoa tie eteenpäin?

Jatkuvan talouskasvun mielekkyyttä on alettu kyseenalaistamaan maailmalla.

Aikaisemun samasta aiheesta:

https://www.pirkanblogit.fi/2019/albanus/neil-hardwicklta-kuultua-2-minuuttia/

*

Talouskasvun takaraja – Mihin järkkymätön usko kasvuun johtaa?

https://www.pirkanblogit.fi/2019/albanus/talouskasvun-takaraja-mihin-jarkkymaton-usko-kasvuun-johtaa/comment-page-1/

*

https://www.aamulehti.fi/a/cbbc11a0-482e-4218-9d68-5924d4d3be5c

9.10.2019

Joidenkin mielestä talouskasvu on ainoa tie eteenpäin, mutta se ei ehkä olekaan totta – ”Vaurastumista on typerää jatkaa loputtomiin”

Jatkuva talouskasvu on alkanut haitata hyvinvointia, sanoo Tampere-talossa puhunut Katherine Trebeck. Talouskasvun hedelmät pitää myös jakaa nykyistä tasaisemmin.

Hyvinvointitalous on noussut kuluneen vuoden aikana ryminällä julkisen keskustelun aiheeksi sekä Suomessa että muualla maailmassa, mutta mistä siinä on kyse ja miksi aihe on tärkeä?

Tiistaina Tampere-talon lavalle nousi Skotlannissa asuva ja työskentelevä Katherine Trebeck, joka on kansainvälisesti yksi tunnetuimmista hyvinvointitalouden puolestapuhujista. Sostetalk-tapahtumassa esiintyneen Trebeckin pääviesti on, että nykyinen talousjärjestelmä on tullut tiensä päähän.

– Meille on kerrottu, että kun bruttokansantuote kasvaa, onnellisuus kasvaa perässä. Näin ei enää ole, sanoo Wellbeing Economy Alliance -yhteistyöorganisaatiota edustava Trebeck.

Ei tuota enää tyydytystä

Trebeckin mukaan yhteiskunta on syvästi sairas. Emme enää tiedä, mikä on tarpeeksi. Kahmimme lisää vaurautta, vaikka se pilaa sekä oman elämämme että ympäristön.

– Ihminen jolla ei ole kotia, vaatteita tai ruokaa, tarvitsee lisää, mutta on typerää jatkaa vaurastumista loputtomiin. Kaikki todisteet osoittavat, että tietyn rajan jälkeen hyödyt alkavat vähetä.

Rahan tavoittelu on vienyt ajan

Eivätkä pelkästään hyödyt ala vähetä vaan myös haitat lisääntyä, sanoo Trebeck. Ympäristötuhojen korjaaminen vie paljon voimavaroja.

– Käytämme valtavasti rahaa talouskasvun aiheuttamien ongelmien laastarointiin, kuten tulvien ja öljyvahinkojen jälkien siivoamiseen.

Samaan aikaan talouskasvun hedelmät jakautuvat entistä epätasaisemmin. Sekin maksaa. Trebeckin mukaan Britanniassa viidennes julkisista menoista kohdistuu köyhyyden aiheuttamien ongelmien korjaamiseen.

Yritykset ovat muuttaneet kurssia

Toivoa kuitenkin on. Hyvinvointitaloudessa talous on valjastettu parantamaan hyvinvointia, ei toisin päin.

Trebeckin mukaan yhä useampi suuryritys on huomannut, että loputon talouskasvu uhkaa niitä enemmän kuin hyödyttää.

 

maailmalla.

Aikaisemmin samasta aiheesta:

https://www.pirkanblogit.fi/2019/albanus/neil-hardwicklta-kuultua-2-minuuttia/

*********

Talouskasvun takaraja – Mihin järkkymätön usko kasvuun johtaa?

https://www.pirkanblogit.fi/2019/albanus/talouskasvun-takaraja-mihin-jarkkymaton-usko-kasvuun-johtaa/comment-page-1/

*

https://www.aamulehti.fi/a/cbbc11a0-482e-4218-9d68-5924d4d3be5c

9.10.2019

Joidenkin mielestä talouskasvu on ainoa tie eteenpäin, mutta se ei ehkä olekaan totta – ”Vaurastumista on typerää jatkaa loputtomiin”

Jatkuva talouskasvu on alkanut haitata hyvinvointia, sanoo Tampere-talossa puhunut Katherine Trebeck. Talouskasvun hedelmät pitää myös jakaa nykyistä tasaisemmin.

Hyvinvointitalous on noussut kuluneen vuoden aikana ryminällä julkisen keskustelun aiheeksi sekä Suomessa että muualla maailmassa, mutta mistä siinä on kyse ja miksi aihe on tärkeä?

Tiistaina Tampere-talon lavalle nousi Skotlannissa asuva ja työskentelevä Katherine Trebeck, joka on kansainvälisesti yksi tunnetuimmista hyvinvointitalouden puolestapuhujista. Sostetalk-tapahtumassa esiintyneen Trebeckin pääviesti on, että nykyinen talousjärjestelmä on tullut tiensä päähän.

– Meille on kerrottu, että kun bruttokansantuote kasvaa, onnellisuus kasvaa perässä. Näin ei enää ole, sanoo Wellbeing Economy Alliance -yhteistyöorganisaatiota edustava Trebeck.

Ei tuota enää tyydytystä

Trebeckin mukaan yhteiskunta on syvästi sairas. Emme enää tiedä, mikä on tarpeeksi. Kahmimme lisää vaurautta, vaikka se pilaa sekä oman elämämme että ympäristön.

– Ihminen jolla ei ole kotia, vaatteita tai ruokaa, tarvitsee lisää, mutta on typerää jatkaa vaurastumista loputtomiin. Kaikki todisteet osoittavat, että tietyn rajan jälkeen hyödyt alkavat vähetä.

Rahan tavoittelu on vienyt ajan

Eivätkä pelkästään hyödyt ala vähetä vaan myös haitat lisääntyä, sanoo Trebeck. Ympäristötuhojen korjaaminen vie paljon voimavaroja.

– Käytämme valtavasti rahaa talouskasvun aiheuttamien ongelmien laastarointiin, kuten tulvien ja öljyvahinkojen jälkien siivoamiseen.

Samaan aikaan talouskasvun hedelmät jakautuvat entistä epätasaisemmin. Sekin maksaa. Trebeckin mukaan Britanniassa viidennes julkisista menoista kohdistuu köyhyyden aiheuttamien ongelmien korjaamiseen.

Yritykset ovat muuttaneet kurssia

Toivoa kuitenkin on. Hyvinvointitaloudessa talous on valjastettu parantamaan hyvinvointia, ei toisin päin.

Trebeckin mukaan yhä useampi suuryritys on huomannut, että loputon talouskasvu uhkaa niitä enemmän kuin hyödyttää.

 

Vihreiden unelma pakolaisten tehostetusta siirtelystä ei näytä saavan kannatusta EU-maissa

Ei edes Ruotsi ja Tanska halua osallistua Maria Ohisalo (vihr) ajamaan operaatioon. Useissa maissa ollaan varmaan tiedostettu, että mitä tehokammin pakolaisia levitetään EU-maihin, sitä suuremmaksi kasvaa ihmisten halukkuus lähteä pakolaisia tuottavista maista.

Onko niin, ettei Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) löydä Suomesta mitään kiinnostava tehtävää?

*

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b66885d3-b8a2-4517-b6b4-e3051fc3c76e

EU-maat eivät syttyneet Suomen edistämälle turvapaikanhakijoiden siirtojärjestelylle

8.10.2019

Toistaiseksi vain alle kymmenen EU:n 28:sta jäsenmaasta on valmiita osallistumaan väliaikaiseen turvapaikanhakijoiden siirtomekanismiin, jota Suomi EU:n puheenjohtajamaana edistää. Muiden muassa Ruotsi ja Tanska eivät aio siirtomekanismiin osallistua.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) johti tiistaina Luxemburgissa pidettyä EU:n sisäministerien kokousta, ..

 

Ovatko suomalaiset valmiita ottamaan Välimereltä pelastettuja vastaan?

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006264117.html

Onko Suomi valmis ottamaan Väli­mereltä pelastettuja vastaan? Hallituksen yhtenäisyyttä koetellaan, kun EU yrittää löytää sopua turva­paikan­hakijoista

Suomi haluaa puheenjohtajamaana edistää EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Samalla hallituksen on kuitenkin itse tehtävä päätös siitä, onko Suomi valmis ottamaan Välimereltä pelastettuja ihmisiä vastaan.

 

TILANNE on avustus- ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan kestämätön.

[ Taitaapa kestämättömyyttä löytyä myös EU-maiden kansalaisten keskuudesta.]

Kun Välimerellä merihätään joutuneen aluksen [ Tässä ’aluksella’ tarkoitetaan ihmissalakuljettajan pakolaisia täynnä olevaa kumilauttaa.] siirtolaiset pelastetaan, käynnistyy aina uusi lupien ja neuvotteluiden ketju. Ensin pelastusaluksen on saatava lupa rantautua, ja jos sellainen saadaan, jää kysymys siitä, mihin siirtolaiset rantautumisen jälkeen päätyvät.

*

https://www.aamulehti.fi/a/f90ed4b8-e46e-4847-b03f-febec3ec1d8a

2.7.2019

Muutama maa vastaanottaa valtaosan turvapaikanhakijoista – Saksa myönsi turvapaikan 140 000 hakijalle

Suomi, Ranska, Saksa, Luxemburg ja Portugali jakavat Lampedusaan pelastetut 42 pakolaista EU:n sisäisin siirroin.

*

Italian edellinen hallitus pyrki pistämään hieman järkeä NGO- paattien takana oleville yhdistyksille.

https://www.dw.com/en/italy-to-fine-ngos-who-rescue-migrants-at-sea/a-49143481

11.06.2019

Italy to fine NGOs who rescue migrants at sea

The Italian government has decided to impose stiff fines on rescuers who bring migrants into port without authorization. It also gave the interior ministry, led by Matteo Salvini, power to demand the payment.

Neil Hardwick’lta kuultua – 2 minuuttia

Aluksi sanon : En usko vallankumoukseen enkä kommunismiin.

En kuitenkaan voi olla myöntämättä, että Neil Hardwick’n sanomassa on järkeä. Kasvu ei voi jatkua loputtomiin.

Poliitikot ympäri maailmaa, siis myös Suomen, toitottavat, että talouden kasvu pitäisi olla 2..4 prosenttia vuodessa – mihin vielä päädytäänkään tällä menolla?

Kehittyneiden maiden väestön kasvusta ollaan myös huolissaan. Kasvun pitäisi olla (?) vähintään prosentin luokkaa.

Samanaikaisesti samat piirit vaativat, että luontoa (ilmastoa) pitäisi suojella.

*

Siis mitä pitäisi tehdä? Lopettaa talouden ja väestön kasvattaminen.

Mitä ihmiskunta tulee tekemään? – jatkaa saman malliin kuin tähänkin asti, luultavasti

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/luvassa-laihaa-kasvua-taantumaa-vaistellen-suomen-pankin-mukaan-kauppasota-ja-brexit-lisaavat-taantuman-riskia/13c4cc3b-b7e3-46b9-9afb-61828cd862da

*

https://areena.yle.fi/1-4589674

[ alusta 19:00  , 21:00 asti, siis 2 minuuttia ]

3.10.2019

Itse asiassa kuultuna, Neil Hardwick

*

Aikaisemmin aiheesta:

https://www.pirkanblogit.fi/2019/albanus/talouskasvun-takaraja-mihin-jarkkymaton-usko-kasvuun-johtaa/comment-page-1/

24.6.2019

Talouskasvun takaraja – Mihin järkkymätön usko kasvuun johtaa?

Ohjelmassa esitetään sanaa ’kapitalismi’ kuin kirosanaa. Uskoisin, että talouskasvun taustatekijänä on maailman jatkuva väestön kasvu. Lisääntyvä väki tarvitsee ennen muuta lisää ruokaa. Tämän lisäksi väki tarvitsee asuntoja, vaatteita ja paljon muuta.

Ohjelma antaa miettimisen aihetta niille politiikoille, jotka uskovat luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston pelastuvan yksinkertaisesti tekemällä uusia sopimuksia, joita vain muutamat maat noudattavat

Eurooppalaisen elämäntavan suojelu

Useissa maanosissa ja maissa pidetään oman elämäntavan säilyttämistä arvokkaana.

Schinasin vastuulla komissaarina on ”eurooppalaisen elämäntavan suojeleminen”.

Miksi salkun nimi ei saisi olla sen tavoitteiden mukainen?

Europarlamentin vihreiden ryhmän europarlamentaarikko Magid Magid ei taida rakastaa eurooppalaista elämäntapaa. Muualta tulleiden varmaan pitäisi hän mukaansa määritellä tapamme ja kulttuurimme.

*

Ote artikkelista:

MONI europarlamentin kysymyksistä koski odotetusti Schinasin titteliä.

Europarlamentin vihreiden ryhmän europarlamentaarikko Magid Magid, somaliaktivisti ja entinen Sheffieldin pormestari, piti kärkevän puheenvuoron Schinasin salkun nimestä.

*

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006260791.html

3.10.2019

Kreikkalainen komissaariehdokas Margaritis Schinas puolustaa torstaina kiivaita vastalauseita herättänyttä salkkuaan. Eurooppalaisen elämäntavan suojelun alle kuuluu muun muassa maahanmuutto.

KREIKKALAINEN Margaritis Schinas puolusti torstai-iltana komissaarisalkkuaan Euroopan parlamentin kuulemisessa. Schinasin salkun titteli ”eurooppalaisen elämäntavan suojelu” on herättänyt paljon reaktioita etukäteen. Moni on pitänyt nimitystä loukkaavana.

Schinasin rooli tulevassa komissiossa on merkittävä, sillä hän työskentelee varapuheenjohtajan roolissa useiden eri komissaarien kanssa. Yksi heistä on kansainvälisten kumppanuuksien salkkuun ehdolla oleva Jutta Urpilainen, jonka työhön sisältyy maahanmuuttopolitiikka lähtö- ja kauttakulkumaissa.

.

[ Kuvittelevatko Brysselin –porukat voivansa ohjata politiikkaa pakolaiset lähtö- ja kauttakulkumaissa?]

Porvoolainen saari peittyi merimetsojen ulosteeseen

Suomessa voi pyydystää Wikipedian mukaan 34 nisäkäslajia ja 28 lintulajia.

Miksi merimetso on suojeltu manner–Suomessa (ei Ahvenanmaalla) ?

Onko merimetso rinnastettava Intian pyhään lehmään?

.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Riista

*

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006254042.html

28.9.2019

Porvoolainen saari peittyi merimetsojen ulosteeseen, ja kyläläiset tuntevat olonsa voimattomaksi rauhoitettujen lintujen edessä

Ympäristökeskuksen tutkijan mukaan merimetso­yhdyskunta voi pesiä samalla saarella kymmenenkin vuotta, jos se saa olla rauhassa.

STENKAPPAN on mennyttä, se näkyy kylärannasta saakka. Luoto hohtaa valkoisena, ja puut ovat kuollutta harmaata käppyrää.

”Keväällä se oli vielä normaali saari”, sanoo Daniel Grönqvist, jonka työpaikka sijaitsee lähistöllä Gäddragin kylän tuntumassa Porvoossa.

Kun Grönqvist kävi huhti–toukokuussa isänsä kanssa laskemassa verkkoja vesille, vehreän Stenkappanin tuttu kalasääski oli tapansa mukaan palannut pesäänsä luodolle. Satavuotisten tammien ympärillä lenteli muutama merimetso, ei sen kummempaa.

Kaksi päivää myöhemmin luotoa peitti satojen metsojen musta matto.

”Kalasääskihän sai siinä luvan muuttaa.”

.

NYT luotoa peittää läpitunkematon kerros linnunkakkaa. Kesäpäivinä tuuli saattoi levittää ulosteen löyhkän satojen metrien päähän kylärantaan saakka, Grönqvist sanoo.

.

Kalasääsken lisäksi ovat kaikonneet myös ihmiset: Kyläläiset ovat perinteisesti käyneet Stenkappanilla uimassa, mutta tänä kesänä siitä ei tullut mitään.

”Ei kukaan halua mennä maihin enää”, Grönqvist arvelee.

Hän ei usko typpipitoisen ulosteen peittämien puiden enää virkoavan.

”Jotenkin tämä ei ole enää luonnonsuojelua minun mielestäni.”

MERIMETSO palasi Suomen saariston pesimälinnustoon 1990-luvun lopulla. Linnut tulivat muista Itämeren maista.

Sittemmin kanta kasvoi erittäin voimakkaasti, mutta nyt kasvu on tasaantunut. Muutaman viime vuoden aikana pesiä on laskettu Suomessa noin 26 000 vuodessa.

Ulkosaaristossa merimetsojen valtaamat luodot ovat jo arkea, mutta Stenkappan sijaitsee aivan mantereen tuntumassa. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pekka Rusanen kertoo, että merimetsot ovat siirtyneet ulkosaaristosta kohti mannerta ulkosaaristossa saalistavien merikotkien vuoksi.

Metsojen tulo Stenkappanille on saanut paikalliset ja mökkiläiset varpailleen.

”Eivät ne ole ennen täällä pesineet. Mökkinaapurit pelkäävät, että seuraavaksi ne valtaavat niemenkärjet”, Grönqvist kertoo.

Kyläläiset ovat yrittäneet selvittää, miten metsojen asettumisen voisi estää, mutta merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti.

”Ei niille saa tehdä yhtään mitään”, Grönqvist sanoo.

Rusanen kertoo, että lintujen häätäminen saarelta vaatisi ely-keskukselta haettavaa poikkeuslupaa. Poikkeusluvallakin lintuja saa häätää tosin vain ennen munintaa.

KYLÄLÄISET tuntevat olonsa voimattomaksi lintujen valtaaman saaren edessä.

”Kaikki ovat niin vihaisia. Yksi ehdotti jo, että mennään kaatamaan puut, mutta linnuthan vain siirtyvät seuraavalle luodolle.”

Rusanen muistuttaa, että merimetsojen pesät ovat rauhoitettuja ympärivuotisesti. Hän sanoo, että lintujen häätökin voisi vain saada ne siirtymään saarelta toiselle.

”Paras olisi, jos ne liittyisivät johonkin toiseen olemassa olevaan yhdyskuntaan.”

Lintujen käytöstä ei voi kuitenkaan ennustaa. Rusanen kertoo, että yhdyskunta voi pysyä samassa paikassa hyvin kymmenenkin vuotta, jos se saa olla rauhassa. Yhden merimetso­yhdyskunnan tiedetään pesineen samalla saarella jo 15 vuoden ajan.

*

Aikaisemmin aiheesta Pirkan Blogeissa:

https://www.pirkanblogit.fi/2019/juhak/oolantilaiset-ja-rantaruotsalaiset-jalleen-vauhdissa/comment-page-1/

Oolantilaiset ja rantaruotsalaiset jälleen vauhdissa