20 vastausta artikkeliin “Tuulivoiman sähköntuotanto 17.7.-17.8.2018”

  1. Toimivaa järkevän hintaista sähkövarastoa, joka kykenisi tasaamaan tuulivoiman tuotannonvaihtelut, ei ole olemassa – ja tuskin tuleekaan näkyvässä tulevaisuudessa.

  2. Totta se sattumavoima on paikattava ja se monttujen paikkailu ei sähkön tuotantoon sovi sillä ydinvoiman alas-ylös ajo ei lyö yksiin.

    1. Varavoimalaitteistojen tulee olla halpoja, jos vuotuinen käyttöaste on matala. Tällöin kaasuvoimala tulee kysymykseen. Atomivoima ei ainakaan sovellu varavoimaksi laitteiston kalleuden takia.

      Biokaasun kehittämisessä voi tulla esiin botuliiniongelma. Botuliini on vahvin tunnetuista myrkyistä. En tiedä, millaista ravintoa hapettomassa tilassa elävät botuliinibakteerit käyttävät, luultavasti ruoantähteissä botuliinibakteerit jylläävät.
      Onkohan botuliini helposti poistettavissa kaasusta? Kiinteästä ja nestemäisestä sivutuotteesta botuliini voitaneen poistaa kuumentamalla.

      1. Kaasun huoltovarmuus on nolla.

        Käytännössä joudutaan rakentamaan dieselöljyllä toimivia voimaloita. Joko suuria ”laivadieselmoottoreita” tai kaasuturbiineja ja tietysti generaattoreita.

        Pienydinvoimalatkin voivat myöhemmin tulla kyseeseen.

        Ja vain siksi, että rakennetaan idioottimaista sattumavoimaa tuulivoima.

        1. Kaasun huoltovarmuus on nimenomaan nolla. Tuulivoiman varavoimana, eli paremminkin säätövoimana tarvitaan noin 1500 MW tehoinen laitos. Se kuluttaisi biokaasua niin paljon, ettei sitä voitaisi tuottaa Suomessa järkevään hintaan. Maakaasun käyttö puolestaan loppuu siihen paikkaan kun Venäjä vääntää kaasuhanan kiinni.

          1. Luonto tekee turpeesta biokaasua. En ole kuullut, miten sen mädättäminen biokaasulaitoksessa onnistuu.

            Suossa biokaasu nousee pohjalta pintaan. Suon pintakerroksissa olevat bakteerit hyödyntävät osan biokaasusta muuttaen sen hiilidioksidiksi, joka hyödyttää suon pintakasveja ja ympäröivää metsää.

            Suon pohjalle muodostuu ruskohiiltä suon puuvartisista kasveista, sillä puuvartisten ligniiniä eivät mädättäjäbakteerit hajoita.

            Kymmenen tuhannen vuoden kuluessa syntynyt turvekerros olisi paksumpi, ellei jatkuvaa hajoamista tapahtuisi.

            Suojärvien pohjalietettäkin saatettaisiin vielä käyttää biokaasun valmistukseen.

            1. Turpeesta voidaan tehdä biokaasua myös termokemiallisesti. Siitä menetelmästä ei minulla ole tietoa.

              Eli kaiken kaikkiaan:

              Biokaasu energialähteenä saattaa osoittautua kriisitilanteessa kaikkein varmimmaksi Suomen olosuhteissa.

              1. Kaikkea moskaa voidaan kuumentaa niin, että kaasut erkanevat. Syntyvästä kaasusta metaani voidaan separoida. Mutta siinä menetelmässä mädättäjäbakteereille soveltuvaa ravintoa jäänee hyödyntämättä.

              2. ”Jos biokaasun valmistaminen turpeesta olisi kannattavaa, niin sitä tehtäisiin. Tietääkseni ei tehdä.”

                Ehkäpä ei ole kenellekään pälkähtänyt päähän. Joka tapauksessa luonto sitä biokaasua turpeesta tekee.

                ——————-

                Asian vierestä:
                Vuosikymmeniä sitten honasin, että märkien ainesten polttaminen voisi olla kannattavaa, jos palokaasujen sisältämä vesihöyry nesteytettäisiin ja jäähdytettäisiin.
                Pari vuotta sitten luin Maaseudun Tulevaisuudesta, että tuolle ajatukselle pohjautuvassa koelaitoksessa on päästy yllättävän hyviin hyötysuhteisiin.

                Samalla siinä voidaan hyödyntää myös hiilidioksidin ja typpikaasun lämpöä, vaikka ne eivät nesteydykään.

                ———————
                Vaikea arvioida, jäisikö turpeesta jäljelle mädätyksen jälkeen hiiltä ja ligniiniä, jota voitaisiin hyödyntää vähän märkänäkin.

              3. ”Vaikea arvioida, jäisikö turpeesta jäljelle mädätyksen jälkeen hiiltä ja ligniiniä, jota voitaisiin hyödyntää vähän märkänäkin.”

                Siis: …, joita voitaisiin polttaa vähän märkinäkin.

              4. Turpeen polttamisessa (ja tuottamisessa sekä kuljettamisessa) syntyy suuria määriä tappavia pienhiukkasia.

              5. Yleensä märkäpoltto tuottaa vielä enemmä pienhiukkasia kuin polttaminen kuivana. Mutta olettaisin, että järjestelmässä, missä palokaasuista tiivistetään vesi, peseytyvät myös pienhiukkaset pois. Hiilidioksi liukenee veteen, mutta kuumaan veteen ei tarpeeksi. Jos liukenisi, niin sen pääsyä taivaalle voitaisiin vähentää.

                On kehitelty menetelmiä, millä hiilidioksidi voitaisiin imeyttää kiinteisiin aineisiin, mutta systeemi lienee liian kallis.

                Kuljetukset eivät lisää pakokaasuista aiheutuvia pienhiukkaspäästöjä juurikaan, jos käytetään metaania. Autonrenkaista ja tiestä pienhiukkasia kyllä erkanee.

              6. Turpeen, hakkeen, jne. polttamisesta syntyy väistämättä tappavia pienhiukkasia ja ne levitetään savupiipusta ihmisten ja eläinten hengitettäväksi. Pienhiukkasia voidaan suodattaa vähemmäksi, mutta niitä tuprutetaan kuitenkin ilmaan valtavia määriä.

                Ydinvoima ja vesivoima ovat puhtaita tapoja tuottaa sähköä.

              7. Siitä minulla ei ole tietoa, miten puhtaaksi mainitsemani vesikaasun nesteyttäminen ja oheisena syntyvä vesipesu savukaasun pienhiukkasista pesevät.

  3. Ekohipeille vain tuulisähkösopimuksia ja sähköä vain sen verran kuin myllyt tuottavat.

    1. Niin sen pitäisi olla. Jos kerran joku ostaa tuulisähköä, mutta ei tuule, niin silloin sille tuulisähkön ostajalle ei saisi toimittaa sähköä.

  4. Sähköautointoilijat ja tuulisähköintoilijat ovat pitkälti samaa sakkia. Sähköautot voitaisiin kauko-ohjata niin, että akkujen lataaminen olisi mahdotonta, kun sattumasähköä ei olisi saatavissa.

    1. Talteen otettua hiilidioksidia voitaisiin myydä kasvihuoneille lannoitteiksi kesäkaudella. Lämmityskaudella kasvihuoneita kannattaisi lämmittää polttamalla metaania.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *