USAn sotilaallinen apu Ukrainalle on tarpeeseen ja USAn resursseihin nähden surkean vähäistä

Asiaa ei paranna ollenkaan se, että esimerkiksi Saksan apu on vieläkin surkeamman vähäistä.

Sekään ei auta, että joku muu USAn presidentti kuin Biden voisi antaa Ukrainalle apua vieläkin vähemmän kuin Biden.

Luin juuri virolaisesta Postimees-lehdestä uutisen, että USA antanee lähiaikoina tietää uudesta apupaketista, jossa ”pitäisi olla kymmeniä Bradley rynnäkköpanssarivaunuja, joita Ukraina on pyytänyt.”

Lähde (kello 21.17): https://maailm.postimees.ee/7683258/blogi-316-sojapaev-ukrainas-zelenskoi-venemaa-agressioonile-on-vaja-lopp-teha-sel-aastal

—–

Tekisi mieli kirota ihan perusteellisesti, mutta eihän se auta mitään.

Kymmenien sijaan pitäisi lukumäärän olla vähintäänkin satoja – heti.

Kaikkea puolustusmateriaalia Ukrainalle annetaan erittäin hitaasti ja tipoittain. Se tarkoittaa Ukrainan asevoimille turhia tappioita ja ukrainalaisille siviileille turhia kärsimyksiä ja kuolonuhreja – verrattuna tilanteeseen, että Ukrainaa autettaisiin ihan aikuisten oikeasti.

Hyvä ruoka yleensä tuoksuu hyvälle jo valmistettaessa

Otsikon toteamus ei tietenkään aina pidä paikkaansa, mutta tänään piti.

Kyseessä oli niinkin yksinkertainen asia, kuin että paistoin ryynimakkaroita paistinpannulla.

Ehkä asiaa auttoi, että annoin makkaroiden lämmetä jo ennen paistamista huoneenlämmössä ja viiltelin makkaroiden kyljet. Paistoin makkaroita miedolla lämmöllä pitkän aikaa, jolloin voin lisäksi pannulle valui lisää rasvaa makkaroista. Tietysti kääntelin makkaroita.

Huoneistoon levisi hyvä tuoksu.

Lopuksi otin kaksi makkaraa säilytysrasiaan ja kaksi lautaselle. Imeytin paistinpannulla olevaa rasvaa Reissumiesviipaleeseen, joten reissumieskin sai rasvasta lisää hyvää makua. Olipa herkullinen ateria.

Kyseessä olivat Kivikylän Palvarin ryynimakkarat. Hyvä ostos.

Suomessa on mahdollista elää hyvää elämää käyttäen ruokaan vain 20 euroa viikossa per syöjä

Kahdellakymmenellä eurolla saa viikon sapuskat ja kaksikymmentä euroa saa hankittua rehellisin keinoin. Olen esittänyt julkisesti tällaisen väitteen, joten ohessa laskelmat miten se onnistuu. Laskelma on tehty 29.10.2022 – kilohinnat viimeisimpien kuittieni mukaan. Esimerkiksi sähkön hintaa en ole tarkistanut laskelmiini, mutta se ei vaikuta tulokseen merkittävästi. Suluissa on ikivanhan vastaavan laskelmani kilohintoja, joten hintojen nousua voi vertailla niistä. Vanhan laskelmani mukaan sai syötyä ihan kelvollisesti 10 euroa per viikko ja sierainpari. Hinnat ovat nousseet merkittävästi vuonna 2022.

Toki ruokaan on helppo saada menemään enemmän kuin 20 euroa per viikko ja sierainpari – mutta kahdellakymmenellä eurolla saa sellaiset viikon sapuskat, ettei tarvitse nälkää nähdä.

Kaurapuuro

Kaurapuuro on erittäin terveellinen, halpa ja yksinkertainen valmistaa mikroaaltouunissa – sekin hyvä puoli, ettei sen valmistaminen juuri lämmitä kämppää, eikä lautasella valmistettaessa tule ylimääräistä tiskiä.

Yhteen annokseen tarvitaan 1 dl kaurahiutaleita (40 g), 1 dl täysmaitoa, 1 dl vettä ja hiven suolaa (maun mukaan). Lisäksi mikroaaltouuni ottaa hieman sähköä.

Aines Yksikköhinta €/kg t. litra Annoshinta €
Kaurahiutale 1,35 (0,85) 0,054
Maito 1,09 (0,69) 0,109
Vesi 0,002 0,0002
Suola n. 3 0,0005
Sähkö 0,12/kWh 0,012
Yhteensä 0,1757

Jos sitä syötäisiin 7 kertaa viikossa, niin se maksaisi noin 1,23 (0,81) euroa – ja on hyvää sellaisenaan.

Makkararisotto

Halvasta lenkkimakkarasta, riisistä ja sipulista saa mahtavan hyvää ja halpaa syötävää. Kun kerralla keittää 6 litran kattilallisen, niin annoshinta ja annoksen hyväksi nähty vaiva on vähäinen.

1 l riisiä, 1,2 kg lenkkiä, 0,4 kg sipulia, 0,04 kg valkosipulia, 1 dl öljyä, 2,5 l vettä, mausteita, suolaa.

Aines Yksikköhinta €/kg t. litra Kattilallinen €
Pitkäjyväinen riisi 1,68 (1,58) 1,34
Lenkki 3,63 (1,76) 4,35
Sipuli 1,79 (0,95) 0,72
Valkosipuli 4,89 (5) 0,20
Öljy 3,29 (1,33) 0,33
Cayennepipp, valkopipp 0,15
Vesi 0,002 0,005
Suola n. 3 0,15
Sähkö 0,12/kWh 0,12
Yhteensä 7,37

Joillekin siitä kattilallisesta riittäisi varmaankin 10 annosta, mutta lasketaan tässä niin, että se kattilallinen syödään viikossa, eli 7 annosta. Siten annoksen hinnaksi muodostuu noin 1,05 euroa ja viikkokustannus se 7,37 euroa.

Puolukkapuuro

Puolukasta voi tehdä hyvää ja ravitsevaa puuroa monella eri tavalla. Tässä yksi helppo tapa tehdä todella hyvää halvalla. Puolukat ovat tietysti itse poimittuja, eli eivät maksa mitään (poimintamatkat polkupyörällä), paitsi jos on käytetty pakastettua sosetta, niin mukaan tulee melko mitätön kustannus sähköä.

Taas keitetään kerralla isohko kattilallinen se säästää työtä ja kustannuksia. Itse teen neljän litran kattilassa, sillä se kuusilitrainen on kiinni vaikka makkarakeitossa.

1 l puolukkasosetta (tai vastaavasti tuoreita), 4 dl (320 g) mannaryynejä, 0,25 kg sokeria, 2,5 l vettä, 1 tl suolaa.

Aines Yksikköhinta €/kg t. litra Kattilallinen €
Puolukka 0,10
Mannaryynejä 2,19 (1,10) 0,70
Sokeri 0,85 (0,69) 0,21
Vesi 0,002 0,005
Suola n. 3 0,01
Sähkö 0,12/kWh 0,10
Yhteensä 1,77

Sekin kattilallinen voidaan ajatella syötävän yhdessä viikossa. Puuron päälle joka kerta 1 dl maitoa, joten se 7 dl maidon hinta lisää 0,76 + 1,77 = 2,53 euroa viikossa.

Lisukkeet

Tietenkin edellämainittujen kolmen päivittäisen aterian lisäksi syödään vaikkapa 900g ruisleipää, kilohinta 2,64, joten siihen kuluu 2,37 euroa. Pannaan varttikilo voita viikossa, kilohinta 7,58, eli 1,90 euroa. Lauantaimakkaraa 0,6 kg kilohintaan 5,56 tekee 3,33 €. Tietysti vielä omia marjoja yms. eri olomuodoissa, mutta nehän eivät maksa juuri mitään. Välillä lauskin sijasta halpaa edamjuustoa – jopa alle 4 euroa kilo.

Yhteenveto

Edellä on tietysti vain yksi viikko-ohjelma. Makkararisoton sijaan voi olla vaikka makkarakeitto, kaalikeitto, sikanautasäilykerisotto, jne. Puolukkapuuron sijaan esimerkiksi raparperi-kaurapuuro tai riisipuuroa mustikkasopan kera.

Kaurapuuroon 1,23 €; risottoon 7,37; marjapuuroon maitoineen 2,53; leipään 2,64; voihin 1,90; lauski 3,33 € – yhteensä 19,00 euroa/viikko.

On mahdollista elää ihan hyvää elämää käyttämällä ruokaan vain 19 euroa per sierainpari viikossa. Eikä taatusti ole nälässä.

Tuulivoiman ”hyötysuhde” 0,3% 24.10.2022 – tuulivoima on haitallista sattumavoimaa

Suomeen on valitettavasti rakennettu haitallista sattumavoimaa tuulivoima nimelliskapasiteetiltaan jo peräti 4598 MW. Päivämäärällä 24.10.2022 kello 13.00 kaikki Suomen tuulivoimalat tuottivat kuitenkin sähköä yhteensä vain teholla 15 MW. Siten tuulivoiman ”hyötysuhde” oli vain noin 0,3%.

Lähde.

Sähkön kulutus Suomessa oli silloin noin 9600 MW; tuonti nettona noin 2500 MW; vesivoima noin 1600 MW; ydinvoima 2768 MW; sähkön aluehinta noin 245 €/MWh. Lämpötilat: Hki 0,9; Jkl 0,1; Oulu 4,8; Roi -1,8.

Suomeen täytyy ehdottomasti rakentaa lisää ydinvoimaa, ydinvoimaa ja ydinvoimaa: Loviisa 3, Olkiluoto 4 ja Vaasa 1.

Suosittelen, että ostetaan kerralla sarjatuotantona kolme identtistä 1340 MW ydinvoimalaa APR1400 Etelä-Koreasta.

https://jput.fi/Ydinvoima_Etela_Korea.htm

Höyryturbiinikäyttöisistä sähkövoimalaitoksista

Mitähän sellaiset voisivatkaan aikuisten oikeasti olla? Ovatko ne kenties joku aivan uusi keksintö? Miksi höyryturbiineja on olemassa? Entäpä sitten mikä ihmeellinen vempain on syöttövesipumppu, ettei se vaan olisi atomipommin osa?

Yllä on monta kysymystä, pitänee antaa niihin vastauksiakin.

Sähköä tuotetaan generaattoreilla

Niin, pistorasiasta tulee normaalisti sähköä. Sähkö tulee pistorasiaan kaapelia pitkin. Sinne kaapeliin sähkö saadaan generaattorista. Generaattori on sähkömoottorin näköinen murikka. Kun generaattorin akselia pyöritetään, niin generaattori syöttää kaapeliin sähköä. Siten tarvitaan joku pyörittämään generaattorin akselia.

Generaattorin akselia pitää pyörittää jollakin konstilla

Generaattorin akselia voidaan pyörittää vaikkapa polttomoottorilla. Suomessa sellaista polttomoottorin ja generaattorin yhdistelmää kutsutaan aggregaatiksi.

Sähkövoimalaitos

Sähkövoimalaitos on oikeastaan suuri aggregaatti. Jollakin kostilla pyöritetään suurta generaattoria. Suurin periaatteellinen ero on, että se suuri generaattori pitää tahdistaa sähköverkkoon, johon se syöttää sähköä.

Höyryturbiini

Höyryturbiini on hyvin yleinen tapa pyörittää sähkövoimalaitoksen suurta generaattoria. Suuri höyryturbiini tarvitsee suuren määrän vesihöyryä – kuumaa vesihöyryä suurella paineella.

Vesihöyryn tuottaminen

Vesihöyryä muodostuu kun riittävästi kuumennetaan vettä.

Vettä voidaan kuumentaa polttamalla ”kattilassa” vaikkapa: kivihiiltä, haketta, öljyä, turvetta, palavaa kiveä, ruskohiiltä, tms. Silloin voimalaitosta kutsutaan yleisesti höyryvoimalaitokseksi. Tuotetaan höyryä pyörittämään turbiinia.

Vettä voidaan kuumentaa myös ydinreaktorissa, jotta se tuottaa höyryä pyörittämään generaattoria. Sellaista voimalaitosta kutsutaan ydinvoimalaitokseksi.

Turbiinilaitos

Ydinvoimalan turbiinilaitos on samanlainen kuin vaikkapa hakevoimalaitoksen turbiinilaitos. Molemmissa on generaattori, jota pyöritetään höyryturbiinilla, johon syötetään kuumaa korkeapaineista höyryä. Molemmissa tarvitaan syöttövesipumppu, joka syöttää vettä vesisäiliöstä joko kattilaan tai ydinreaktoriin.

Vaurioitunut syöttövesipumppu

Jotta yllämainittu höyryvoimalaitos tai ydinvoimalaitos voisi tuottaa sähköä tarvitaan kunnossa olevia syöttövesipumppuja.

Olkiluoto 3 ydinvoimalaitos on koekäyttövaiheessa. OL3:n syöttövesipumpussa on havaittu huollon yhteydessä vaurioita, joita tutkitaan parhaillaan.

Se syöttövesipumppu sijaitsee turbiinilaitoksessa ja on vastaava kuin vaikkapa hiilivoimalaitoksen syöttövesipumppu. Sen vaurioituminen ei ole missään tekemisissä ydinvoiman kanssa – pumppu kuin pumppu.

 

Kirja-arvostelu: Mika Kulju – Taistelulentäjät

Kirja on suhteellisen uusi, sillä se on painettu vuonna 2021.

Talvisodan alkamisesta

”Neuvostoliitto syytti Suomea 26. marraskuuta ns. Mainilan laukauksista ja vaati suomalaisjoukkojen vetämistä kauemmas rajasta. Neuvostoliitto irtisanoi yksipuolisesti hyökkäämättömyyssopimuksen 28. marraskuuta, ja päivää myöhemmin se katkaisi diplomaattisuhteet. Talvisota alkoi 30. marraskuuta kello 6.50, kun neuvostotykistö avasi tulen Kannaksella.”(sivu 25)

Eli versio pitkän, syvän ja synkän suomettumisen ajalta. Tuoreesta kirjasta olisi voinut odottaa totuudenmukaisempaa kuvausta, kuten esimerkiksi: ”Venäjä hyökkäsi rikollisesti Suomen kimppuun 30.11.1939 rikkoen Suomen ja Venäjän välillä voimassa ollutta hyökkäämättömyyssopimusta, Tarton rauhansopimusta ja sopimusta rajaselkkausten selvittämisestä – esittämättä minkäänlaista uhkavaatimusta ja julistamatta sotaa.

https://jput.fi/Talvisota.htm

Jatkosodan alkamisesta

”Suomi katsoi olevansa sodassa Neuvostoliiton kanssa 25. kesäkuuta, kun punatähtiset koneet olivat käyneet pommittamassa suomalaisia kohteita. Suomi aloitti puolustussodan, jolla oli kuitenkin käytännössä täysin hyökkäyksellinen luonne.”(sivu 83)

Kirjoitus on esimerkki syvästä suomettumisesta ja historian vääristelystä. Jos ei voi kertoa totuutta olisi parempi olla hiljaa. Ohessa parempi versio:

”Venäjä aloitti Jatkosodan Venäjän ja Suomen välillä pommittamalla Suomen alueita 22.6.1941 klo 6.05 alkaen. Siihen mennessä Suomi, eikä saksalaiset Suomen alueelta, eivät hyökänneet Venäjän alueelle.

Venäjän suoritettua 25.6.1941 yli kymmenen rauhallisen suomalaisen kaupungin pommitukset n. 500 pommikoneen voimin (joista ammuttiin alas 27 konetta Suomen alueelle) Suomi katsoi viimein olevansa jälleen sodassa Venäjän kanssa.”

https://jput.fi/Jatkosota.htm

Negatiivinen asenne suomalaisiin sotasankareihin

Kirjassa on lukuisia kertomuksia sotasankareitamme. Lähes jokaiseen kertomukseen on pitänyt väkisin löytää jotakin negatiivista kerrottavaa sankareista. Kun Ilmari (Illu) Juutilaisesta ei löytynyt suurennuslasillakaan etsien mitään erityisen negatiivista kerrottavaa, niin sitten piti vetää kertomukseen mukaan Illun veli ”Marokon kauhu”, sotien jälkeisine alkoholiongelmineen. (sivu 159)

Kiitti, mulle riitti

Luin kirjan lähestulkoon loppuun saakka. Epilogin, joka ei edes kuulu aiheeseen, vain harppomalla.

Minulle riittänee tämän kirjailijan kirjoista lopuksi ikääni. Tuskin otan enää käteeni kirjaa, jonka on kirjoittanut Mika Kulju.

Hurrit taitavat vähitellen ruveta heräämään ”Ruususen unestaan”

Ruotsiin on rakennettu haitallista sattumavoimaa tuulivoima ihan urakalla. Samalla on laiminlyöty vanhojen, mutta toimivien ydinvoimaloiden uudistamista ja ylläpitoa – puhumattakaan, että olisi rakenettu uutta ydinvoimaa. Ydinvoimaloita on myös ajettu alas Ruotsissa.

Nyt Ekspressenissä on ylistetty ”isoveli Suomea”, jonka Olkiluoto 3 ydinvoimala valmistuu käyttöön sopivasti lieventämään sähkökriisiä Suomessa.

Parhaimmillaan Ruotsissa oli käytössä ydinvoimaa teholtaan 10 041 MW. Enää ydinvoimaa on käytössä 6885 MW. (Lähde)