https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat
Yllä linkki tämän päivän uutisointiin sisällissodasta, sen nimestä sekä historiankirjoituksesta halki sadan vuoden.
Voittajahan kirjoittaa sotahistorian, rakentaa glooriaa sodan ylevyydelle, tekee jopa rikollisistakin sankareita. Tämä uutisointi luo selkeää kuvaa sisällissodasta, sotahistorian kirjoituksesta erilaisia taustoja vasten.
Joitain aikoja sitten luin paksun sotahistoriallisen kirjan ”Ryssänupseerit”, siinä avautui minulle paljonkin erilaisia käsityskantoja historiantutkimuksen valossa ja ylipäätään silloiseen maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Se oli melkoisen avartava historiallinen teos ja perustui sotahistorian tutkimuksiin; eikä mihinkään googlesta lainattuihin pätkiin.
Suosittelen kirjan lukemista holimatta sen isohkosta koosta.
Tämä nyt ei ihan ole kommentti Kallen avaukseen mutta aihetta liippaa kumminkin. Jokin aika sitten luin kirjan ”Martti Backman: Harriet ja Olof”. Mielenkiintoinen oli, laitan tähän vähän juttua mitä ajatuksia herätteli. Aivan suositeltava kirja lukea.
Tämän kirjan lukemisen myötä tulin paneutuneeksi itselleni uuteen termiin, nimittäin factioon. Kyseessä on fiction ja factan, toden ja tarun yhdistelmästä. Siinä kirjailija ottaa lähtökohdaksi tositapahtumat, täydentää sitten itse soveltuvaksi katsomiltaan osin fictiolla.
”Harriet ja Olof” kertoo jääkärimajuri Olof Laguksen suhteesta Harriet Theseleffiin. Miehiin menevä ja eloisa Harriet pani nuoren Olofin pään pyörälle. Siinä kai meni niin että Olof aivan oikeasti oli rakastunut mutta Harrietille Olof lieni vain yksi ”toyboy” muiden joukossa.
Olofin taustasta sen verran että hän oli kunnostautunut vuoden 1918 taistoissa Tampereen valtauksen yhteydessä ja että hänen veljensä oli toisen talvisodan taisteluissa mainetta saanut panssarikenraali Ruben Lagus.
Harriet oli naimisissa rikkaan saksalismielisen Wilhelm Theselffin kanssa mutta suhde oli ajat sitten tyystin kylmentynyt. Wilhelmillä oli sukset vahvasti ristissä Mannerheimin kanssa, piti häntä ”ryssämielisenä” koska Mannerheim ei hyväksynyt yhteistyötä saksalaisten kanssa mihin taas Wilhelm vahvasti pyrki.
No kävi niin että juuri ennen Viipurin valtausta Olof sai epäselvissä oloissa kuulan kalloonsa. Oliko kyseessä itsemurha vaiko murha ja jos oli murha niin kuka oli murhaaja ja mikä oli motiivinsa tappotyöhön, näiden asioiden ympärillä kirja paljolti askartelee.
Toinen kirjassa käsitelty historiallinen facta on se että heti Viipurin valtauksen jälkeen valloittajat massamurhasivat noin neljäsataa venäläistä. Miksi ja kenen käskystä on toinen asia jota kirjailija käsittelee.
Backmanin isoisä Fritz Wiik, asianaja, oli aikanaan selvitellyt molempia yllämainittuja tapahtumia, sukututkimusta tehdessään Wiik oli tutustunut isoisänsä jälkeenjättämiin dokumentteihin ja niistä saanut kimokkeen tämän kirjan kirjoittamiseen.
No siinä olivat kehykset ja tositapahtumat joissa liikutaan. Jos haluat tarkemmin tutustua minua edistyneempien kirjallisuusihmisten näkemyksiin ja historiallisiin asiatietoihin löydät googlettamalla vuolaasti materiaalia.
Omalla kohdallani tämä kirja oli antoisa. Factio pysyessään kohtuudessa toimii sujuvan kirjoittajan käsissä mainiona historiaan perehdyttäjänä. Sopivasti fictiota kun on mukana niin sepä houkuttelee lukijaa eteenpäin.
Kirja saa myös kiinnostumaan tapahtumien todellisesta kulusta. Itselleni ainakin kävi niin että perehdyin Olof Laguksen elämäntarinaan ja vuoden 1918 massamurhaukseen netissä dokumenttien myötä. Lainkaan en ollut aiemmin perillä esimerkiksi siitä vehkeilyn määrästä jota harrastettiin Mannerheimin syrjäyttämiseksi ja saksalaisen komennon saattamiseksi nuoreen tasavaltaan.
Pidin hyvänä sitä että kirjailija oli teoksen loppuun liittänyt lyhyet kuvaukset kirjassa esiintyneiden henkilöiden myöhemmistä vaiheista. Myös kirjaan valitut kuvat vahvistivat mielenkiintoa ja toden tuntua lukijalle.
Hyvin samantyylinen; kaikenlaiset sisä- ja ulkopoliittiset vehkeilyt, niitä valotetaan tuossa Mirko Harjulan ”Ryssänupseerit” tutkimuksissa.
Ennen kuin olin lukenut ko teoksen, ei minulla ollut aavistustakaan, millainen määrä suomalaisia upseereita palveli mm Venäjän sisällissodan aikana ympäri maailman, kauko-idässä, Turkin rintamalla, Venäjän valkoisten sekä punaisten joukoissa, Balttiassa, Puolassa, valko-Venäjällä ….jne. Monenlaisia ihmiskohtaloita.
Sota on sotaa ja pahinta on kansaa jakava sota ja siihenkö ollaan taas ajautumassa.
Voittaja kirjoittaa voittajan historiaa omalla kynällään. Sen kertoo jo nimitys ”vapaussota” ja ”kapina”.
Tämä päivä silmin se oli sisällissota ja tulos oli se minkä kanssa elämme nyt.
Kannattaa lukea neutraalin prof. Heikki Ylikankaan tulkintoja asiasta:
https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/264931-tie-tampereelle-ylikangas-joutuu-yha-vaantamaan-vuoden-1918-sodan-nimesta
Kuvat ovat niin karmeita, että niillä ei enää kannata mässäillä
Jos joku haluaa katsoa Tampereen Näsinkalliolla, Milavidan valloituksen yhteydessä uhreja ja siellä teloitettuja punaisia:
https://yle.fi/uutiset/3-9997174
Kukin saa kuhtua miten mielii, kuhtutaanhan miestäkin ukoksi, äijäksi häiskäksi tai juipiksi, miten milloinkin sopii.
Folktingetin ja RKP:n pj. Eric von Rettig sanoi, että kyseessä oli ollut kahden eri rodun välinen sota. Svekomaanit voivat siis puhua rotusodasta, jos siltä näyttää.
Ehkäpä voin käyttää rotusota -nimikettä jossakin myöhemmässä jaksossa.
Heikki Ylikangas tosiaan luonnehtii ko sotaa varsin osuvasti ja kiihkottomasti. Olen hänen tutkimuksiaan ja artikkeleitaan paljonkin lukenut ja arvostan hänen asioiden käsittelytyyliään.
Minut kyllä yllätti presidentin ulostulo sisällissota-teemallaan.
https://www.verkkouutiset.fi/professori-kerjaa-taas-verta-nenastaan-kommunistin-polttomerkki-31644/
Verkkouutisten kirjoittamaa Heikki Ylikankaasta.
On se kumma, kun joillekin on vaikeaa myöntää tosiasioita, mitkä historialliset dokumentit vahvistavat.
Sota 1917 alkoi aseellisena kapinana laillista hallitusta vastaan, minkä seurauksena oli siis sisällissota.
Kuitenkin siihen osallistui venäläistenkin dokumenttien mukaan aktiivisesti venäläisiä joukkoja punaisten rinnalla ja taisteluiden johdossakin pyrkien kaatamaan Suomen laillisen hallituksen.
Sen seurauksena Tarton sopimuksessa Suomi ja Venäjä allekirjoittivat rauhansopimuksen lopettaakseen sotatilan.
Tällä perusteella kyseessä oli samanaikaisesti vapaussota venäjää vastaan eli kävimme samanakaisesti kahta sotaa.
Kyllä kannattaisi hieman edes tutustua Heikki Ylikankaan tutkimuksiin vaikka se kuinkakin vaikeata ehkä lienee.
Heikki Ylikangas muuten oli syntyperäinen etelä-pohjalainen ja siten vieläkin varteenotettavampi tutkija kuin moni muu. Kaikkihan tunnemme etelä-pohjalaisen uhon, vai tunnemmeko?
Tuosta sisällissodan alkuajoista ja hallituksen ”laillisuudesta” kannattaisi hieman lukeakkin; sisällissodan syyt eivät olleet kovinkaan yksioikoiset ja Tsaarin venäjää ei enää ollut, joten Suomessa olevat joukot, joista siirtyi sekä valkoisten, että punaisten puolelle kovin vähässä määrin joukkoja.
Bollshevikit olivat vain yksi Neuvostovenäjän sotiva osapuoli, ympäri Venäjää oli lukuisia ryhmittymiä ja Venäjä oli tosiasiassa sisällissodassa; bolshevikit hallitsivat vain pientä osaa Venäjää, siis se oli Neuvostovenäjä.
Mitä tulee Tarton rauhaan, se oli Viron, Latvian, Liettuan ja bolsheviikkisen Neuvostovenäjän välinen sopimus, jota sittemmin Suomikaan ei pitänyt (heimosodat).
Mitä muuten tulee sisällissodan aikaisiin joukkoihin, suurin osa oli jo poiskutsuttu konfliktin alkaessa. Historian, siis nykyhistorian lukeminen kannattaa tai sitten ei. Luutuneille käsityksille tuskin kukaan mitään voi.
Tuo hallituksen laillisuus onkin mielenkiintoinen asia. Ainakin, jos pohtii sitä, mitä tapahtui ennen tuon ”laillisen hallituksen” syntyä.
Muutama asia, joista ainakin kannattaa ottaa selvää.
Eduskuntavaalit kesällä 1916.
Ns. valtalaki ja sen kohtalo.
1916 valitun eduskunnan hajottaminen syksyllä 1917 Venäjän väliaikaisen hallituksen toimesta eräiden suomalaisten suosiollisella avustuksella vain seitsemän kuukauden toiminnan jälkeen.
Siinä nyt alkuun asioita, joita kannattaa pohtia, kun miettii vuoden 1918 tapahtumiin johtaneita syitä.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005507094.html?ref=rss
– Työntekijän oikeuksia koskenee myös työvoiman pätkävuokraus?