”Suomalainen laivateollisuus”.

Laivateollisuus on monasti pelastanut Suomen vientiteollisuuden; muutaman kymmenen vuotta ja tilanne onkin toinen. Laivateollisuus on iso suomalaisia työllistävä elementti, toisaalta, enää ei telakkateollisuus kymmeniin vuosiin ole ollut suomalaisessa omistuksessa.

Helsingin telakan suurtilaus on pienen piirin junailema kauppa – ”brittiläinen” varustamo on telakan venäläisten omistajien pikavauhtia pystyttämä luomus.

Kovin monia ajatuksia tuo uutisotsikko herättää mielessäni, joskin ehkä tärkeintä on se, että suomalainen ”rautakoura” ja muutkin saavat työtä.

Minulle kyllä tuo uutinen herätti muistoja siitä, miten suomalainen telakkateollisuus heräsi henkiin. Sotakorvaukset.

Aluksi puurakenteiset kaljaasit ja jaalat, sittemmin jäänmurtajat, kuivarahtilaivat ja viimeiseksi risteilijät.

Pääomittajat, ehkä varsin tuntemattomatkin mutta yhteinen nimittäjä on; ei suomalainen omistus mutta pääasiassa suomalaisia työllistävä.

Maailman meno näyttäisi nyt vaan olevan tämmöinen,  tämä teollisuus kyllä suomalaisia työllistää mutta ansioverojen ulkopuolelta ei Suomeen mitään verotuloja jää.

Tähän kait meidän pienenä toimijana lienee tyytyminen.

Päivän kolumni.

Jenny Matikainen: Usko tai älä, vuosi 2020 on ollut myös hyvä

Kerrankin täysin positiivinen kolumni tältä aamulta. Olisikohan meidän tämän sivuston blogisteilla jotain oppimista, asennoitumista.

Olen yrittänyt varsin paljon vältellä kriittisiä avauksia, negatiivisia asioita ja yrittänyt keskittyä elämisen hyviinkin asioihin.

Sodat (harjoitukset), olen sotinut, omista kriiseistäni selviytynyt, kohtuullisesti vaimoni kanssa tulemme toimeen ja yllättävän hyvin tuo terveyskin on säilynyt.

Positiivisuutta arvon blogistiystävät.

Ruuan valmistaminen ja maustaminen.

Ruokaahan voi tehdä lähinnä kahdella tavalla; lämmittää raaka-aineita ja ehkä lisätä jotain, lopputulos ei kovinkaan kaksinen ole mutta lähteehän sillä nälkä. Toinen vaihtoehto on maukkaan ja herkullisen ruuan valmistamisen opetteleminen sekä erilaisten maustamistapojen opettelu. Pitää myöskin tässä jälkimmäisessä tapauksessa opetella erilaisten salaattien valmistaminen, salaatit ja vihannekset meillä ainakin kuuluvat jokaiselle aterialle; ovat myöskin perusedellytys terveelliselle ruokailulle.

En myöskään lähtisi toisen ruuanlaittoharrastusta nimittelemään konstailuksi; en tosin ole kokki mutta toisaalta, olen melko perusteellisesti yrittänyt perehtyä perheemme arkiseen ruuanlaittoon.

Tällä hetkellä opiskelen lähi-idän, aasialaisen ja ylipäätään Välimeren maiden maustamisen ja maustetahnojen valmistamista ja maustamisen  perusteita. Muutama onnistuminenkin on ollut.

Edellisen lisäksi arvostan aivan tavallisen perinneruuan valmistamista; karjalais/venäläistä ruokaperinnettä, perinteisiä arkiruokia, erilaisten kalojen ja kalatuotteiden valmistamista jne.

Jos yrittää opetella valmistamaan maukasta ja ravitsevaa ruokaa; ei siinä todellakaan ole kyse kikkailusta vaan itsensä kehittämisestä ruuanlaiton vaativalla areenalla.

Mirrifilosofiaa.

Paljon olen eläinten kanssa touhuillut, koirallista elämääkin yli 60vuotta. Koirista uskoisin tietäväni paljonkin ja näyttää siltä, että kissoista on vielä paljon oppimista.

Se, tuo Mirri (vanha Mirri, kuten vaimoni ilmaisu on) kun ilmaantui hiukan runsaat kolme vuotta sitten pihapiiriimme, aluksi luulin, että sitä houkutteli ruoka, ehkä vähän mutta huomasin muutakin. Mirri istuskeli tai makoili päivät pitkät tuolla saunan terassilla, silmät viiruilla, melkein näytti nukkuvan. Oli siis tekemättä mitään, oli vain. Siihen muuten harva ihminen pystyy, siis olemaan vain ja ainoastaan istumaan paikallaan. Koiraltakaan tuo ei aina onnistu.

Minua muuten viehättää se, että tuo Mirri on omalla tavallaan seurallinenkin, vaikka muita ihmisiä väistää.

Nyt viimeinen havaintoni on Mirrin käyttäytymisessä se, että kun menemme saunalle ruokailemaan (Mirrit, en minä), Mirri kulkee edelläni häntä ”lipputankona”, Pikkumirri perässä ja minä jonon viimeisenä. Postipolulla järjestys käännettynä.

Mirrin ensimmäisen hiirihyökkäyksen (myyrä) havaitsin parisen vuotta sitten. Siitä teimme kontrahdin, Mirrille on työtään vastaan sapuskat taattu (ruokapalkka) lopun ikäänsä. Saas nähdä kuinka Pikkumirri omaksuu samat hommat, havaintoa ei vielä ole.

Pikkumirrillä on muuten uskomaton kyky. Se seuraa kyllä minua kaikkialle mutta kun olen lähdössä autolla, Pikkumirri palaa mökilleen, ei tule lähellekkään autoani. Kun palaan, Pikkumirri on vastassa siinä talon nurkalla ja saattelee minut pihaan. Ilmeisesti tunnistaa auton äänen.

Tässäpä tämän aamun Mirrit.

Terveellinen naposteltava.

Viikottain ja lähes päivittäin kaupoissa on tarjolla banaania, hieman mustunutta, tarjouksessa.

Kenellä edes nyt jonkinlainen kuivuri on olemassa. Kannattaisi ostaa banaania, siivuttaa ja kuivata.

Uskomattoman hyvä snäksi maukas, ei rasvaa .

Meillä näitä on tehty jo vuosia-

 

 

 

 

 

 

 

Koronaväsymystä?

Kun nyt koronatilanne on ehkä pahimmillaan, on tullut uusi ilmiö, koronaväsymys.

Muutamien suomalaisten on näköjään pakko päästä ulkomailla käymään, huolimatta vakavasta tilanteesta.

Eestin tilanne, varsinkin Harjumaalla on aika ihmeellinen, esim Tallinnassa oli pakko säätää maskin käyttö pakolliseksi. Helsingin ja Tallinnan tilanne on hyvin samanlainen, tosin meillä on ainoastaan maskisuositus.

Pari päivää sitten mailailin ystäväni kanssa tuosta Tallinnan – Helsingin tilanteesta. Tuttavani palvelee rajavartiolaitoksen kapteenin virassa Tallinnan satamassa ja johtaa sisärajatarkastuksia satamassa. Kertoilipa, että päivittäin jopa viisi suomalaista käännytetään takaisin Suomeen siitä syystä, että ei ole ollut osoittaa, että olisi työpaikka Eestissä tai, että olisi perhe ja vakituinen asunto Eestissä. Nimittäin kaikki muut matkat ovat suomalaisten osalta vapaa-ajan matkoja. Suomen kansalaisella, tai kaksoiskansalaisella  on oikeus matkustaa Suomesta mutta kohdemaa mm Eesti, ei ota maahan Suomesta turisteja ja turistejahan kaikki muut ovat kuin em syistä.

Lukumäärät osoittavat täydellistä piittaamattomuutta kanssaihmisistä.

Toinen asia on sitten täällä rakkaassa Suomessamme; ohjeista ja määräyksistä lipsutaan oikein urakalla. Hyvänä esimerkkinä tuttavapariskunta (+70v), lapset ilmoittivat suunnitelmastaan tuoda Helsingistä lapset isovanhempien luo joulunpyhiksi, että vanhemmilla olisi mahdollisuus lähteä jouluristeilylle. Eipä silti, kyllä sieltä pääkaupunkiseudulta melkoisesti esim tänne Kanta-Hämeeseenkin tullaan, vaikka meidän sh-piirimme tilanne on korotettu Uudenmaan kanssa samaan luokkaan, eli leviämisvaiheeseen.

Saa sitten nähdä, millainen tilanne on joulun- ja uudenvuoden pyhien jälkeen.

 

Jani Kaaron kolumni: Muslimitko sitten jyräävät meitin?

Tuo Jani Kaaron kolumni kannattaisi kyllä ajatuksella ja omaksuen lukea.

Tuntuu kovin siltä kun muutamat blogistit teksteissään antavat itsestään kuvan, että historian  tutkiminen on saattanut jäädä kovinkin hataralle pohjalle; pl google, valikoiden.

Jos tutkiskelee historiaa vaikkapa vain tuhannen vuoden perspektiivillä, ymmärtää jos halua on, islam yritti tuhannen vuoden aikana monasti valloittaa  koko Euroopan, osin, joksikin aikaa onnistuikin.

Tataarit, hunnit, ottomaanit ja monet muut islamilaiset kansat ovat yrittäneet valloittaa ja miehittää Euroopan. Mongolit tosin olivat kovin suvaitsevaisia eri uskontokuntiin nähden, heillä oli pääasiassa oma luonnonuskontonsa mutta sallivat valloittamissaan maissa muutkin uskonnot.

Jani Kaaron kolumni oli mielestäni mielenkiintoinen.

 

Mirri se vaan ystävystyy lisää.

Eilen kun lajittelin pientä muikkusaalistani; siis kaikkein suurimmat ja mätikalat pois, Mirrihän nousi oikein kahdelle jalalle jalkaani vastaan ja naukaisi vaativasti, minunkin  pitäisi saada muikkua, annoinhan minä. Ne isot muikut ja mätimuikut menivät Mirreille heti lypsämisen jälkeen.

Tänä aamuna siinä puolisen tuntia sitten kun Pikkumirrin kanssa  menimme postilaatikolle; kukas se siellä aivan oikean postilaatikon alla kökötti, Mirrihän tietenkin. Laskeskeli tietenkin, tännehän se äijä kuitenkin  tulee, ei tarvitse eestaas kuljeksia.

Ota nyt noista kissoista selvä, kaiken aikaa kuitenkin opin.

Vieläkään ei kumpikaan Mirreistä anna vaimon kosketella, no minähän sitten pojille sanoinkin; naisten kanssa tulee aina olla varuillaan.

Tässäpä sitten tämän aamun Mirrit.

Etelänaapurimme liikehdintä koronan taltuttamisessa.

Aamun uutisista luin, että Eestissä on ollut mielenosoituksia maskipakkojen suhteen. Ihmettelen.

Tosin tänä aamuna kävin kaupassa ensi kertaa suojautuneena, tosin visiirillä, huomattavasti maskia mukavampi käyttää; käytän jatkossakin.

Ihmettelen suuresti etelänaapurimme käyttäytymistä; siellä kun tartuntaluvut ovat viisi kertaa Suomea suuremmat.

Kun tämmöinen vanha änkyräkin suostuu käyttämään suojainta, ei pidä kuin ihmetellä eestiläistä ajatuksenkulkua.

Kilpavarustelua uskonnon keinoin.

Taistelu itäkarjalaisten sieluista kävi kiivaana jatkosodassa – luterilaisten ja ortodoksien kiista päättyi vasta kun Mannerheim puuttui asiaan

Aamun uutiset.

Varsin mielenkiintoisen säväyksen antoi tämän aamun uutisointi tuosta jatkosodan Suur-Suomi aatteesta.

Jälleen kerran näyttäisi siltä, että itä-karjalaiset eivät oikeastaan mitenkään kiinnostuneet mahdollisuudesta liittyä Suomeen; papitkin jo taistelivat, ortodoksit ja luterilaiset omilla reviireillään, lapsia kastettiin kuin lähetyssaarnaajat konsanaan.

Todella mielenkiintoinen uutisaihe ja tutkimus.