Tekijä: Kalle Pohjola

Eilen se sitten tuli. Vuoden 2023 veronpidätykset ym.
Tätä se sisälsi;
Eläketulovähennys 3486, 84
Perusvähennys 371,00
Molemmat hieman nousseet.
Verot ja maksut vuodelle 2023 5590,64
Arvio v2023 5622,90
Kokonaisveroprosentti 21,0%

Kaikenkaikkiaan siis ei lainkaan huonosti; edelliseen vuoteen verrattuna ansiotuloni kasvoivat (6,8%) siis 1775,71.

Kyllä näillä numeroilla kelpaa mennä.

Juhak:n kanssa samoilla linjoilla.
Meidän kanat eivät varmastikkaan ”golfkentällä” viihtyisi.
Meillä talon ympärys hoidetaan varsin säästeliäästi, ei noita nyt nurmikoiksi viitsisi tituleerata.
Tonttimme on sellainen, jossa viihdymme, niin Mirri kuin kanat.

Sain eilen kirjeen, eläkkeeni nousee 6,8%, siis reiluhko korotus.
Täällä joku parkui, että pian eläkeikä on 70v? Mikäs siinä.
Itse eläköidyin 74-vuotiaana.
Koen saavani ihan kohtuullista eläkettä, moni tekee töitä nettoeläkettäni pienemmällä palkalla ja maksaa vielä verot.
En ole koskaan tätä Ahon Lipposen taitettua indeksiä vastaan rutista.
Vaikka veroprosenttini eläkkeestäni on 22%. siis palkkatuloa korkeampi, sittenkin olen tyytyväinen.
Jos rahat riittävät ja säästöönkin jää; miksi rutista ja kiukutella?

Aika huonosti olen sanani valikoinut ilmaistakseni avaukseni syvimmän tarkoituksen; sodan syyt 2014 alkaen.
Sekä Venäjällä, että Ukrainalla erilaisia palkkasotilasjoukkoja ja Maidanin aukiolta lähtien ehkä sodan syitä.
Kenen toimeksiannosta toimivat tarkka-ampujat? Tuskin ukrainalaisia ampumassa omia kansalaisiaan.
Jos luki avaukseni edes jotenkin huolella, käsitteillä olivat sodan syyt ja tapahtumat.
Helsingin Heppu ja Markku Savikivi; ensinmainitun kommentti käsitteli sotatapahtumia nyt ja historiassa, Markku Savikivi, kommentista päätellen ei ollut avausta tuskin lukenut, ei ainakaanm ainuttakaan liitekolumnia.
Matti taasen toki esiin sodan kärsimykset siviiliväestöllekkin. Niin se on aina sodittaessa, sota mikä hyvänsä on kansakunnan onnettomuus. Itse asiassa, sodassa ei ole voittajia.

En ole Niilo pohdiskellut mainitsemallasi tavalla ko sotaa.
Voihan toki mennä niinkin, että voittajalle voitto on pyrroksen voitto.
Keskustelun avaukseni perustuu armenialaisen Alar Aflatunin tämän päivän kolumnin ajatelmiin.

Aram Aflatunin kolumni: Kun sota syttyy, on aika järjestää festivaalit

Ilmari Käihkön kolumni: Sodan tulkintaa vaikeuttavat sen ensimmäiset uhrit, totuus ja monitulkintaisuus

Janne ”Rysky” Riiheläisen kolumni: Venäjä on rakentanut hyökkäyssotansa tueksi valheiden vuoren – se möllöttää myös rauhan tukkeena
Tämän aamun lehdessä oli armenialaisen Aram Aflatumin kolumni.
Kaikki nuo neljä kolumnia olen ja ajatuksella lueskellut ja pohtinuit asioita.
Minulle ei riitä, että venäläist ovat tuommoisia; syitä löytynee muitakin ja kaiken perustana on eroittaa käsitteet kansa ja hallinto.
Sinällään suhtaudun Venäjän hyökkäykseen tuomitsevasti mutta muistaa pitänee; eivät Venäjä ja Ukraina mitään demokratioita liene, ovatpahan molemmat erittäin kahtia jakautuneita kansoja, joita oligarkit ja suurliikemiehet hallitsevat-
Jos tarkkaan otatte selvää Ukrainan presidentin taustoista, voitte yllättyä.
Molempien maiden asioita olen syvästi pohtinut ja tullut tulokseen, että asiat eivät ihan niin suoraviivaisia ole kuin monet blogistit argumentoivat.

Kyllä mielestäni olet hienon tuolin saanut aikaiseksi. Siinä on innovatiivisuutta.
Jotenkin ihmettelen, miten olet sahiurin saanut taivutelluksi sahahommiin; tervaleppä kun sisältää tosi paljon hiekkaa?
Niin ja Matti, älä vaan lakkaa sitä vaan öljyä puuöljyllä.-

Sitä riitti kaikenlaista säätä joulunpyhinä ja sitten uuden vuoden alla se ”kesäkelikin”.
Oli se onni, että sain sen Polariksen ennen joulua, lapiohommat olisivat olleet hikisiä.
Tuosta uudesta Polariksesta T3b; on se vaan kehittynhyt sitten HO:n jälkeen.hallintalaitteetkin ovat lumilevyn kiinnitys ml aivan uudessa, helpommassa kuosissa.
Se tuo 60kmh riittää muuten mönkijän vauhdiksi aivan oivallisesti.
Polttoainetalouskin näyttäisi olevan huomattavasti HO;ta parempi. Niin, se äänenvaimennus, kone melkein hyrisee kuin kissa.
Kyllä tällä kelpaa lumitöitä tehdä.
Noita keskusteluja lukiessani; onhan meillä todella surkea hallitus mutta blogeista ja kommenteista päätellen; täältä varmaan saisi kasattua nykyistä pätevämmän hallituksen, ainakin nämä viisi parjattua ministeriä helpostikkin.
Täällä perukoilla ei oikein jouda arvioimaan tätä ”huulipunaviisikkoa” ja sen tekemisiä arvostelemaan ja varsinkaan kun sillä arvostelulla ei mitään kantavuutta ole; toki mielipide, vaan onko sillä vaikutusta?
Toki seurailen politiikkaakin mutta ihan kotoisia ja tärkeämpiäkin hommia minulla riittää.
Hyvää uutta vuotta ja parempaa(?) hallitusta odotellessa.

Vaimo tuli eilen kauppareissultaan kaksi joulukinkkua kassissaan; vanhoilta asiakkailtamme tulleet, onneksi Makulihan kinkkuja.
Heti tiesin isommalle kinkulle, 3,5 kg, ottajan. Asuu pienen tyttärensä kanssa kunnan rivitalossa. Vuosia ollut sesonkityöläisenä tammelalaisella marjatilalla, joten puhuu ja ymmärtää suomea jonkin verran. Nyt pakolaisena. Kunnantalolta sain selville.
Vein sen isomman kinkun sille rouvalle ja toivotin hyvää joulua. Rouvan ilme oli paljon kertova.
Kaippa se kaksikiloinenkin meillä syötyä tulee.
Tunsin itseni vähintäänkin hyväntekijäksi vaikka annoinkin ylimääräisestämme.
Olin jo päättänyt, etten enää tänä vuonna kirjoita mutta tämä oli pakko kertoa.
Lopuksi kaikille hyvää joulua ja uutta vuotta.

Pitäähän minunkin kertoilla joulupöytäämme tulevista tuotteista.
Kinkkua ei ole, eikä kait tulekkaan. Kinkun virkaa hoitelee runsas neljä viikkoa sitten tekemäni ja nyt varaston orressa roikkuvat n 1,5kg basturmat, kaksi kappaletta.
Kokeilimme serranon kinkkua, muistaakseni kolme vuotta sitten; aluksi hyvää mutta sitten kyllästyin.
Vaimo on jo porkkana-, lanttu- ja perunalaatikot tehnyt.
Melko kalaisa se meidän joulupöytämme tullee olemaan.
Ostettua Pyhämaalaista Vento Aallon valkosipuli-, sitruuna inkiväärisilakka, maustekala, suutarinlohi.
Omapyytämääni silakan mittaista savustettua puronieriää öljyssä.
Graavattua nieriää, cheviseä kuhasta.
Rosollinkin valmistaa vaimo itse ja nykyisin pikkelöitynä.
Muikun mätiä omasta muikkusaaliista.
Pelmeneitä valmistin jauheliha/valkosipulitäytteellä; nautitaan lihaliemessä keitettynä.
Alkoholipitoiset juotavat; Saaremaa Tume 6% muuten omat mehut ja maito, ken kaipaa.
Lämpintä ruokaa edustavat laatikot.
Niin, ja meinasin unohtaa; Mirri saa suuresti rakastamaansa voblaa, jota muikusta olen tehnyt. Niin ahkerasti Mirri on varmistanut kolmatta vuotta tuo aamuisen lehden haun, joten ansaitsee toki juhla-ateriansa.