Valkoinen ja punainen terrori kansalaissodassa ja sen jälkeen

On kulunut sata vuotta siitä, kun Suomessa ajauduttiin sodista pahimpiin, nimittäin kanslaisotaan. Haavat ovat suurimmalta osiltaan arpeutuneet, mutta vielä on vuotaviakin haavoja Suomessa. Nyt kun siitä onnettomasta sodasta on kulunut sata vuotta, on asia noussut keskusteluun mediassa ja kodeissa.

Eräs tilasto kertoo karua kieltä kansalaissodan raakuudesta. Valkoinen ja punaine terrori pääsivät valloilleen. Katkeruus, kauna ja viha ajoivat suomalaisia tekemään tekoja, joista on vaikeata puhua vielä tänään.

Mutta tilastot kertovat totuuden. Kansalaissodassa kuoli kaikkiaan n. 38.000 suomalaista. Heistä 75 % oli punaisia ja 25 % valkoisia.

Punaisen terrorin uhrina tapettiin 1.424 valkoista ja valkoisen terrorin uhrina tapettiin 11.652 punaista. Tilastotiedot Wikistä.

Kuten tilastoista voidaan nähdä, oli valkoinen terrori monin kertaisesti pahempi, kuin punainen terrori, joskin kummallakin puolella viha sai vallan.

Kansalaissodasta ei vielä kaikkea ole selvitetty. Esim. se, että valkoinen terrori riehui vielä sotatoimien päätyttyä 1920-luvullekin. Valitettavasti on niin, että voittajat kirjoittavat historian.

Pankkiin pyhäpäivänä

Maailman kirjat sekaisin kun pankkiherrat haluavat konttoristit töihin viikonloppuisinkin.
Ensin setelirahan saanti on rajoitettu muutamaan tuntiin.
Olenko seurannut vääntöä oikein?
Ihmettelen moista, kun rahaa saa seinästä ja kortilla voi maksaa ilman seteleitäkin.
Ukko oli kutsuttu Nordeaan hakemaan tallelokeronsa sisältöä kun ko sivukonttorin lokeropalvelu lopetetaan.
Ukko ei ollut päästä sovittuna aikana sisään sillä ovi oli lukossa. No eräs ohikulkija fiksu neuvo, että ovi avautuu pankkikortilla.

Lohta helposti ja edullisesti

Raaka-aineet:

  • D-leikattu lohifile ( ilman ruotoja)
  • sitruunaa, appelsiineja, fenkolia, tilliä, merisuolaa, valkosipulia jne..

Pane voidellun uunivuoan pohjalle viipaleina edelliset mausteineen  ja lohen nahkapuoli ylöspäin. Uuniin 200 C,  10 min. Ota uunista ja kuori nahka pois käärien isohkolla haarukalla. Viiltele erittäin terävällä veitsellä annospaloiksi erottelematta niitä.

Päälle hieman merisuolaa, sinappi- tomaattipyre- seosta pintaan ja lopuksi juustoraastetta.

Takaisin uuniin 180 C noin tunniksi, että ei jää ”märäksi”.

Siinä on syötävää isollekin porukalle.

A´vot.

mietiskelyä

Tulipa tuossa mieleeni ohi kulkiessani. Katselin oman kylän ns. perheliikuntapaikkaa päiväkodin kupeessa. On meillä skeittirata ja jääkiekkokaukalo mutta missä on sen muun luistelijaväen tila ? Pieni noin 80 cm leveä ympyrärata kulkee pienen nyppylän ympäri. Ei oikein vakuuta. Ennen sentään oli kunnon luistinradat, lämmitetty koppi, mehumyynti ja tietysti levyt soi. Kenttää hoiti ja jäädytti kenttämestari. Nyt ei ole kenttämestareita, on vain huoltomiehiä ja päivätöissä. Kaikki on vaan päivätöissä, niin kirjastot kuin muutkin ns. harrastuspaikat. Ihmisethän ehtii tällaisiin paikkoihin päivällä ?

Paljon muutakin on kadonnut näiden mahdollisuuksien myötä suurimpana varmaan niistä yhteisöllisyys. Talonmiehet on kadonneet, onhan se monin verroin halvempaa ja tuottavampaa ottaa huoltoyhtiö 100 km päästä kuin esim. kylän kiinteistöihin vaikka sivutoiminen talonmies. sillehän pitää antaa ihan asuntokin vuokrataloista. No on suuret konsernit ja liittymät ovat nyt in. niin kauan kuin huomataan että se se vasta kallista onkin: ja tehotonta. Ennen talonmies piti hieman asukkaitakin kurissa ja nuhteessa ja rakensi yhetisöllisyyttä omalla tavallaan. Näin nämä ajatukset harhailee, luistelusta talonmiehiin….sunnuntai.

aatteen lento

Aaavoilla aatteet lentävät
Villiratsujen lailla ne kiitävät
Harjansa tuulessa hulmuten
Niitä tavoittanut vielä ole en.

Väreillen kuumassa kaukana
Kuvasarjana aalloissa olevat
Virtojen uusien vieminä
Siltavahtien ilkeinä mielinä

On hajonneet sanat ja sävelet
Kadonneet kuvat ruusuiset
Ratsu villi on esteissä suurissa rauennut
Välinpitämättömyyden unitila näin lauennut

Pian ratsut liittyvät laumaksi
Ja etsivät tuulet varmimmin
Tuulet jo aavoilla tuivertaa
Aatteet kotiin noin tuulet nuo kantaa saa

Kiiltelee

Kiiltelee kuultelee,
kulta penssaassa kiiltelee
niinko hyvä mieli ihmisessä
hallailee ja pussailee!

– hilkkapien

Haluatko rikastua

Osta rakennuttaja firmalta uusi sijoitusasunto.
Saat sen maksamalla kolmasosan asunnon hinnasta.
Vuokraa asunto maakunnasta tulevalle työttömälle.
Työtön saa asumistukea ja vuokran saanti on turvattu.
Vuokratulolla voit lyhentää loppuvelkaa.
Velan lyhentäminen on veronvähennyskelpoinen?
Helppoa kuin heinänteko.
– Pyydän korjaamaan mahdolliset virheet.

Sähkölämmitteisen kiukaan sauna ei ole oikea sauna, vaan löylyhuone.

Käytän toki taloyhtiön omat saunavuoroni, mutta jotakin jää aina puuttumaan. En pysty istumaan sähkölämmitteisen löylyhuoneen löylyissä kovinkaan pitkään, vaan äkkiä tekee mieli päästä vilvoittelemaan.

Puusauna on se jossa pystyn istumaan kovemmassakin lämpötilassa pitempään. Ennätykseni on kun kerran saunottiin kaverini kanssa meidän mökin loistavassa rantasaunassa niin kauan, että aloiteltiin auringon laskiessa ja lopetettiin vasta auringionnousun aikaan.

Seommoro t:Timppa.

Venäjän toimeenpaneva keskuskomitea hyväksyi Suomen itsenäisyyden 4.1.1918

Verrataan tässä Suomen ja Ukrainan tapahtumia, sillä näissä maissa seurattiin toisiaan ja oli samoja henkilöitäkin toimimassa.

Ukrainan Keskusneuvosto (Tsentralna Rada), joka hallitsi Kiovan ympä- ristössä, oli ärähtänyt jo Kerenskille siitä, ettei tämä tunnustakaan kan- sallista itsemääräämisoikeutta. Itse asiassa se oli perustettukin tästä syystä, kun ilmeni, että vaikka Väliaikaisen hallitus oli tunnustanut muodollisesti Saksan miehittämän Puolan itsenäisyyden, sillä ei ollut- kaan aikomustakaan jatkaa tällä puolueidensa ja myös neuvostoissa vaikutusvaltaisten bolševikkien alun perin julistamalla linjalla tuon pi- temmälle,ei Suomessa,Baltiassa,Kaukaasiassa – eikä Ukrainassa. Rada koostui samoista puolueista kuin Väliaikainen hallituskin, puheenjohtaja oli Kerenskinkin SR-puolueen (eserrä) akateemikko Mihail Hruževski (ven. Gruževski, demokraattinen nationalisti) ja puolustusministerinä ja sotilaskomentajana pilsudskilainen menševikki Simon Petljura, mo- nien mielestä antisemitistinen varhaisfasisti,ehkä menševikkipuolueen sisäisten ristiriitojen jäljiltä, jossa yhteydessä itsenäisyyttä vastustavat, kansallista kulttuuriautonomiaa Venäjän yhteydessä ajavat bundilaiset (Juutalainen työväenliitto) usein hakeutuivat bolševikkien liepeille, vaikka aatteet ja olivat kaukana toisistaan.

Keskusradaa ei totellut Kiovan sotilaspiiri, joka nyt katsoi olevansa ”Väliaikaisen hallituksen (ja sen kansainvälisen tunnustuksen) perillinen” komentajinaan ensin Väliaikaisen hallituksen alueellinen sotakomissaari (ministeri) kenraaliluutnatti Mihail Oberutšev (1.5.- 17.10), sitten tämä esikuntapäällikkö ja varakomentaja kenraaliluutnantti  Mihail Kvetsinski (17. 10.-7.11), Lokakuun vallankumouksen jälkeen everstiluutnatti Viktor Pavlenko (14.11.-13.12.) ja esikuntakapteeni 11. Suomenmaalaisesta tarkka-ampujarykmentistä Mykola (Nikolai) Šinkar  (13.12. – ).

Sotilaspiiri katsoi viistoon, että Rada kokosi 28.6.1917 nimittämänsä puolustusministeri Simon Petljuran johdolla omaa armeijaa, joka toimi Kiovan lisäksi Harkovan sotilaspiirin alueella. Suurin osa Ukrainaahan oli Keskusvaltojen miehittämänä.

Sotilaspiirin komentajista ministeri Oberutšev oli selkeästi hallituksen nimittämä. Hän siirtyi kuitenkin hallituksensa edustajana syyskuussa Kööpenhaminaan neuvottelemaan sotavankien vaihdoista. Hän kieltäy- tyi palvelemasta bolševikkihallitusta ja emigroitui palaamatta NL:on. Kvetsinski oli hänen valitsemansa varamies, joka erosi tai erotettiin val- lankumousyönä,ja hän hankkiutui valkokartien puolelle. Everstiluutnant- ti Pavlenkon nimittivät ja myös erottivat 13.12.1917 Keskusrada, jonka varapuolustusministeri tämä oli, ja Ukrainan Keskussotilasneuvosto,jot- ka myös nimittivät tilalle kapteeni Šinkarin. Pavlenkoa syytettiin eri- tyisen ”porvarikaartin” perustamiesta, joka ei edustanut ”koko kansaa”.

Kyse oli Keskusradan toimista, jotta se voisi sotilaspiirin avulla esiintyä ”Väliaikaisen hallituksen laillisena perillisenä”,vaikka se oli syntynyt sille kriittisenä ja jopa vastakkaisena autonomia- (jota sitäkään ei Kerenskil- tä sovinnolla herunut) ja itsenäissyliikkeenä. 23. 1. 1918 Šinkar  nimitti Radan puolustusministeri Petljuran koko Ukrainan eli myös Harkovan sotilaspiirin atamaaniksi eli kasakkahallinnon johtajaksi (joka ei kuiten- kaan välttämättä ole rintamalla komentaja). Petljura erosi tai erotettiin Radasta, ilmeisesti ”kilpailevasta toiminnasta”.

Puna-armeijan ainoa vasemmisto-eserräkenraali, Saksan vakooja Mihail Muravjov hyökkäsi tammikuun lopussa 1918 Kiovan Sotilas- piiriä vastaan operaatiossa, joka ei mennyt taiteen sääntöjen mukaan varsinkaan ottaen huomioon, että osapuolilla oli yhteinenkin vihollinen Saksa, ja josta hän sai nimen ”Kiovan teurastaja”. Samaan aikaan iski kaupunkiin myös I maailmansodan rintamatauti pilkkukuume.

Mylläkästä kertoo Mihail Bulgakovin teos ”Turbinien päivät”, jonka pää- henkilö on Kiovan yliopiston ikuisten opiskelijoiden parissa toimiva su- kupuolitautien erikoislääkäri tohtori Turbin.Piirit ovat alun perin kaupun- gin kusi sukassa lymyileviä valkoisia, josta myös elokuvien nimet ”Pako” (Бег)  ja Valkokaarti”. Rada katseli virallisesti sivusta, vaikka mm. pu- heenjohtaja Hruževskin talo jyrättiin sileäksi. Kiovan kaupunkineuvosto poikkeuksellisesti suurissa kaupungissa ei ollut bolševikkienemmistöi- nen edes menševikkien loikkausten kautta, sen sijaan sitä oli Harkovan neuvosto, joka kutsui koolle Ukrainan neuvostotasavallan julistavan edustajakokouksen.

Sekä Pavlenko että Šinkar päätyivät myöhemmin bolševikkien puolelle, kun tarpeeksi monta kertaa oli sahattu edestakaisin, mm. valkoiset feodaalit kertaalleen hetkeksi vallanneet Ukrainan.

http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249044-venajan-toimeenpaneva-keskuskomitea-hyvaksyi-suomen-itsenaisyyden-411918

” Venäjän toimeenpaneva keskuskomitea hyväksyi Suomen itsenäisyyden 4.1.1918

Venäjän toimeenpaneva keskuskomitea hyväksyi Suomen itsenäisyyden 4.1.19

*

Suomen itsenäisyys.

Työ-, sotamies- ja talonpoikain toimeenpaneva keskuskomitea hyväksynyt Venäjän hallituksen päätöksen Suomen riippumattomuuden tunnustamisesta.

Työ- ja sotamies- ja talonpoikaisneuvostojen toimeenpanevan keskuskomitean kokouksessa perjantaina (4.1.1918) käsiteltiin kysymystä Suomen riippumattomuudesta.

Kansankomissaarien neuvoston puolesta teki Stalin ilmoituksen kan-sankomissarien neuvoston päätöksestä tunnustaa Suomen riippumat- tomuus sekä tehdä tästä esitys toimeenpanevalle keskuskomitealle.  Hän painotti sitä seikkaa, että kansankomissarien neuvosto oli pitänyt sanansa huolimatta siitä, että Suomi saa riippumattomuutensa Venäjän sosialistiselta hallitukselta hetkellä, jolloin Suomen kansan johdossa on porvarillinen hallitus.

Syytettyään sen jälkeen Ukrainan keskusneuvostoa sen moittimi- sesta neuvostohallitusta siitä, ettei tämä muka ollut tunnustanut kansojen itsemääräämisoikeutta, Stalin ilmoitti, että tunnustamalla Suomen riippumattomuuden me annamme vastauksen kaikille niille, jotka epäilevät neuvostohallitusta epärehellisyydestä.

Sverdlov esitti puhemiehistön puolesta, että ilman keskustelua vahvis- tettaisiin kansankomissarien neuvoston päätös Suomen riippumattomuuden tunnustamisesta.

Internationalisti Moisejev lausui: …. ”

Lähde: Pohjois-Satakunta/Ikaalinen perjantaina 11.1.1918.

Sarjassa: 100 vuotta sitten.

*

Oliko niin, että Lenin ”lahjoitti” Suomelle sen itsenäisyyden?  Eipä, eipä toki.

Mutta miten on: Stalin joka tapauksessa sitä esitti tuossa jo usein tois- tetussa ”Työ-, sotamies- ja talonpoikaisneuvostojen toimeenpanevan keskuskomitean” kokouksessa.  Sverdlov kannatti, ja niin taisi tehdä internationalisti Moisejev`kin.  Hyvin oli juntattu.

*

RK: ” Lenin viestitti niin selvästi kuin ikinä saattoi, että aikoo itsenäistää Suomen (mieluiten sosialistisena siten kuin Työväenpuolue päättää).

Yksi tällainen el oli vasemmistolaiseksi kääntyneen kenraalikuvernöörin erottaminen heti lakkauttamalla virka.

Kannattaa muistaa, että oikeistoenemistöisessä Senaatissa olisi ollut vasemmistoenemmistö puheenjohtajan, kenraalikuvernöörin äänellä, aivan vastaavasti kuin keväällä oli ollut sosialistienemmistöisen edus- kunnan valitsemassa senaatissa oikeistoenemmistö kenraalikuvernööri Stahovitšin äänellä, jota myös ahkerasti käytettiin, myös tekemään lopullinen päätös eduskunnan hajottamisesta (joka perusti Kerenksin laittomalle ukaasille suomalsiten maanpettureiden ehdotuksesta). Sen jälkeen Stahovitš päättikin erota hakemalla Espanjan suurlähettilään paikkaa, johon valittiinkin, mutta hän ei ehtinyt asemapaikalleen ennen kuin hallitus kaatui.

Esimerkiksi Trotski EI OLISI JÄTTÄNYT TUOLLAISTA PELIN PAIKKAA PELAAMATTA demokraattia leikkivänä barrikadidemarina, järjestelläk- seen Suomen asioista itsensä kannalta mileisiksi – vaikka kuinka olisi ”vilpittömästi” ajanut Suomen itsenäisyyttä, tai Suomen panosta saksan vallakumouksen suuntaan, jota Trotski fanaattisesti ajoi, ja SEN vallankumouksenviennin hyväksyivät muutkin bolševikit.

Leninille oli periaatteen kysymys, että Suomi ja Puola eivät kuulu Venäjään, eivätkä tule kuulumaan Neuvostoliittoon.

Ja kuten sanottu: tuo jos mikä osoitti, että LENIN PÄÄTTI, mitä tehdään, eikä kukaan muu (kuten Trotski). ”

https://www.pirkanblogit.fi/2017/htiainen/luokkasodan-puhtaaksi-pesua/