Joulun ilosanoma peittyy joulun surusanoman alle. Se surusanoma on, että Suomessa edelleen vaan kohdellaan vanhuksia huonosti ja jopa erittäin huonosti.
Päivän Turun Sanomat uutisoi mm. seuraavasti:
”Lounais-Suomen aluehallintoviraston kuusi tuoretta päätöstä kertovat karua kieltä vanhustenhuollon ongelmista Varsinais-Suomessa.
Avin valvonta- tai työsuojelumenettelyyn joutuneissa kohteissa henkilöstöä on liian vähän, viriketoimintaa ja ulkoilua on harvakseltaan ja lääkehoidossa on puutteita. Vanhuksia ja vammaisia hoidetaan samassa tilassa päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kanssa. Kielteisistä palvelupäätöksistä puuttuvat dokumentit, ja työsuojelulliset ongelmat ovat hoitamatta.
Avi on antanut kuukauden kuluessa yhteensä kuusi ratkaisua, jotka koskevat Ikipihlajan yksiköitä Liedossa, Mehiläisen yksikköä Turussa, Turun kotihoitoa sekä Salon ja Vehmaan kuntia.
– Tapaukset ovat hyvin tyypillisiä ongelmakuvauksia vanhustenhuollosta. Kun henkilöstöä on liian vähän, siitä seuraa ongelmia ja lainvastaista menettelyä, sosiaalihuollon ylitarkastaja Nina Siro-Södergård sanoo.”
Vanhusten hoidon sukeasta tilasta maassamme on nyt puhuttu ja kirjoitettu vuositolkulla, mutta mitään muutosta parempaan ei ole nähtävissä. Muutama vuosi sitten tuli voimaan pitkään valmisteltu vanhuspalvelulaki eikä sekään ole muuttanut mitään, vaikka piti. Palvelutaloissa tuskin tunnetaan koko lakia. Kun vanhusten hoito siirtyy yhä enemmän yksityisille bisnesyrityksille, niin heidän päätavoitteensa on voittojen keruu ei vanhusten hyvinvointi.
Myös valvonta pettää pahoin ja perustuu pääosin palveluyritysten omavalvontaan ja kirjallisiin raprtteihin viranomaisille. Siis käytännössä valvontaa on vain nimeksi.
Minkähänlainen joulu on Suomen monissa vanhusten palvelutaloissa, kun henkilökuntaa on tuskin lainkaan?
Suomi ei ole sivistysmaa, sillä sivistysmaa tunnetaan mm. siitä, että se hoitaa vanhuksensa hyvin.
Niin ja miksi pääministeri sekä alan ministeri ovat saamattomia, myös presidentin tulisi mielipidevaikuttajana lausua asiasta? Vai ovatko lausuneet tai tehneet jotakin?
Omavalvonta ei koskaan toimi eikä liioin muu kuin omaiset tai hoitajat nimettöminä ja nekin omaa työpaikkaansa peläten nimettöminä.
Yksityistämisvimma on voitontavoittelua firmojen laariin jota ajaa pääministerimme etunenässä.
Tällä hallituskaudella on jopa tuhoutunut osa vanhaa hyvää ja samalla käytetty paljon rahaa ja aikaa bisnesenkelien tavoitteisiin.
Kiitos Väinö asian esille nostamisesta.
Väärin ymmärretty.
Julkinen puoli vastaa siitä, että osaa valita oikeat yhteistyökumppanit rinnalleen vanhustenhoitoon. Syy on sylttytehtaalla, joka ei valvo sopimusten toteutumista.
Tampereen Koukkuniemessä oli pari vuotta sitten tolkuton tilanne, kun julkisen puolen hoito oli täysi alimitoitettu. Vasta kun vanhusten jälkipovet puuttuivat rajusti asiaan, tilanne korjaantui.
Yksityisen puolen henkilö vaje on anteeksi antamatonta ja sen henkilöstön pitää palkata se joka ottaa sinne työntekijät .
Koukkuniemen tilanne oli oikeasti tilapääliköiden toiminnan huonoutta he sanoivat ettei sijaisia saa ottaa vaikka sijaisia olisi ollutkin tulossa terv tepivaari
Tampereelta yksi huono uutinen – kaupunki heikentää palveluja – Tamperelainen tänään.
Minä en totta puhuen usko pääministerin voimaan tässä, enkä muutenkaan politiikkaan. Aina voi puhua ja luvata mitä vaan.
Tässä tarvitaan koko kansaa ja tarvitaan myös tajuamista siinä että ongelma on sama vanhuksilla, lapsilla, nuorilla, monilla muillakin. Emme välitä. Emme välitä siitä että ulkoistamme ongelmamme tahoille jotka eivät niistä välitä.
Ihminen pitää tuoda takaisin osaksi ihmisyyttä, ohi liiketalouden. Kaltaiseni kapitalistikin ymmärtää, että ensin tulee ihminen. Vasta kun ihminen voi hyvin, tulevat turhemmat tarpeet.
Kyuu kirjoittaa asiaa, mutta kuuluko se niiden korviin ja silmiin, jotka päättävät asioista. Hoivayritysten omistajat ovat paljolti ulkomaalaisia sijoitusyhtyiöitä, jotka ovat kaukan hoidettavista suomalaisista vanhujksista.
Kaikki lähtee asenteista ja siitä kuinka hyvin asenteisiin sitoudutaan. Ristiriita syntyy siitä, kun hoivayritysten omistajat vaativat aina vaan parempaa tuottoa sijoituksilleem ja vanhukset taas odottavat hyvää hoivaa viimeisinä elinaikoinaan. Se vaatii käsiparia, joka maksaa ja pienentää voittoja omistajilta.
Vanhuspalvelulakiin ei saat kirjausta hoitajamitoituksista. Se oli liian vaikeaa, kun porvaripuolueet eivät hyväksyneet selvää numeroa lakiin siitä, kuinka monta hoitajaa pitää olla per hoidettava kulloin paikalla. Nkyääs keplotellaan hoitajien määrillä jopa käytämällä ,”haamuhoitajia”. siis nimiä on työvuorolistoissa, mutta ei paikalla.
Suomen kansassa pesii paha asennevamma vanhuksia kohtaan.Jokainen meistä voisi mennä peilin eteen näin jouluna ja kysyä itseltään olenko tehnyt voitavani perheen vanhusten hyväksi.
Vahna hokema on Suomalaista arkea. Yksi äiti ja isä hoitaa kyllä viisi lastaan, mutta viisi lasta ei kykene hoitamaan yhtä isää ja äitiä.