Maria Ohisalo: Meidän tulee tavoitella feminististä yhteiskunta

Niinpä niin. KunVihreiden vastavalitun puheenjohtajan päätavoite on feministinen Suomi, niin minkälainen Suomi silloin on.

Ovatko miehet vain naisten orjia ja  ”siitosoria” vai mitä Ohisalo tavoittelee.

Feminismi on käsitteenä hieman epäselvä, mutta se on selvää, että femismillä tarkoitetaan naisten yhteiskunnallisen aseman parantamista. Ohisalon innosta tavoitella feminististä Suomea saa sen käsityksen, että meillä olisi naisten asema jotenkin huonosti tai peräti sorrettu. Näinhän ei ole.

Suomessa on paljon tolkun naisia, jotka pitävät näitä ”ohisaloja” itsekkäinä ja omahyväisinä.

On tärkeätä muistaa, että naiset ovat naisia ja miehet miehiä ja heillä on pieni ero, eläköön se ero.

Hei äijät – rinta rottinkille ja eteenpäin

Mikä meihin suomalaisiin uroisiin on mennyt, kun olemme vain hiljaa ja kyyristelemme nurkissa, kun naiset jyllää. Enkä tarkoita kaikkia naisia. Suurin osa suomalaisista naisista on tolkun naisia, jotka ymmärtävät, että todellinen tasa-arvo on hyvä asia ja sen eteen kantsii tehdä duunia.

Se, että työnantajat eivät suostu kirveelläkään maksamaan samaa liksaa samasta duunista  naisille ja miehille ei ole meidän tavallisten lihaa syövien heteromiesten päätettävissä. Me olemme tässä asiassa naisten kanssa samassa rintamassa vaatimassa muutosta.

Kyse on verrattain pienestä joukosta äänekkäitä naisia, joita voi hyvin verrata Englannin sufragetteihin viime vuosisadan alkupuolella, kun he herättivät pahennusta koko Lontoossa.

Tämä pienehkö joukko äänekkäitä naisia vaativat enemmän tasa-arvoa eli he haluavat olla tasa-arvoisempia, kuin me muut.

Tänäänhän on monin paikoin naisilla enemmistö. Esim. Rinteen hallituksessa on 11 naista  ja vain 8 miestä. Vihreiden puolue on oma lukunsa. Onkohan siellä enään yhtään miestä, kun naiset ovat jyränneet?

Tasa-arvo on Suomessa hyvällä mallilla ja verrattavissa mihin vaan verrokkimaahan. Olisi jo aika hieman ”Suomen sufragettienkin” rauhoittua ja jättää naiskortti pöytälaatikkoon.

Julkisuudessa täytyy voida kohdella naisia ja miehia samalla tavalla. Sananvapauden sallimissa rajoissa. Mitä tärkeämpi virka tai luottamustehtävä, niin sama kohtelu naisille ja miehille.

Vihreää, vihreää, vihreää

”Täällä on niin helkutin vihreää” sanoi muuan Hesalaismies, joka meni Suomen maaseudulle kesälomailemaan, kun vaimo soitti ja kysyi kuulumisia.

Näin se on. Kesällä Suomi on vihreä. Talvella Suomi on valkoinen paitsi sitä pientä plänttiä, joka koostuu Vihreiden naisvaltaisesta puolueesta. Mutta se vihreä pläntti pitää kovaa melua itsestään ja etupäässä moittii muita siitä, kun muut moittivat heitä.

Tällainen tavallinen rahvaan edustaja tulee kysyneeksi, onko nämät vihreet naiset kuinkakin hyvin perillä vihreytensä syistä. Miksi he ovat vihreitä? Vain onko vain niin, että kyseessä on joukko naisia, joiden itsetehostustarve ja pätemisen tarve on niin suuri, että se panee pitämään meteliä asiasta, joka on ollut koko maailman tiedossa jo kauan ennen Emma Karin syntymääkin eli ilmaston lämpeneminen.

Suomen vihreet naiset kuvittelevat, että he yksin voivat hoitaa maailman ilmasto-ongelmat päätellen siitä, kuinka äänekkäitä he ovat.

Sitten, kun joku rohkenee kritisoida heitä, he pillastuvat ja osoittavat olevansa tosi herkkähipiäisiä.

On nimittäin syytä todeta, että politiikassa pitää ottaa vastaan myös kritiikkiä. Jos ei pysty, niin uhriutuu ja tekee itsensä lähinnä naurettavaksi.

 

Kansanedustajilla alkoi duunit

Nyt on puhua mäiskitty eduskunnassa jo pari päivää, kun on käsitelty Rinteen jallitushallituksen ohjelmatekelettä.

Hallituspuolueiden kansanedustajat tietty kehua retostelee ohjelmaa, liekö kaikki edes lukeneet koko monisatasivuista tekelettä.

Oppositin kansanedustajat taas ovat haukkua räksöttäneet ja aivan aiheellisesti Rinteen unelmahötöksi kutsuttua ohjelmaa.

Hyvin monesta suusta on kuultu eduskunnassa Rinteen ohjelman olevan hiekalle rakennettu ja rakentuvan toiveille ja odotuksille työllisyyden paranmisesta, jolla sitten maksetaan ne lukuisat lupaukset sinne sun tänne.

Nyt on vain  niin, että asiantuntijat ennustavat jo matalasuhdannetta ja se merkitsee, että työttömyys voi lisääntyä.

Kuinkas sitten suu pannaan hallituksessa. On olemassa kaikkien hallitusten vakiotemppu, kun hätä on käsissä. Se on kolmen  kohdan temppu. Korotetaan alkoholin, tupakan ja polttonesteiden veroja.

Rinteen jallitushallituksesta voi täten tulla verojen korottajahallitus.

Törkeätä verovarojen kuppausta

Rinteen hallitus kunnostautuu jo alkumetreillä kyseenalaisella tavalla. Ensimmäiseksi korotettiin pääministerin palkkaa. Seuraavaksi alettiin palkkaamaan ministereinen avustajia ja heitä tuleekin nyt paljon.

Kyseessä on SUOJATYÖPAIKAT eduskunnasta pudonneille ja muille politrukeille, jotka ovat uskollisesti palvelleet puoluettaan. Kaikille ei riitä  avustajan palkka, on saatava erityisavustajan status ja korkeampi palkka. On arvioitu, että kun kaikki avustajat ja erityisavustajat tarvitsevat vielä sihteereitä, apulaissihteereitä ja kahvinkeittäjiä, niin hallitus palkkaa kaikkiaan noin 200 sukankuluttajaa, joiden palkat ja muut palkkamenot maksaa kukas muu, kuin veronmaksajat.

Mitä tämä avustajien ja sihteerien armeija sitten tekee palkkansa eteen? Eivät mitään hyödyllistä ja tuottavaa. He ovat käytännössä puolueidensa palveluksessa, mutta kulut menee valtion piikkiin eli veronmaksajat maksaa.

Käytännössä on kyse peitelty puoluetuen korotus, mutta vain hallituspuoluille.

Kesäsuomalainen – lajityyppinä verraton

Nyt kun on vauhdilla helteiden saattelemana siirrytty kesään on paikallaan hieman tsiikailla, minkälainen on kesäsuomalainen.

Kesäsuomalainen poikkeaa aika paljon talvisuomalaisesta. Talvella, kun on kylmä ja aina kiire jonnekin suomalainen on jörö, vähäpuheinen ja kuten Jorma Etto runossaan sanoo  ”Suomalainen kysyy, kun ei vastata ja vastaa, kuin ei kysytä”.

Mutta kun kesä koittaa suomalainen muttuu täysin. Hänestä tulee ystävällisempi, rennompi ja mukavampi.

Mikä aiheuttaa tämän muutoksen? Tietty kesäloma vaikuttaa paljon, kun saa tehdä asioita, joista itse pitää, kuten kalastaa, metsästää  ja viettää aikaa perheensä kanssa. Yksi tärkeimmistä ellei tärkein kesäsuomalaisen harrastus  on ikään tai sukupuoleen katsomatta grillaaminen tai suomalaisittain rillaaminen.

Sanotaankin, että suomalaisen kesämiehen  paras vihannes on rillimakkara.

Rillimakkaroita on joka lähtöön. Kun katsoo kauppojen makkarahyllyjä, niin valinnan varaa on. Mikä on Suomessa myydyissä rillimakkaroissa se paras? Se on makuasia, josta ei kannata väitellä, sillä maistelemalla se itselle paras löytyy kyllä.

Minä tykkään niistä halvimmista ja rasvaisimmista täysin tietoisena, että ne on epäterveellisiä, mutta elämä on riski ja riskejä täytyy ottaa.

Onni yksillä kesä kaikilla. Aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille taspapuolisesti.

Kepu ja demarit vuotaa

Ylen tuore kannattausmittaus kertoo, että Rinteen hallitus ja sen hallitusohjelma on alkanut jo vuotaa kannatusta persuihin.

Syksyn elonkorjuun jälkeen voi tilanne olla tosi tukala Kepun kannalta.

Näin käy, kun kansan ääntä ei haluta kuunnella.

Kansa osoitti vaaleissa selvästi, että nyt on muutoksen aika, mutta niukimmalla mahdollisimmalla enemmistöllä  demarit eivät välittäneet kansan äänestä.

Presidentti korosti puheessaa uudelle hallitukselle demokratiaa, mutta käytännössä Suomessa demokratia ei toimi. Meillä vallitsee puoluebyrokratia. Mutta se murenee, kun kansalaiset tulevat yhä tietoisimmiksi  politiikan mädännäisyydestä.

Onnea uudelle hallitukselle

Onnea Rinteen hallitus todella tarvitsee, sillä hallituksen ohjelma on rakennettu hiekalle. Jotta unelmahötöstä tulisi totta, tarvitaan onnea jopa enemmän, kuin lottojättipotin voittaminen.

Hallituksen ministerijoukkio on sekalainen seurakunta viiden puolueen poliitikoita, jotka kaikki ovat tulleet tutuiksi meille kansalaisille kuka mistäkin hölmöilystä. Erikoisesti tulee mieleen demarien yllätysministeri Harakka, joka viime kaudella ”rääkkyi” kyselytunneilla arvostellessaan nyt hallituskumppania Kepua, milloin mistäkin.

Ennustaminen on vaikea laji, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Mutta yrittänyttä ei laiteta. Siksi ennustan, että Rinteen hallitus hajoaa viimeistään silloin, kun Kepun gallupkannatus putoaa alla 10 prosentin.

J. Halla-aho: en ole vallanhimoinen

Tänään Halla-aho ilmoitti olevansa käytettävissä seuraavaksikin puheenjohtajakaudeksi, kun puoluekokous kokoontuu vajaan kuukauden kuluttua päättämään mm. henkilövalinnoista.

On melko harvinaista tai jopa ainutkertaista, että joku poliitikko ilmoittaa että, ei ole vallanhimoinen.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että vallan kammarien ovet olisivat suljettu, vaikka ei olekaan vallanhimoa.

Vallanhimoisia poliitikkoja on pilvin pimein ja yleensä he ovat valmiita pitkälle meneviin myönnytyksiin päästäkseen valtaan . Yksi esimekki oli Timo Soini. Hän uhrasi koko elämäntyönsä ministerin paikasta.

Halla-aho on poikkeus puoluejohtajien joukossa. Hän on aina ja kaikissa tilanteissa tyyni ja rauhallinen ja usein pieni pilke silmissä haastatteluissa. Sellaista puoluejohtajaa on suorastaan kiva katsella ja kuunnella.

Toivotaan, että Jussi Halla-aho valitaan uudelleen puheenjohtajaksi.

Hallituksen ilmastopolitiikka tarina hölmöläisistä

Muistatettehan tarinan hölmöläisistä, jotka rakensivat talon, mutta unohtivat laittaa siihen ikkunat. No sitten joku hölmöläisistä keksi, että tuodaan valoa säkillä sisään.

Rinteen hallituksen ilmastopolitiikka on samanlaista hölmöläisten tarinaa. Ruotsissa meille nauraa naurismaan seipäätkin, kun Suomen päästötavoitteet ovat edellä jopa Ruotsia noin 10 vuodella.

Tämä on Rinteelle ilmeisesti jokin Suomi-Ruotsi maaottelu, jonka kalliin hinnan maksaa tavalliset suomalaiset kuluttajat.

Pakkoruotsi on toinen hölmöläistarina. Kun Ruotsi pyrkii kaiken aikaa vaihtamaan kielensä englanniksi, niin miksi meillä pakkoruotsitetaan nuoria?