EU:lle lisää uskottavuutta – mutta miten?

Viimeksi erinomaisten Kultaranta-keskustelujen myötä on nostettu esille EU:n imagohaasteet, etenkin sisäisesti. Allekirjoitan huolen mutta en paniikkimielialaa. EU:n ei lopulta tarvitsisi tehdä kovinkaan paljon nostaakseen imagoaan kansalaisten silmissä. Pari vinkkiä seuraa.

Talous ja oikeus

Tosi lyhyt versio tästä on se, että laittakaa velkakriisin vastuulliset osapuolet vastaamaan teoistaan. Älkää päästäkö epärehellisiä pankkiireja pälkähästä. Tutkikaa heidän toimet, hakekaa korvauksia ja tarvittaessa rikosoikeudellista vastuuta. Sadat miljoonat EU-kansalaiset kärsivät heidän takia, eikä heidän fiilis kun kuulevat syyllisten saavan uusia palkankorotuksia. Tiedän hyvin ettei EU ole tuomari ja pyöveli, mutta EU:lla on valta vaatia tutkimuksia ja ehkä ennen kaikkea muuttaa äänensävyä. Sanokaa EU-kansalaisille täysin selvästi, että tietyt tahot toimivat väärin, se aiheutti tuskaa ja ette aio katsoa rikkeitä läpi sormien. Tällä hetkellä EU:sta haukutaan työnsä menettäneitä kansalaisia mutta kehutaan rötöstelijöitä. Kääntäkää tuo toisin päin, kiitos.

Tunnustakaa virheet

EU on tehnyt paljon hyvää, en tätä kiistä. Vaan kun virheitä sattuu, olisi hyväksi tunnustaa ne. Älkää haukkuko olosuhteita tai ”sitä toista”, vaan joskus tekee ihan hyvää tunnustaa omakin moka, vaikka syyllisyyttä olisi jaettavaksikin asti. Velka- ja maahanmuuttokriisit sekä Ukraina ovat mielestäni päteviä esimerkkejä. Niiden hoidossa tunaroitiin aivan kotitarpeiksi. Pahimmillaan valheiden kierre saa kansalaiset todella vihaiseksi. Olkaa siis rehellisiä, kiitos.

Hyväksykää erilaisuus

Minulla ei ole mitään rakkautta ultrakonservatiivisia valtionpäämiehiä kohtaan, mutta minun markkinaliberaalissa maailmankuvassa myös väärät mielipiteet ovat sallittuja. On tarpeetonta sapelinkalistelua määritellä sallittu aiheiden konteksti ja pistää kaikki erimielisyys ”länsimaisten arvojen vastaiseksi”. EU:n täytyy sietää erimielisyyttä ja tuoda aiheet keskusteluun – ei kuritukseen. Kommentoikaa kritiikkiä asiapitoisesti, ei siilipuolustuksella. Keskustelkaa siis älykkäämmin, kiitos.

Bonustehtävä: vastatkaa kysymyksiin

Keskivertokansalaisen ja EU:n välinen viestintä Suomessa on tällä hetkellä lähinnä Ylen Brysselin koneen varassa (mainio ohjelma!). Tässä ohjelmassa aina joskus myös yleisön kysymys päätyy perille. Ehdotan että EU:n tulisi harjoittaa dialogia eri maiden yleisradioyhtiöiden kanssa rohkaistakseen jatkuvampaa keskustelua niistä aiheista jotka kansalaisia mietityttävät. Teette kyllä paljon kyselyitä verkossa, mutta tuloksilla ei näy olevan väliä. Harjoittakaa siis dialogia, kiitos.

Mantereemme ei jakaudu EU:ta varauksetta rakastaviin cityliberaaleihin ja eurooppavihamielisiin änkyräkonservatiiveihin. Sokea fanitus on huono merkki siinä missä rakentava kritiikki osoittaa todellista kiinnostusta yhteiseen projektiimme. Päätän siis väkevään kliseeseen, johon tämä koko juttu oikeastaan tiivistyy: vastakkainasettelujen aika on ohi. Terkkuja Brysseliin.

Avainsanat

7 vastausta artikkeliin “EU:lle lisää uskottavuutta – mutta miten?”

  1. Niin pitkään kuin EU:n suuret maat määrää eikä pienemmillä mailla ole tasavertaista puheoikeutta. Niin pitkään menemme päin metsää. Suomi Natoon, sen jälkeen irti EU:sta.

  2. Kuinka siitä voi mitään tullakaan kun Euroopan itäiset maat keikuttavat venettä toiseen suuntaan. Läntiset, varsinkin isot maat taas toiseen ja pikkumaat, kuten Suomi ja Ruotsi yrittävät tunkea irronnutta tappia reikään. Siinä tarvitaan kaikki sormet peukaloa myöten.

  3. Silloin kun Kreikan lainoitusta järjestettiin kohuttiin kovasti Kreikan valtion tuhlailuista palkkojen ja eläkkeiden suhteen.

    Suomessa Katainen käynnisti palkkarallin ja saattoi Katainen olla vielä PM, kun hallituspuolueet estivät eläkekaton asettamisen eduskuntaäänestyksessä.

    Vallankin RKP koetti tuolloin edistää rahan piilottamista sijoitustoiminnasta. Myös Kreikassa verokarhu jätettiin nuoleskelemaan tassujaan.

    Tämä hallitus yrittää estää eläkeläisten veropakoilua, mutta asiassa lienee edetty vasta Portugalin suhteen, vaikka listalla voisi olla ehkä kymmenenkin muuta maata.

  4. Aamulehden blogeissa vaikutti sinnikäs kaveri, jonka mielestä ei kannata valittaa välistä vetäjistä, vaan kehotti liittymään itse joukkoon tummaan.

  5. AL-blogeissa vaikutti myös Nimim. al1947 tai jotain sinnepäin.
    Tämä on sivuraiteelle hyvästä blogista, mutta paljastakaa nyt viimein tämän tomppelin henkilöllisyys 😁

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *