Porvoolainen saari peittyi merimetsojen ulosteeseen

Suomessa voi pyydystää Wikipedian mukaan 34 nisäkäslajia ja 28 lintulajia.

Miksi merimetso on suojeltu manner–Suomessa (ei Ahvenanmaalla) ?

Onko merimetso rinnastettava Intian pyhään lehmään?

.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Riista

*

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006254042.html

28.9.2019

Porvoolainen saari peittyi merimetsojen ulosteeseen, ja kyläläiset tuntevat olonsa voimattomaksi rauhoitettujen lintujen edessä

Ympäristökeskuksen tutkijan mukaan merimetso­yhdyskunta voi pesiä samalla saarella kymmenenkin vuotta, jos se saa olla rauhassa.

STENKAPPAN on mennyttä, se näkyy kylärannasta saakka. Luoto hohtaa valkoisena, ja puut ovat kuollutta harmaata käppyrää.

”Keväällä se oli vielä normaali saari”, sanoo Daniel Grönqvist, jonka työpaikka sijaitsee lähistöllä Gäddragin kylän tuntumassa Porvoossa.

Kun Grönqvist kävi huhti–toukokuussa isänsä kanssa laskemassa verkkoja vesille, vehreän Stenkappanin tuttu kalasääski oli tapansa mukaan palannut pesäänsä luodolle. Satavuotisten tammien ympärillä lenteli muutama merimetso, ei sen kummempaa.

Kaksi päivää myöhemmin luotoa peitti satojen metsojen musta matto.

”Kalasääskihän sai siinä luvan muuttaa.”

.

NYT luotoa peittää läpitunkematon kerros linnunkakkaa. Kesäpäivinä tuuli saattoi levittää ulosteen löyhkän satojen metrien päähän kylärantaan saakka, Grönqvist sanoo.

.

Kalasääsken lisäksi ovat kaikonneet myös ihmiset: Kyläläiset ovat perinteisesti käyneet Stenkappanilla uimassa, mutta tänä kesänä siitä ei tullut mitään.

”Ei kukaan halua mennä maihin enää”, Grönqvist arvelee.

Hän ei usko typpipitoisen ulosteen peittämien puiden enää virkoavan.

”Jotenkin tämä ei ole enää luonnonsuojelua minun mielestäni.”

MERIMETSO palasi Suomen saariston pesimälinnustoon 1990-luvun lopulla. Linnut tulivat muista Itämeren maista.

Sittemmin kanta kasvoi erittäin voimakkaasti, mutta nyt kasvu on tasaantunut. Muutaman viime vuoden aikana pesiä on laskettu Suomessa noin 26 000 vuodessa.

Ulkosaaristossa merimetsojen valtaamat luodot ovat jo arkea, mutta Stenkappan sijaitsee aivan mantereen tuntumassa. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pekka Rusanen kertoo, että merimetsot ovat siirtyneet ulkosaaristosta kohti mannerta ulkosaaristossa saalistavien merikotkien vuoksi.

Metsojen tulo Stenkappanille on saanut paikalliset ja mökkiläiset varpailleen.

”Eivät ne ole ennen täällä pesineet. Mökkinaapurit pelkäävät, että seuraavaksi ne valtaavat niemenkärjet”, Grönqvist kertoo.

Kyläläiset ovat yrittäneet selvittää, miten metsojen asettumisen voisi estää, mutta merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti.

”Ei niille saa tehdä yhtään mitään”, Grönqvist sanoo.

Rusanen kertoo, että lintujen häätäminen saarelta vaatisi ely-keskukselta haettavaa poikkeuslupaa. Poikkeusluvallakin lintuja saa häätää tosin vain ennen munintaa.

KYLÄLÄISET tuntevat olonsa voimattomaksi lintujen valtaaman saaren edessä.

”Kaikki ovat niin vihaisia. Yksi ehdotti jo, että mennään kaatamaan puut, mutta linnuthan vain siirtyvät seuraavalle luodolle.”

Rusanen muistuttaa, että merimetsojen pesät ovat rauhoitettuja ympärivuotisesti. Hän sanoo, että lintujen häätökin voisi vain saada ne siirtymään saarelta toiselle.

”Paras olisi, jos ne liittyisivät johonkin toiseen olemassa olevaan yhdyskuntaan.”

Lintujen käytöstä ei voi kuitenkaan ennustaa. Rusanen kertoo, että yhdyskunta voi pysyä samassa paikassa hyvin kymmenenkin vuotta, jos se saa olla rauhassa. Yhden merimetso­yhdyskunnan tiedetään pesineen samalla saarella jo 15 vuoden ajan.

*

Aikaisemmin aiheesta Pirkan Blogeissa:

https://www.pirkanblogit.fi/2019/juhak/oolantilaiset-ja-rantaruotsalaiset-jalleen-vauhdissa/comment-page-1/

Oolantilaiset ja rantaruotsalaiset jälleen vauhdissa